Pohjola-talo tyhjenee, kun nykyiset vuokralaiset OP-Pohjola ja Sanoma Magazines muuttavat pois vuonna 2015.
”Pääkaupunkiseudulla on runsaasti tyhjillään toimitilaa, joka on mielekästä ottaa uudenlaiseen käyttöön. Asumisen ja monipuolisten palvelujen yhdistelmä luo uudenlaista elämää kaupunkiin. Pohjola-talo ympäristöineen on hyvä esimerkki tällaisesta kaupunkitilan käytöstä”, SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen toteaa.
Arkkitehtuurikilpailulla tutkitaan mahdollisuuksia purkaa osia talosta ja korvata purettuja osia paremmin asumiseen soveltuvalla uudisrakentamisella. Osa rakennuksesta säilyy myös tulevaisuudessa, ja säilyville osille etsitään uusia käyttötarkoituksia sekä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää rakennuksessa olevia auditorioita, liikuntahallia, uima-allasta ja ampumarataa. Alueelle voi sijoittua asumisen lisäksi esimerkiksi kaupallista toimintaa ja toimistoja sekä sairaala- ja hyvinvointipalveluita.
”Talo on aiemmin ollut oma erillinen suljettu maailmansa. Nyt alue avautuu ja liittyy eri tavalla ympäröivään kaupunkiin. Kaupunkirakenne myös tiivistyy. Muutos alueella on suuri niin visuaalisesti kuin toiminnallisestikin”, arkkitehti Anu Kuutti kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.
Arkkitehtuurikilpailun tulokset julkaistaan toukokuussa.
Pohjola-talo on rakennettu 1960-luvulla, ja se muodostui alun perin 11-kerroksisesta toimistotornista ja sitä ympäröivästä jalustaosasta. Talon pohjoispäähän rakennettiin 1980-luvulla uusi kuusikerroksinen torni ja rakennuksen jalustaosaa laajennettiin kampamaisesti Huopalahdentien suuntaan. Rakennus on varsin kookas, rakennettua pinta-alaa on yhdeksän hehtaaria.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Pohjola-taloa kehitetään Helsingissä – ideoita haetaan arkkitehtuurikilpailulla”
Kiinteistökehittämisessä vallitsee usein vain yksi totuus. Nyt se on se, että vanhat toimistot kannattaa muuttaa asunnoiksi, koska asunnoista kerran on kova kysyntä. Pitäjänmäen suunnassa, jonka reunalla tuo Pohjolan talokin on, voisi olla monipuolisempiakin näkemyksiä. Se on kuitenkin Helsingin tärkein työpaikkakeskittymä keskustan ulkopuolella. Jos toimistoalueesta luovutaan tai alueen modernisoimiseksi toimistorakentamisen lähtökohdista ei tehdä mitään, niin loputkin työpaikat katoavat Espooseen ja Vantaalle ja pian nämä toimistotyöntekijät siirtävät verotulonsakin noihin kaupunkeihin.
Pitäjänmäen ja Lapinmäentien alue on kuitenkin jo nyt hyvin joukkoliikenteen saavutettavissa ja yhteydet vain paranevat uusien raitiovaunulinjojen myötä. Alueen vahva valtti on myös se, että sinne pääsee henkilöautolla ja autoille löytyy kohtuullisen hyvin myös pysäköintipaikkoja toisin kuin esimerkiksi Ruoholahdessa, jossa esimerkiksi Varma ja Lemminkäinen ovat todellisen liikennesumpun perällä. Moni toimistotyöntekijä voisi arvostaa kulkemisen helppoutta kiroiltuaan jonkin aikaa sen vaikeutta.
Helsinki voisi lähteä luomaan Pitäjänmäki Campusta, johon huippuyritykset suorastaan jonottaisivat. En jaksa uskoa, että toimistorakentamisessa ainoa kilpailutekijä voi olla se, että katsotaan kuinka ahtaasti työntekijät voidaan sulloa tuottavuuden liikaa kärsimättä. Keskustan ulkopuolella ja vanhoissa toimistokiinteissä tämä väljyys tulee vieläpä edulliseksi. Voisin hyvin kuvitella, että esimerkiksi peliyhtiöitä kiinnostaisi tällaiset tilat. Johan yksi niistä valtasi jo Kansan entisen pääkonttorinkin ylimmän kerroksen.
Pohjolan talon vahvin vetovoimatekijä voi olla sen erinomaiset liikuntatilat palloilu- ja uimahalleineen ja ampumaratoineen. Uudessa ratkaisussa, mikä se sitten onkin, nuo tilat kannattaisi avata kaiken kansan käyttöön. Nyt tilat ovat koko työpäivän tyhjillään.
Hienon toimistotalon edes osittaista purkamista en ymmärrä.
Joo ja tilaaja kuvittelee, että noiden viiden joukosta löytyy parhaat ratkaisut. On hyvin todennäköistä että ei löydy (vrt. Kaisa-kirjaston kilpailu).
Jep. KSV perinteiseen tapaansa sanelee mitkä arkkitehtitoimistot kelpuutetaan mukaan kisaan jos kiinteistönomistaja haluaa saada tontilleen lisärakennusoikeutta. Urakoitsija on todennäköisesti saanut esittää yhden oman kandidaatin. Voittava ehdotus sisältää erittäin todennäköisesti a) liikekeskuksen kivijalkaan b) senioriasuntoja pohjoispäätyyn, c) toimistotilaa tai yksityissairaalan tornin juureen ja d) toinen mokoma tornia vanhan päälle kovan rahan kämppiä. Kadun toinen puoli kun on sementoitu suojelukaavalla jäämään jurassic-parkiksi munkan mummoille. Ostarilla muuten sijaitsee kylämme viimeisin pesula, jossa ihmiset pesettää vielä lakanoitaan. Tyyliä 🙂
On surullista, jos uudessa suunnitelmassa unohdetaan huutava pula alueen palveluissa. Kaikki lähialueen kaupat ovat kallitta erikoisliikkeitä, joissa hyvin suppea valikoima. Näin ollen olisi ensisijaisen tärkeää, että uudesta suunnitelmasta löytyisi myös TILAVIA LIIKEPAIKKOJA, jotta olisi mahdollista saada alueelle valikoimaltaan laaja ”sekatavarakauppa”. Harmittaa monesti, kun alueelta ei löydy liikettä, josta voisi ostaa edes lahjan tai jopa lankarullan perään tulee matkustaa julkisilla puoli tuntia suuntaansa.
En kaipaa alueelle hotellia tai sairaalaa. Ikävöin Tiimaria. Mustissa & Mirrissä on ohikulkiessa ollut aina tyhjää.