Kokeile kuukausi maksutta

Senaatti kehitti oman allianssimallin vaativiin hankkeisiin

Senaatti aikoo rakennuttaa suurimmat hankkeensa kehittämällään kärkihankeallianssimallilla. Sen tarjousvaihe on nopea. Sanktioiden sijaan Senaatti luottaa palkitsemiseen. Tavoitteena on, että riitelyn sijaan rakentajat suuntaisivat osaamisensa hankkeen hyväksi.

Senaatti aikoo rakennuttaa suurimmat hankkeensa kehittämällään kärkihankeallianssimallilla. Sen tarjousvaihe on nopea. Sanktioiden sijaan Senaatti luottaa palkitsemiseen. Tavoitteena on, että riitelyn sijaan rakentajat suuntaisivat osaamisensa hankkeen hyväksi.

Kärkihankeryhmää vetävä Juhani Karhu arvioi, että kärkihankeallianssimallilla toteutetaan noin 30-50 prosenttia Senaatin investoinneista. Senaatilla on palkattuna seitsemän rakennuttajapäällikköä näitä hoitamaan. Yhdessä hankkeessa palveluntuottajan (rakennusliikkeen) valinta on jo tehty ja parissa valmisteluvaiheessa.

Palveluntuottaja valitaan vaaditut kriteerit täyttävien tarjoajien joukosta. Kriteereinä on muun muassa yrityksen liikevaihto ja esitetyn projektihenkilöstön referenssit. Neuvotteluvaiheeseen kutsutaan kolme parasta tarjoajaa, joiden porukan osaaminen ja yhteistoimintakyky testataan päivän aikana erilaisilla tehtävillä. Valintaan vaikuttaa myös annettu palkkioprosentti, joka voi olla maksimissaan kuusi prosenttia rakennuskustannuksista. Tässä vaiheessa ei tehdä vielä suunnittelua eikä tarjouslaskentaa, mikä nopeuttaa tarjousprosessia.

Palveluntuottaja voi lisäksi tienata maksimissaan kuuden prosentin suuruisen palkkion, mikäli tilaaja pääsee tavoitteisiinsa eli työ luovutetaan virheettömänä ajallaan ja hanke alittaa tavoitebudjetin. Palkkioon sisältyy myös osatavoitteita työturvallisuudesta, harmaan talouden torjunnasta, laadunvalvonnasta, virheiden ja puutteiden poistamisen nopeudesta, kustannusennusteen tarkkuudesta ja tilaajan tyytyväisyydestä yhteistoiminnan sujuvuuteen.

Tilaaja kantaa hankkeen taloudellisen ja aikataulullisen riskin, joten viivästyssakkoa tai lisätöitä ei hankkeessa ole. Kaikki kustannukset maksetaan mutta kannustimena on, että kaikki tekevät parhaansa, että tavoitteet täyttyvät ja lisäpalkkio voidaan maksaa. Näin haetaan kaikkien osapuolten onnistumista.

Suunnittelijoille ja rakennuttajakonsultille on 5 prosentin lisäpalkkio, jos tilaaja alittaa budjetin.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Senaatti kehitti oman allianssimallin vaativiin hankkeisiin”

  1. Yhteistyömalli kuulostaa hyvältä, samoin tavoitteet. On hyvä, jos riitarakentamisesta siirrytään yhteistyöhön ja rankaisemisesta palkitsemiseen.

    Riskinä on, että rakentajan valinta muuttuu lottoamiseksi. Fiksu rakennusliike kouluttaa parhaat referenssit omaavista projektihenkilöistään tarjousvaiheen haita, jotka selvittävät amerikkalaisen konsultin itsevarmuudella tilaajan asettamat vaatimukset ja tehtävät. Kun projekti sitten käynnistyy, samat henkilöt siirtyvät milloin milläkin tekosyyllä seuraavaan tarjouskilpailuun. Esimerkiksi ylennys on aina hyväksyttävä peruste.

  2. Kaikki uudet kehitysideat tällä heikkenevään laatuun ja riitelyyn taipuvaisella alalla ovat tervetulleita.

  3. Hyvä, että haetaan uusia toteutustapoja. Kyseessä siis tietyllä tapaa projektinjohtourakan jatkettu malli, joka on kuorrutettu alianssi nimikkeellä, kuten tältä erää tapana. Riskitön toteutustapa urakoitsijalle.

    Ainainen ongelma lienee tarjousten laatuperusteiden arviointi, joka viimekädessä taitaa kuitenkin olla subjetiivinen arvio. Lisäksi painotuksen hakeminen toisaalta laatutekijöiden ja palkkion välillä on haastavaa. Palvelutuottajan palkkio voi mallin mukaisesti olla siis jotain 0.. 12 % väliltä. Suunnittelijoiden palkitseminen on myös hyvä asia, mutta mihin tässä mallissa tarvitaan enään eritystä rakennuttajakonsulttia (pl. valvonta tehtävät?).

  4. Tuo tarkoittaa, että mukaan pääsee vain isot rakentajat, kun liikevaihto on kriteerinä. Liikevaihdon suuruus kun ei ole mikään laadun tae.Huonosti tasepaperilla pystyy vesieristeitä tekemään. Isojen rakentajien työt kun vielä tekee pääosin virolaiset, osin ilman valvontaa yöllä. Onneksi työnjohto on vielä pääosin kotimaista.
    Parempi olisi myös jos lisäpalkkio maksetaan takuuajan jälkeen, eikä ennen perävaloja.
    Takuuajan töitten vähyys on hyvä laadun tae.
    Periaatteessa mitä veronmaksajat saavat lisäkuluilla, laatu kun pitää olla hyvää urakkahinnallakin.Tässä kai maksetaan laadusta erikseen lisähinta urakkahinnan päälle.
    Vai onko tarkoitus, että tilaajalle kuuluvat vaikeat asiat ja tilaajan virheet maksetaan pois rahalla. Ei normaali työmaalla muutoinkaan riidellä, ei yhteistyöstä kai tarvitse erikseen maksaa.
    Täytynee ottaa jatkossa myös huomioon, että ”hyvä” suunnitelma maksaa 5% enemmän tavalliseen verrattuna.
    Eikö normaalihinnalla pidä saada parasta.
    Kai työmiehillekin maksetaan 6% lisää, jos tekevät työnsä hyvin?

  5. Rakentajana 90- luvun alusta ja nyt pitkään kiinteistöpäällikkönä olleena voin vaan hattua nostaa Senaatille ja varsinkin Karhulle. Tiedän, että toimintamalli tulee menestymään. Uskon, että kyseinen toimintamalli tulee kopioitumaan myös ylläpitopuolelle.

  6. Toivottavasti jatkossa myös kiinteistöhallintotaho on valittavissa allianssimallilla. Senaatti-kiinteistöjen monopolista on päästävä eroon. Valtion virastojen toimminnan budjetointi näyttää kulkevan yhä kasvavasti Senaati edellyttämällä tavalla; johtaen irtisanomisiin ymv. Senaattilaiset puhuvat kauniisti ”palvelusta”, mutta kuulostavat ainakin meikäläisen korvissa ylimielisiltä tyyliin ”meillä on millä mällätä”. Kilpailutusta ja vastuuta lisää valtion kiinteistöhallintoon!

  7. Miten tässä taataan, että talotekniikka tulee kunnolla hoidettua: isoilla rakennusliikkeillä on taipu uksena tinkiä talotekniikan laadusta ja/tai repiä katteet aliurakoitsijoiden selkänahasta. Kannattaisi tehdä erilliset allianssit taarasta ja loorasta!

Vastaa käyttäjälle Pitkän linjan valvoja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat