Kokeile kuukausi maksutta

Homekoulujen lapsilla Suomessa enemmän oireita

Suomalaislapset oireilevat homekouluissa enemmän kuin espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset, kertoo tutkimus. Suomessa home- ja kosteusvauriokoulua käyvillä lapsilla on enemmän oireilua kuin tervettä koulua käyvillä lapsilla. Espanjassa ja Alankomaissa oireita ei sen sijaan voitu yhdistää kosteusvaurioihin.

Suomalaislapset oireilevat homekouluissa enemmän kuin espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset, kertoo tutkimus. Suomessa home- ja kosteusvauriokoulua käyvillä lapsilla on enemmän oireilua kuin tervettä koulua käyvillä lapsilla. Espanjassa ja Alankomaissa oireita ei sen sijaan voitu yhdistää kosteusvaurioihin.

Kosteusvauriot ja näkyvä home ovat yleisiä kouluissa. Suomessa kosteusvaurioita on joka neljännessä ja Alankomaissa joka viidennessä koulussa. Espanjassa hometta tai kosteusvaurioita on lähes puolessa kouluista.

Vielä ei tiedetä, miksi espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset oireilevat vähemmän. Syinä voivat olla esimerkiksi erot kosteusvaurioiden syissä ja rakennusratkaisuissa.

Tutkimuksessa selvitetään koulujen huonon sisäilman terveysvaikutuksia kolmella ilmastoalueella Euroopassa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Homekoulujen lapsilla Suomessa enemmän oireita”

  1. ”Vielä ei tiedetä, miksi espanjalaiset ja alankomaalaiset lapset oireilevat vähemmän.
    Syinä voivat olla esimerkiksi erot kosteusvaurioiden syissä ja rakennusratkaisuissa.”

    Ilmastoerot ja rakenneratkaisut yhdistettynä lopputuotteen laatuun.

    Kuinka paljon heikko ilmanvaihto ja lämmityksessä säästäminen mahtaa kiihdyttää rakennevaurioita?

    1. Monessa koulurakennuksessa suljetaan ilmanvaihto jo iltapäivällä kokonaan tai se vedetään niin alas, että siitä ei ole kuivuriksi. Ihminen on lämpöpatteri, mutta myös ilmankostutin. On totta, että nykynuoriso istuu luokassa paksuissa vällyissä ja lakki päässä, vaikka kuinka niitä pois patistelisi. Kylmä ei luokissa ole, vaan päin vastoin usein on kuuma. Omat probleemansa aiheuttavat lattiapinnoitteet, jotka päästävät alleen jaloissa kulkevan tai siivouksesta tulevan veden. Saumoihin katoaa vettä helposti, mutta se ei niiden kautta kuiva tarpeeksi, saati pinnoitteen läpi. Märät ulkovaatteet tuovat vielä oman lisänsä. Jos luokkaa käytetään koko päivä, on kuorma melkoinen, jos järjestelmät eivät saa sitä vähennettyä.

      Ongelmatilat tuppaavat olemaan usein maantasossa. Ylempänä rakennuksessa saattaa tilanne olla päin vastoin ja oirehtiminen johtuu ”puusepänkuivasta” ilmasta, jota limakalvot eivät enää kestä. Koetapa puhua koko päivä tilassa, jonka RH % on edes 20-30. Jos luokassa on paljon teinityttöjä, on myös kemikaalikuorma melkoinen. Hajusteita on kerroksittain joka lähtöön. No okei, lähtee sitä nuorista miehistäkin nykyään.

      Maantasossa kannattaisi aina selvittää kosteudesta johtuvat kemialliset reaktiot, joista viime vuosilta on useita esimekkejä. Samoin ilmanvaihtohormien puhtaus pitää selvittää. Useimmista löytyy kaikkea oravaa pienempää. Parhaimmillaan talitintit tunkevat luokkaan hormista. Jos vielä säästetään siivouksen laadussa, eikä suosita kuivasiivousmenetelmiä, on soppa valmis. Tarkastusten pitäisi olla aina kokonaisvaltaisia, ei pelkkiä kosteusvauriotutkimuksia.

  2. Keski-Euroopassa asuneena sikäläiset rakennukset vuotavat ilmaa kuin seulat. Eihän se home kiusaa niin paljoa, kun sitä ei vedetä ilmastoinnilla rakenteista sisäilmaan vaan se ”vuotaa” ulkoilmaan eikä home toisaalta villiinny tuottamaan toksiineja samalla tavalla. Eihän ulkoilmassakaan home ole ongelma, vaan vasta tiiviimmässä rakenteessa.

    1. Komppaan kirjoittajaa. Esim. lähellä Alppeja tulvat ovat joka keväinen riesa ja talojen kellareihin tulee vettä betonin läpi. Eipä silti siellä homeesta kärsitä, sillä ilmanvaihto pelaa. Kellareissa on ikkunat auki kesällä yötä päivää. Irtain voi joskus homehtua, jos ei nostele tulvilta turvaan.

      Eipä silti, ei meilläkään rintamamiestaloissa ollut ennen hometta, kun kellareita läpituuletettiin kesät ja asuinhuoneissa pidettiin ikkunoita auki aina kun sää salli. Eikä muoveilla eristetty, sahajauholla vain.

      Luokkahuoneita ei nykyään saa tuulettaa. Lapset istuvat keinokuituisissa asuissansa ja hikoilevat pipot päässä. Semmoiseksi energiansäästöksi meni elämä.

  3. Itse kävin aikoinaan homekoulua. Ei sitä silloin kuitenkaan kukaan homekouluksi sanonut. Se oli samanlainen koulu kuin kaikki muutkin eikä kukaan oireillut, kun ei ollut tietoa homeesta. Nyt koulu on purettu, sillä oppilaiden ja heidän vanhempiensa tietoisuus oli kasvanut ja kaikki oireet flunssasta lähtien osattiin yhdistää homeisiin.

  4. Mietityttää se kun tälläkin palstalla vain kummastellaa koulujen ns. sisäilmaongelmista. Miten olosuhteet kotona ? mahdolliset allergiat eläimiin kasveihin, voivatko ne aiheuttaa ongelmia terveydelle joka tuodaan tai liitetään kouluihin. Lasten tarhat ja vanhainkoteja osaamme myös rakentaa ja ylläpitää oikein, kun kukaan ei juurikaan niistä valita.

Vastaa käyttäjälle home hysteria Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat