Kokeile kuukausi maksutta

Lemminkäinen sai asfalttikartellista enintään 34 miljoonan rapsut

Helsingin käräjäoikeus on 28. marraskuuta antanut tuomionsa asfalttikartellin vahingonkorvauksista. Lemminkäinen joutuu maksamaan korvauksia pääomamäärältään enintään 34 miljoonaa euroa.

Helsingin käräjäoikeus on 28. marraskuuta antanut tuomionsa asfalttikartellin vahingonkorvauksista. Lemminkäinen joutuu maksamaan korvauksia pääomamäärältään enintään 34 miljoonaa euroa.

image

Niiden 26 kanteen osalta, joissa Lemminkäinen oli ainoa vastaaja, Lemminkäinen on määrätty maksamaan 25 kantajalle korvauksia pääomamäärältään yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi käräjäoikeus antoi päätökset 13 muun kanteen osalta, joissa vastaajina oli Lemminkäisen lisäksi muita asfalttialan yrityksiä. Näiden kanteiden osalta käräjäoikeus määräsi vastaajat maksamaan 10 kantajalle korvauksia pääomamäärältään yhteensä noin 19 miljoonaa euroa.

Lisäksi vastaajat määrättiin maksamaan korkoja ja oikeudenkäyntikuluja 35 kantajalle yhteensä noin 20–30 miljoonaa euroa. Lemminkäisen maksuvelvollisuus korkojen ja oikeudenkäyntikulujen osalta on osittain yhteisvastuullista muiden vastaajien kanssa.

Valtion ja kolmen kunnan kanteet Lemminkäistä vastaan hylättiin kokonaan. Lemminkäistä vastaan tehtyjen kanteiden yhteenlaskettu pääomamäärä oli 121 miljoonaa euroa.

”Olemme pettyneitä käräjäoikeuden päätöksiin niiltä osin, kun kanteet hyväksyttiin. Olimme kuitenkin varautuneet tähän lopputulokseen. Voimassa olevat rahoitusjärjestelyt ja kassavarat kattavat nyt määrätyt vahingonkorvaukset. Liiketoimintamme ja yhtiön kehittäminen jatkuvat kuten tähänkin asti”, Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki toteaa tiedotteessa.

Lemminkäinen antoi myös tulosvaroituksen asfalttikartelliin liittyvien vahingonkorvausten vuoksi. Ne painavat Lemminkäisen vuoden 2013 tuloksen selvästi tappiolle.

Tutustuttuaan huolellisesti käräjäoikeuden päätöksiin Lemminkäinen päättää, onko ratkaisuihin syytä hakea muutosta hovioikeudelta.

Nyt päättyneen korvausjutun taustalla oli korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) syyskuussa 2009 antama päätös, jossa se määräsi Lemminkäiselle ja eräille muille asfalttialan yhtiöille kilpailunlainsäädännön rikkomuksista yhteensä 82,55 miljoonan euron seuraamusmaksut. Lemminkäisen osuus maksuista oli 68 miljoonaa euroa. Silloisessa päätöksessä KHO ei kuitenkaan puuttunut mahdolliseen ylihintaan, jota nyt käyty oikeudenkäynti koski.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Lemminkäinen sai asfalttikartellista enintään 34 miljoonan rapsut”

  1. Ei voi muuta sanoa kuin että, häpeällistä toimintaa. Tällaisesta pitäisi vastuullisilla ihmisillä häkki heilahtaa. Timo Kohtamäen lausunto on kuin täydellisen narsistin antama lausunto. Osoittaisitte edes pientä myötähäpeää!

    1. Kanteet valtiota vastaa hylättiin sillä perusteella, että valtio tiesi kartellista. Koska valtio ei ole henkilö, tuo tarkoittaa sitä, että valtiolla oli tilaajan puolelle virkamiesjohtoa, joka tiesi kartellista ja katsoi sitä läpi sormiensa eikä kertonut tietojaan esimiehilleen tai poliisille.

      Syyttäjän pitäisi laittaa nämä virkamiehet välittömästi syytteeseen virkarikoksesta ja samalla pitäisi käynnistää lahjustutkinta siitä, millä tavalla nämä virkamiehet olivat hyötyneet henkilökohtaisesti rikollisesta toiminnastaan. Samalla myös lahjojat olisi syytä tuoda oikeuteen.

      Olen kuitenkin aika kyyninen sen suhteen, miten tuossa asiassa edetään. Juristit tulevat kohta kertoamaan, että kaikki tuollaiset syytteet ovat jo aikoja sitten vanhentuneet ja herrat jo turvallisesti eläkkeellä.

      1. Firan lisäksi ei juuri muita rehellisiä tule mieleen.
        Tietysti jotkut kartellin osalliset on käräyttäneet sopimuksen päästäkseen itse seuraamuksitta tuota motiivia en kutsuisi rehellisyydeksi.

        1. Noh Firallakin taisi olla vain yksi rehellinen mies. Rakenusalalla kähmintä on aika turvallista, lähes aina homma hoidetaan pelkillä potkuilla ja lakaistaan maton alle sen jälkeen.

  2. Hyvä,kun synnin tekijät tuodaan päivän valoon.Rakennusalaa saisi muutenkin puistella oikein isän kädestä,että varkaat saadaan päivän valoon.

    1. Synnin tekijät eivät taida tulla esiin. He ovat eläkkeellä, joita kartellista tienatut bonukset ovat mukavasti paisuttaneet. Nykyiset johtajat ovat puhtoisia poikia, jotka selittelevät entisten esimiestensä tekosia.

      Kartelli ei ole rikos. Siksi siitä saa vain seuraamusmaksun. Henkilökohtaista vastuuta ei tunneta toisin kuin esimerkiksi doping-tapauksissa, joissa valehtelemisesta tulee tuomioa ja sponsorirahojakin peritään takaisin.

      Siksi kartelli kannattaa aina, ja silloinkin kun siitä jää kiinni, sillä hyödystä vain osa pystytään perimään takaisin.

      1. Penalla on aika löyhä moraali.Kartelli on rikos=synti,jos pistetään yhteiskunta/valtio maksamaan toisten ahneitten johtajien palkkiot.

        1. Penalla on moraali kunnossa, mutta lainsäätäjillä ja tuomareilla ei. Kun kartellioikeudenkäynnit alkoivat, tehtiin päätös, että siinä ei haeta syntipukkeja, eli henkilöitä, jotka olivat päättäneet kartellisopimuksista ja tienanneet niistä palkkiot. Sen sijaan painopiste siirrettiin yritysten tekemisiin. Niille taas ei langeteta sakkoja vaan seuraamusmaksuja. Niitä ei peritä osakkeenomistajilta ja johtajilta takautuvasti heidän ansiottomista voitoistaan vaan maksut siirtyvät kauaksi tulevaisuuteen muiden murheeksi.

          Paljon pienemmistä talousrikoksista joutuu rikosseuraamuksiin. Nyt alan sisälläkin hylkiöiksi leimautuivat ne jotka menivät käräyttämään kartelliyhtiöt, ei ne jotka näistä kartelleista hyötyivät.

          1. Lain säätäjät saavat olla mitä mieltä tahansa.Itse peilaan moraalin raamatun pohjalta.
            Jos veronmaksajat joutuvat maksamaan korkeampaa äyriä näiden rikollisten harjoittamasta sopupelistä niin se on suuri moraalittomuus.
            Siinä sen näkee kuinka paatunut ala on,kun käräyttäjistä tulee syyllisiä.Rikosta suositaan rakennus alalla.

          2. Lisäsin uutisen perään linkkejä asfalttikartellijutun historiasta. Nettiarkistomme mukaan se alkoi 2002.

            Historia on kuitenkin pitempi.

            Itse asiassa kilpailuviranomaiset tutkivat asfalttikartelliepäilyjä jo 1980-luvun lopulla, mutta silloin viranomaiset tyytyivät Asfalttiliiton selitykseen.

            1990-luvulla Lemminkäinen osti talousvaikeuksissa olleen Hakan lukuisilta pieniltä asfalttiyrityksiltä hankkimat asfalttikoneet. Kun niille ei ollut käyttöä taantumasta kärsivässä Suomessa, Lemminkäinen vei ne Tanskaan, jonne tilaajat olivat toivoneet sitä purkamaan alan kartellia. Tanskalaiset tekivät pikaisesti vastavalkeat Suomeen ja ostivat asfalttiyhtiöitä joiden avulla käynnistivät paikallisia hintasotia. Tilanne ratkesi yritysten väliseen sopuun. Tilanne ”normalisoitui” niin Suomessa kuin Tanskassakin ja tanskalaiset myivät Suomessa asfalttiyhtiöitään mm. Lemminkäiselle ja NCC:lle eli ala jatkoi taas voimakasta keskittymistään.

            2000-luvulla pohjoismaisen asfalttikartellin keskeiset osapuolet NCC ja Lemminkäinen ostivat valtioilta niiden asfalttiyhtiöitä pois kilpailemasta, NCC Suomesta ja Lemminkäinen Norjasta. Toisin päin se ei olisi onnistunut yritysten ison, paikallisen markkina-aseman vuoksi. Nyt Lemminkäinen, NCC ja Skanska hallitsevat Suomen, Ruotsin ja Norjan asfalttimarkkinoita. Eli mihin kartelleja enää tarvittaisikaan…

  3. herra Mölsä – totuuden torvi. Mikä ihmeen ”Pohjoismainen asfalttikartelli, jossa Lemminkäinen ollut mukana”? Lemminkäinen ei ole syyllistynyt kartelliin kuin Suomessa, NCC sen sijaan tuomittu sekä Suomessa (2008), Ruotsissa (10 v. sitten) että Norjassa (2011). Jos muuten vähänkään viitsisit perehtyä asioihin, tietäisit että mainitsemasi yritykset eivät suinkaan ole kyseisten maiden suurimpia asfalttiurakoitsijoita ja mainituilla yrityskaupoilla ei ole mitään tekemistä kartellien kanssa.
    Norjan suurin päällystysurakoitsija 30 % markkinaosuudella on Veidekke (tuomittu kartellista 2011) ja vastaavasti Ruotsin PEAB, markkinaosuus vajaat 30%. Skanska on aivan miniatyyritekijä asfalttitoiminnoissa pohjoismaissa Ruotsia lukuun ottamatta.

Vastaa käyttäjälle Rehellinen yrittäjä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat