Kokeile kuukausi maksutta

Verohallinnon Raksa-hanke paljasti tylyjä lukuja harmaasta taloudesta

Verohallinnon historian suurimman harmaan talouden valvontahankkeen tulos on veroksi muutettuna yli 200 miljoonaa euroa. Tästä summasta on saatu kuitenkin perittyä arviolta vain noin kolmasosa. Harmaan talouden yritysten osalta maksuun pannuista euroista jäi saamatta lähes lähes neljä viidesosaa, kun taas laillisesti toimivien yritysten osalta saamatta jäi noin kaksi viidesosaa verosaatavista. Rikosilmoitus tehtiin lähes joka kymmenennestä tarkastetusta rakennusyrityksestä.

Verohallinnon historian suurimman harmaan talouden valvontahankkeen tulos on veroksi muutettuna yli 200 miljoonaa euroa. Tästä summasta on saatu kuitenkin perittyä arviolta vain noin kolmasosa. Harmaan talouden yritysten osalta maksuun pannuista euroista jäi saamatta lähes lähes neljä viidesosaa, kun taas laillisesti toimivien yritysten osalta saamatta jäi noin kaksi viidesosaa verosaatavista. Rikosilmoitus tehtiin lähes joka kymmenennestä tarkastetusta rakennusyrityksestä.

image

”Hanke oli monin tavoin tuloksellinen ja sillä oli myönteinen vaikutus harmaan talouden torjunnassa. Kun aikaisemmin kiinnijäämisen riski saattoi olla satunnainen, nyt se kasvaa todennäköiseksi. Erityisesti reaaliaikaiset valvontakeinot osoittautuivat tehokkaiksi”, hankkeen vetäjä, ylitarkastaja Pekka Muinonen kertoo.

Verohallinnon Raksa-hanke toteutettiin vuosina 2008–2012, ja sen aikana valmistui 3 525 verotarkastuskertomusta. Harmaata taloutta löytyi lähes joka kolmannessa tarkastuskohteessa. Harmaasta yli 90 prosenttia oli yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 6 miljoonaa euroa. Se osoittaa, että urakkaketjujen loppupäät ovat harmaita. Pimeistä palkoista yli 90 prosenttia on yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 3 miljoonaa euroa. Mustia palkkoja oli liki 220 miljoonaa euroa. Lähes 10 prosentista tarkastuskertomuksista tehtiin rikosilmoitus, 264 tapauksessa oli kyse törkeästä veropetoksesta. Esimerkiksi vääräsisältöisiä tositteita löytyi yhteensä 112 miljoonan euron arvosta. Kirjanpidon ulkopuolelle jääneitä palkansaajia oli 4 857.

Tilanne ei ole koko rakennusalan osalta niin huono kuin Raksa-hankkeen numeroista voisi päätellä. Synkkiä lukemia selittää se, että tarkastuksia kohdennettiin asian kannalta otollisiin yrityksiin.

Hankkeen aikana Verohallinto teki työmaavalvontakäyntejä yhdessä Aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajien ja Eläketurvakeskuksen tarkastajien sekä poliisin kanssa. ”Hankkeen merkittäviä saavutuksia ovat pysyvä, entistä vaikuttavampi viranomaisyhteistyö, sekä vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien ja suurten alan toimijoiden kanssa”, Muinonen sanoo.

Raksa-hankkeessa ei selvitetty rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia. Muinonen arvioi, että käännetty alv tuottaa vuodessa noin 70-80 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Jos arvio pitää paikkansa, hän pitää tulosta hyvänä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Verohallinnon Raksa-hanke paljasti tylyjä lukuja harmaasta taloudesta”

  1. Milloinhan tämä kirjoittelu rakennusalan pimeästä työstä loppuu, kuitenkin eletään tietoyhteiskunnassa jossa kaikista tekemisistä jää jälki. Ennen 90-lukua rakennuksilla oli vahva luottamusmiesjärjestelmä jonka seurauksena pimeät työntekijät pysyivät poissa rakennuksilta. Sitten järjestelmä ajettiin alas ja luotiin markkinat pimeille työntekijöille. On luotu erilaisia tilaajavastuu ja sähköisiä kulunvalvontajärjestelmiä, jotka ovat yhtä hämäriä kuin valvottavat kohteet. Ainut järjestelmä johon uskon, kun siirryttäisiin rakennuksilla säännölliseen päivätyöhön 7 – 16, koska hämärämiehet tulevat työmaille klo 16.00 jälkeen.

    1. Kyllä ensi kesän muutokset ajavat hämärämiehet tiukoille. Ainakin verottaja tietää, ketä työmailla on ja mitä niille maksetaan. Toivottavasti tietojen käsittely toimii.

  2. Eiköhän niitä aukkoja jää vielä rivitalo , saneeraus ja omakotitalokohteisiin. Ja remonttejakin varmasti piisaa ilman kotitaloustyövähennyksiä. Hommia on.

  3. Kaikki uudistukset vaatisivat myös vahvan valvonnan, jota ei tietenkään tule, vaikka se maksaisi valtiolle moninkertaisena takaisin. Olisi herrojen mielestä ideologisesti väärin kiusata huijareita. Kun on menty siihen, että lait ovat vain tekstiä paperilla, niin hommat jatkuvat yhtä pahoina. Ei kukaan uskalla polttaa ketään, kun menettäisi vain työnsä ja ulkopuolinen valvonta on täysin riittämätöntä. Ihan sama mitä joihinkin papereihin laitetaan, kun oikeaa tilannetta ei valvota. Sieltä on jo rehelliset kadonneet, kun eivät ole pärjänneet.

  4. ”Ennen 90-lukua rakennuksilla oli vahva luottamusmiesjärjestelmä jonka seurauksena pimeät työntekijät pysyivät poissa rakennuksilta.”

    Pimeän työn historia on yhtä pitkä kuin työn verotuksen ja työn sosiaaliturvaan liittyvien sivukulujen historia. Eli suhteellisen uusi asia. Pimeä työ on ollut erityisen helppoa silloin, kun palkat on maksettu suoraan käteen. Tällöin ei ole kuitteja jäänyt. Pankkitilille palkan maksaminen tekee tulovirtojen seuraamisen ainakin teoriassa mahdolliseksi.

    1. Silloin kun palkat maksettiin ns. käteen oli joillakin työmailla kuulemma vastaavalla mestarilla oikeus pitää ns. haamutyöntekijää kirjoillaan. Sille muka maksettiin palkkaa, vaikka koko työntekijää ei ollut olemassakaan. Rahat pani vastaava mestari taskuunsa tai joskus jakoi sen muiden mestarien kesken. Se oli ns. tuotantopalkkiota pimeänä.

  5. Kyllähän tuota harmaata taloutta pitää torjua, mutta laskeeko kukaan sitä summaa mitä tuo harmaan talouden torjuminen itsessään maksaa. Kyseinen toiminta vaatii työpanosta työnantajilta, rakenuttajilta, tilaajilta, verottajalta. Kun ajatellaan, että Suomessa rakennetaan noin 30 milj kuutimetriä rakennuksia vuodessa niin siitä kertyy melkoinen määrä tositteita ja selvityksiä n 150 miljoonaa jotka pitää käsitellä. Kun mittariksi otetaan esim jonkun pankin palvelumaksut esim 5 euroa per kuitti niin siitä tulee kustannuksia n 750 miljoonaa. Tämä jakautuu sitten eri toimijoille. Jos tuo aiemmin esillä ollut summa noin 200 miljoonaa pitää paikkansa niin saamatta jää 550 miljoonaa. Titenkin niitä haetaan taas oikeudessa ja taas syntyy kustannuksia kun lakimiehet hoitavat asioita eli loppupeleissä taitaa mennä pahasti pakkasen puolelle.

  6. Mitähän tämä raksa hanke maksoi.
    Meni luultavasti rankasti tappiolle.

  7. ”Käteenmaksu” oli hyvä ja selvä tapa työnantajalle ja työntekijälle.
    Nyt pistetään ihmiset kilometritehtaalle ja valtio pyörittää verorulettiaan ja maksaa sitten tekemättömästä työstä monenlaisina tukina terveille ihmisille ylöspidon.
    Pian loppuu rahat ammattiyhdistyksiltäkin, kun ei ole työssäkäyviä, joten valtion on verotettava lisää…
    Jutta ja kumppanit uskoo oikein tosissaan, että jossain löytyy sitä ”pimeetä” määrättömästi. Aivan naurettava summa tuo 200 milj. euroa, jos vertaa perinnän aiheuttamiin lisäkuluihin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

  8. 4 vuotta ja 200miljoonaa??? Eikös harmaantalouden pitänyt olla paljon suurempi mörkö? Rakennuspuolenkin osalta ainakin parisataa miljoonaa/ vuosi???? Koko kansantalouden osalta harmaantalouden piti olla ainaski puoli miljardia/vuosi???
    Onhan toi viisikymmentä miljoonaa vuodessa jonkinlainen potti, mutta kovin pieneltä summalta se kuulostaa, kun suhteutetaan vouhotuksen määrä versus harmaa raha…
    En missään nimessä kannata harmaata taloutta, mutta jotain suhteellisuutta noihin seuranta- ja valvontamenetelmiin haluaisin, rupee jo haittaamaan normaaliakin työntekoa.
    Olenko nyt ihan väärässä????

Vastaa käyttäjälle Rahat pois kuleksimasta. Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat