Kokeile kuukausi maksutta

Tampere irtisanoi professoreita ja osa lähti ovet paukkuen itse

Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on rapautunut nopeasti. Rakennusosaston keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolittavansa talotekniikan opetuksen. Timo Kalema kirjoittaa mistä tässä on kysymys.

Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on rapautunut nopeasti. Rakennusosaston keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolittavansa talotekniikan opetuksen. Timo Kalema kirjoittaa mistä tässä on kysymys.

Timo Kalema kirjoittaa:

”Rakennuslehdessä 22.8.2014 kirjoitettiin Aalto-yliopiston rakennus- ja talotekniikan opetuksen ja tutkimuksen linjauksista. Haltonin toimitusjohtaja Mika Halttunen kommentoi sitä 29.8. lehdessä talotekniikan opetuksen alasajona.
Tämä sama asia koskee muitakin teknillisiä yliopistoja. Tampereen teknillisen yliopiston lvi- ja jäähdytystekniikan (talotekniikan) opetus päätettiin lopettaa pääainetasolla vuoden 2015–2016 opetusohjelmassa.

TTY:n talotekniikan opetus on houkutellut viime aikoina kohtuullisen hyvin opiskelijoita niin, että diplomitöitä tehdään 10–15 vuodessa. Alan suunnittelijatarpeesta kertoo, että TTY:n täydennyskoulutuskeskus Edutech järjestää parhaillaan työttömille ja työttömyysuhan alaisille insinööreille neljättä lvi-suunnittelijakoulutuskurssia Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen työ- ja elinkeinotoimiston rahoituksella. Aiempien kurssien opiskelijat ovat työllistyneet hyvin. Käynnissä olevan kurssin 15 opiskelijasta kaksi on tekniikan tohtoreita.

Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelman osassa A2 sisäilmasuunnittelijan minimipätevyysvaatimuksena on 240 opintopisteen korkeakoulututkinto ja vähintään 50 opintopisteen edestä opintoja ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikassa, lämmitys- ja energiankäyttötekniikassa, jäähdytystekniikassa, lämmönsiirto- ja virtaustekniikassa ja lvi-järjestelmien mitoituksessa. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelijoilta vaaditaan tämän erityisalan opintoja vähintään 15 opintopistettä. Nämä vaatimukset ovat varmasti perusteltuja riittävän osaamisen varmistamiseksi. TTY:n pääaine on noin 30 opintopistettä, joten sekään ei toisi vielä lvi-suunnittelijan muodollista pätevyyttä mutta olisi tyhjää parempi.

En ole kuullut mitään perustelua sille, miksi TTY lopettaa talotekniikan opetuksen. Asia on vain nähtävissä lukuvuoden 2015–2016 pääaineiden valmistelusta ja siitä, että kumpikin alueen professori, minä ja jäähdytysteknikan professori Hannu Ahlstedt irtisanottiin keväällä pidettyjen yt-neuvottelujen päätteeksi. Perusteluna oli työtehtävien oleellinen ja pysyvä väheneminen. Työtehtävät varmasti vähenevät oleellisesti, jos yliopiston päätöksellä alan opetus lopetetaan ja irtisanomisen seurauksena tietysti tutkimusrahoituksen hankintakin on vaikeaa.

TTY ei siis perustellut mitenkään talotekniikan pääaineen lopettamista ja siitä seuranneita irtisanomisia. Syy on kuitenkin helposti arvattavissa. TTY:ssä ovat nousseet jumalansanan asemaan ns. tulospisteet, joita tulee ennen kaikkea tohtorintutkinnoista ja nyttemmin myös julkaisuista. Tulospisteiden perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa osaksi yliopistorahoituksen. Myös DI-tutkinnot tuottavat tulospisteitä. Sen sijaan opetus, jonka pitäisi olla yliopistojen pääasioita erona muun muassa tutkimuslaitoksiin, ei tuo juuri mitään tulospisteitä. Tämä on johtanut siihen, että osa opettajista ei opeta ollenkaan, koska se on tulosmielessä tehotonta ajankäyttöä.

TTY:n johdon yleisohje laitoksemme opetuksen valmisteluun lukuvuodelle 2015-2016 oli, että opetuksen määrä on puolitettava. Tämä mahdollisti sen, että lukuisia opettajia irtisanottin joko kokonaan tai niin, että heille luvattiin maksaa 50 prosenttia opettajan palkasta. Loppuosan hankinta jäi opettajan omalle vastuulle.

Suhtautumisesta opetukseen kertoo myös laitosjohtajan ohjeistus, että kahden tunnin luennon sopiva valmisteluaika on puoli tuntia. Myös TTY:n opetuspyramidi seisoo kärjellään, koska assistentteja ei ole enää käytännössä ja professorit hoitavat kaiken opetukseen liittyvän luennoista harjoituksiin ja harjoitustöiden tarkastamiseen.

Kaiken edellä mainitun takana on yksi perusongelma: opetuksen vaatimaton arvostus. Opetus ei tuo yliopistoille mainetta eikä tulospisteitä eikä opiskelijoiden osaamisesta kanneta huolta. Opiskelijoista itsestään helposti läpäistävät kurssit voivat tuntua mukavilta, mutta ne eivät kehitä sellaisia työelämävalmiuksia, joita tarvittaisiin.

Yleinen toteamus on monesti, että pitää välttää osaoptimointia. Talotekniikan koulutuksessa osaoptimointi kukkii parhaimillaan. Yliopistot lopettavat tai vähentävät alan opetusta ja sen myötä tutkimusta, koska se ei täytä niiden kriteereitä. Ympäristöministeriö asettaa omassa hiekkalaatikossaan suunnittelijoille kiristyviä pätevyysvaatimuksia tietämättä, mitä yliopistot opettavat.

Työvoimatoimisto rahoittaa talotekniikan opetusta, koska näkee alan tarjoavan töitä.  LVI-ala työllistää hyvin eivätkä työt siirry kovin helposti ulkomaille. Tämän huomioon ottaminen yliopistokoulutuksessa ei kuitenkaan tuo kenellekään tulospisteitä.

Ammattikorkeakouluissa on vielä paljon talotekniikan opetusta. Mitä sitten tapahtuu, jos talotekniikan opetus loppuu yliopistoissa ja ammattikorkeakouluihin ei saada opettajiksi diplomi-insinöörejä ja tekniikan lisensiaatteja tai tohtoreita?

Jos talotekniikka-alan yliopisto-opetuksen kehitys jatkuu sellaisena, mikä tilanne on Aallossa ja TTY:ssä, suunta on tosi huono. Sitä ihmettelen, miten vähän toimiala on reagoinut tähän kehityskulkuun.”

Timo Kalema, professori, TTY

timo.kalema@tut.fi

Lue myös Jaana Ahti-Virtasen uutinen ja kolumni Aalto-yliopiston talotekniikkalinjauksista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa

18 vastausta artikkeliin “Tampere irtisanoi professoreita ja osa lähti ovet paukkuen itse”

  1. Huvittavinta tuossa Timo Kaleman kirjoituksessa on, että hänen ollessa Teknisen suunnittelun laitoksen johtaja (nyk. Konetekniikan laitos), käytiin myös YT-neuvotteluja. Hän oli laitoksen johdossa muutaman vuoden. Hänen aikanaan laitoksen yhteishenki laskettiin alas, porukka kävi henkilöstöjohtajan luona koska ilmeisesti hän kiusasi työntekijöitä. Hänen johdollaan hankittiin vain hyville luottokavereille sopivia hommia ja osa määräaikaisista työsopimuksista lopetettiin ja osasta käytiin oikeudessakin taistelua. Hän myös jatkoi osia työsopimuksia vain hyvin pienissä pätkissä.

    Hauska kirjoitus professorilta joka itse oli vastuussa aiemmin muiden henkilöiden siirtelystä yliopiston aiemmissa YT-neuvotteluissa, mutta tuli sitten myöhemmin itse irtisanotuksi. Naurettavaa tilitystä henkilöltä, joka pilasi kyseisen laitoksen ilmapiirin.

    PS. Kalema oli itse ajamassa sitä, että opettajat eivät saisi käyttää aikaa opetuksen valmisteluun. Näin se kakku vaan kääntyy kun itse joutui irtisanotuksi. Kiusaajasta itse uhriksi? Naurettavaa.

    1. Timo Kaleman johdolla käydyt YT-neuvottelut liittyivät kahden laitoksen yhdistymiseen, jossa konstruktiotekniikan laitos ja Energia-ja prosessitekniikan laitos yhdistettiin. Prosessissa ei irtisanottu ketään, ainostaan muutaman henkilön tehtäväkuvaa muutettiin henkilöiden omasta pyynnöstä.

      Ilmapiirin huononeminen sai alkunsa, kun Kalema puuttui eräiden opettajien useita tunteja kestäneisiin kahvipöydässä istuskeluihin päivästä toiseen. Yliopistossa on trendinä, että opettajatkin osallistuvat tutkimukseen saadakseen tuoretta tietoa opetettavasta aihepiiristä. Tämä ei mennyt jakeluun eräille opettajille, vaan vedottiin siihen, että jos on kontaktiopetusta 400 tuntia vuodessa, niin ei tarvitse tehdä muuta. Yliopistossa kokonaistyöaika on 1600 tuntia/vuosi. Siihen kuuluu kontaktiopetusta, niihin valmistautumista ( Kaleman aikana oli ihan OK, että luennon valmisteluun sai käyttää 2 tuntia. vaikka joidenkin kurssien kohdalla sitä hieman ihmeteltiin), opiskelijoiden ohjausta, tenttien laatimista ja korjaamista, mutta kyllä aikaa jää myös tutkimukseen osallistumiseen, jos asenne on kohdallaan. Osa opettajista ei yltänyt edes tuohon 400 tuntiin, vaan työpanos oli paljon vaatimattomampi. Joku saattoi kokea tällaisen työhön ”kannustamisen” kiusaamiseksi, mutta oikeassa työelämässä ao. mentaliteetillä ei kovinkaan montaa päivää olisi yrityksen palkkalistoilla. Itselläni on takana pitkähkö työelämäkokemus, joten teidän mitkä ovat työelämän vaatimukset tänä päivänä.

      Noin puolet yliopistojen/laitosten rahoituksesta tulee opetusministeriöstä. Nyt on trendinä julkaisujen määrän lisääminen ja julkaisut pitää myös saada ”myytyä” rankeeratuihin julkaisufoorumeihin. Tämän vuoksi julkaisujen määrän lisääminen ja läpimeno vaatii entistä enemmän työtä, ja osin tämän vuoksi työtä tehdään tinkimällä opetuksesta. Lisäksi rahoittaja palkitsee tutkintojen läpimenoaikojen nopeuttamista. Tästä seuraa kurssien määrän raju vähentäminen, joka varmaan vähentää varmasti valmistuvien moniosaamista.

      Yliopistot haluavat kansainvälistyä, mikä on ihan hyvä asia. Se, että ulkomaalaiset opiskelijat saavat opiskella ilmaiseksi täällä ja valmistuttuaan palata kotimaahansa ja viedä suomalaisten veronmaksajien sponsoroiman koulutuspanoksen mennessään, ei ole mielestäni reilua meitä veronmaksajia kohtaan.

      Kaleman aikana opetusta koetettiin tehostaa, koska kapasiteetia siihen olisi ollut käytettävissä. Nyt ”juna” on mennyt ohi ja pehmeät keinot eivät ole enää käytössä.

      Pätkätyöt ovat edelleen yliopistomaailmassa käytössä, ja niitä on pakko tehdä projektien ehdoilla. Jos projekti päättyy ja uutta ei ole tiedossa, niin laitoksilla ei ole puskuria, josta voisi maksaa palkaa ”peukaloiden pyörittämisestä”. Suomen taloustilanteen vuoksi raha on viime vuosina ollut melko tiukassa ja samaan aikaan laitosten taloutta seurataan ihan eri malliin kuin menneinä vuosina. Nyt pitää tienata vähintää sen mitä syö plus rahasta pitää jäädä myös siivu yliopiston infran ja hallinnon pyörittämiseen.

      Suomi on onneksi oikeusvaltio ja voi sanoa Joonakselle hänen oikeusjuttuun vihjailulla, että tässä tapauksessa oikeus voitti. Hän varmaan itse tietää mistä on kyse

      Timo Kalema on hyvä opettaja, josta oppilaat pitävät. Lisäksi hänen tutkimushankkeensa ovat erittäin ajankohtaisia ja liittyvät energian käytön tehostamiseen ja monipuolisuuden hyödyntämiseen. Myös ihmisen hyvinvointi ja terveys on kuulunut hänen tutkimushankkeisiinsa oleellisena osana. Hän on myös tasa-arvoinen ja omaa korkean moraalin. Joonaksen vihjailu ”omien kavereiden suosimista ei pidä paikkansa.

    2. Joonakselle:

      On lukijan näkökulmasta kurjaa lukea nimettömänä puskan takaa Internetissä kirjoitettuja henkilöön kohdistuvia suhteellisen vakavia syytöksiä, jotka saattavat sisältönsä osalta rikkoa lakia ja täyttää kunnianloukkauksen kriteerit.

      1. Noh noh, riita poikki ja voita väliin.

        Vaikea kuvitella ja tulkita että lakia olisi rikottu, onhan kirjoittaja itse tullut julkisuuteen ja sananvapaus on vahva. Toisaalta, mitään vahvoja syytöksiä ei olla edes esitetty. Hyvä vain että on eri näkökulmista tuotu asioita esille. Lukijahan viime kädessä muodostaa käsityksensä.

        Suurin ongelma kuitenkin lienee yliopistojen rahoituskriteereissä. Lienee Opetusministeriöllä suurin rooli tässä asiassa. Asia tarvitsee julkista keskustelua yliopistojen rahoituksen ja opetuksen välillä.

        Lisää keskustelua, kiitos

  2. Olen kuitenkin Kaleman kanssa samaa mieltä, että jotakin uudistettavaa yliopistojen rahoituksessa on oltava, jotta YT-neuvotteluilta vältytään ja henkilöstö pääsee keskittymään varsinaiseen tekemiseen.

  3. Tuo 41% rahoituksesta menee TTY-säätiölle, kyse onkin siitä etteivät laitokset hyödy siitä mitään. Tohtorit, julkaisut ja projektirahat näkyvät tulospisterahoissa, opetus vain kuluissa.

  4. Samaan aikaan kun TTY:n sisäinen ”Kaapeli”-verkkolehti touhottaa ”energia-alan yhteistyötä yli laitosrajojen”, on entinen energia- ja prosessitekniikan laitos murennettu laitosorganisaatiomuutosten (pakkoliitosten ja henkilöjakojen) sekä yt-temppujen myötä lähes olemattomiin.

  5. No eipä tartte Timpan kaunaa päivärahoilla notkua, juuri tämän jutun kanssa viereisellä palstalla komeilee Talokeskuksen työpaikkailmoituis, jossa haetaan ”LVI-tekninen asiantuntija, energiahallinnan ja talotekniikan asiantuntija” LVI-puolella, varsinkin energiateknisissä kysymyksissä on kyntämätöntä sarkaa jäljellä todella paljon. Jos ei Timppa tuonne mene, palkkaan täytyy soitella ja houkutella töihin…

  6. Kalema ja Ahlstedt olivat Konetekniikan laitoksella töissä. Miten tuo laitoksen toiminta edes liittyy talotekniikkaan? Talotekniikan opetustahan tehdään yleensä Rakennustekniikan laitoksella.

    Jos olisi Rakennustekniikan laitoksella pätevistä opettajista pulaa, arvioni mukaan, eiköhän heidät olisi sinne siirretty.

  7. Timo Kalema on pilannut välinsä ihan joka suuntaan. Rakennustekniikkaan hän sai katkaistua välinsä typerällä käytöksellään jo joskus 1990-luvun puolella.
    Pätevä hän kyllä on ja alaisilleen mukava, jos ei sano hänelle vastaan. Aivan mahdoton yhtteistyökumppani muille tutkimuslaitoksille. Timon puukko iskee aina jossain vaiheessa selkään.
    Ihme että Kalema on saanut toimia näin eläkeilään asti ottaen huomioon hänen temppunsa.

  8. En osaa ottaa kantaa rakennustekniikkaan muuten kuin asiakkaana. Täytyy kuitenkin todeta että jo 90-luvulla kun opiskelin tuli vaikutelma aika uneliaasta laitoksesta. Lisäksi mielelstäni tässä on vain hyvä esimerkki siitä että isossa kuvassa saadaan tehtyä uudistuksia. Eihän mikään kehity jos kaikkia vanhoja toimintoja rahoitetaan entiseen malliin. Rakennusteollisuuden ja työn olemassa oloa ja tuottavuutta kuvannee parhaiten se että kustannukset ovat nousseet jo erittäin pitkään enemmän kuin inflaatio. Tällä historialla ei kovin paljoa kannata kehua tekevänsä tuottavaa työtä. Toivotaan että ulkomailta saadaan kilpailua ja sitä kautta kohtuu hintaista ja kenties laadukkaampaa rakentamista Suomeen.

  9. Verkkosivuilla käytävissä keskusteluissa on tulkittu rakennustekniikan tai talotekniikan koulutuksen olevan uhattuna Tampereen teknillisessä yliopistossa. Tulkinta on virheellinen.

    TTY tarjoaa edelleen teollisuuden arvostamat rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinnot. Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma on TTY:n hakukohteista sisäänotoltaan suurin ja kuuluu hakijamäärältään joka vuosi suurimpien joukkoon. Konetekniikan opiskelijoille tarjotaan jatkossakin talotekniikan suunnitteluun liittyviä kursseja, vaikka talotekniikka ei enää muodostakaan omaa pääainekokonaisuuttaan.

    Yliopistot etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa tekevät valintoja ja priorisoivat tutkimus- ja koulutusalojaan. Kaikkea ei voi eikä kannata tutkia ja opettaa kaikissa yliopistoissa. Priorisoinneista päätettäessä TTY:ssä kuunnellaan hyvin tarkasti myös teollisuutta ja sen tarpeita. Tässä tapauksessa verkkosivuilla käyty keskustelu perustuu virheellisille johtopäätöksille. Suomi tarvitsee korkeatasoista rakennustekniikan koulutusta, ja TTY aikoo tarjota sitä myös jatkossa.

    Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin maalis-huhtikuussa 2014 opintokysely internet-tutkimuksena. Tässä tutkimuksessa opiskelijat arvostivat TTY:n rakennustekniikan opintojen antamat työelämävalmiudet parhaaksi.

    Tampereen teknillinen yliopisto

    Matti Pentti
    Rakennustekniikan laitoksen johtaja

    Jyrki Vuorinen
    Teknisten tieteiden tiedekunnan dekaani

  10. Joonakselle kommentti tuosta yliopistojen rahoitusmallista:

    Tuo 41% koulutuksesta on lähes pelkästään määrää, vain yksi prosenttiyksikkö siitä on koulutuksen laatua, eli tuo ”valmistuneet työlliset”. Opiskelijoiden palautekin on toistaiseksi erittäin kyseenalainen laadun mittari, varsinkin nykyisillä toteutussuunnitelmilla.

    Kun ei yliopisto saa rahaa vastaamalla työelämän tarpeisiin, ei ihmekään että toiminta ohjautuu siihen mistä yliopistokin rahansa saa. Teknisten alojen yliopistot ovat vuositolkulla koittaneet takoa ministeriön virkamiehiin järkeä, että työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin on oltava merkittävänä rahoituskriteerinä.

    Turhaan.

  11. Talotekniikkateollisuus on muiden talotekniikka-alan toimijoiden lailla aiheestakin tyrmistynyt siitä, että Tampereen teknillisessä yliopistossa molemmat talotekniikan professorit on erotettu ja talotekniikan opetus pääaineena on päättynyt. Tyrmistys on kuitenkin osin jälkijättöistä, sillä teollisuus olisi itse voinut vaikuttaa asiaan tilaamalla tutkimuksia esimerkiksi juuri jäähdytyksestä ja energiatekniikasta.

    Energiansäästön ja jäähdytyksen merkityksen luulisi olevan aivan talotekniikan kuumimpia aiheita tällä hetkellä, joten tarvetta tälle tutkimukselle olisi varmasti ollut.

    Toinen asia tietenkin on, jos teollisuuden isot panostukset esimerkiksi sisäilma-asioiden tutkimukseen ovat ohjautuneet ihan muualle kuin Tampereelle. Evoluutio toimii yliopistoissa niin, että parhaat ja sopeutuvaisimmat saavat rahoitusta.

    Koko yliopistorahoituksen uudistamisen idea oli se, että ei tutkita enää vain tutkimisen ilosta vaan tutkimukselle pitää olla tarve ja tilausta. Tämä linjaus on ollut yliopistoissa jo pitkään selvillä, ja Tampereella varsinkin rakentamistekniikka on pärjännyt hyvin tutkimusrahoituksen hankkimisessa teollisuudelta. Se on tehnyt tämän eteen aina aktiivista yritysyhteistyötä. Harmi, että yksi aktiivisimmista yritysrahoituksen kerääjistä, professori Ralf Lindberg, suivaantui ja lähti ennenaikaisesti eläkkeelle. Hän paikkansa on nyt täytettävänä – ja saappaat ovat suuret, kuka tahansa siihen tuleekaan.

    Talotekniikan diplomi-insinöörien tarve on suuri ja sitä ovat lisänneet kiristyneet ja yhä kiristyvät energiamääräykset ja erilaisten energiatodistusten ja energialaskelmien teko. Tämä näkyy myös LVI-alan insinööritoimistojen kannattavuusluvuissa, jota ovat aivan eri tasolla kuin ”palkin mitoittajien”.

    Valitettavaa on ollut myös se, että aikoinaan talotekniikkaa ei saatu koottua yhtenäisenä koulutuksena rakennusosaston siipien suojiin sen enempää Aallossa kuin TTY:ssäkään vaan se on ollut hajautettu niin, että osa kursseista on konetekniikan ja osa sähkötekniikan alla. Varsinkin sähköpuoli piti TKK:ssa mustasukkaisesti kiinni omista rakentamiseen liittyvistä sähkötekniikan kursseista.

    Talotekniikan asema sekä Aallossa että TTY:ssä on hieman hämärä opiskelijoille, kun yhtä talotekniikkaputkea ei enää ole.
    Mutta toisaalta ei millään muullakaan insinöörialalla ole enää yhtä oikeaa putkea, johon mennä, vaan opiskelijat voivat itse pohtia mitä taitoja tulevat tarvitsemaan. Fiksut opettajat niin yliopistolla kuin työharjoittelussakin toki ohjaavat näitä valintoja.

    Aallossa talotekniikan professoriksi on äskettäin valittu kiinalainen ja puurakentamisen lahjoitusprofessoriksi italialainen. Geotekniikkaa ja betonirakentamista opettavat puolalaiset professorit ja tietomallinnusta intialainen. Ainakin ennakkotietojen mukaan TTY:ssä uudet professorit ovat supisuomalaisia suomalaisen teollisuuden hyvin tuntevia.
    Tämäkin on opiskelijoiden ehkä hyvä tietää, kun he tekevät valintojansa.

  12. Uusin käänne on se, että Tekniikka ja Talous -lehden mukaan TTY:n rehtori on esittänyt, että kandivaiheen koulutusta kokeiltaisiin korvata rakennustekniikassa, sähkötekniikassa tai konetekniikassa jatkossa ammattikorkeakouluopinnoilla, ja yliopistotason opinnot jättää vain diplomi-insinöörikoulutuksen osalle. Asiaa koskeva kokeilu on rehtorin mukaan tarkoitus aloittaa jo ensi syksynä, jos valtio sen sallii:

    ” Tampereella on tarkoitus aloittaa kokeilu, jossa myös yliopiston opiskelijat opiskelevat ensin amk-tason insinööreiksi ja sitten halukkaat jatkavat diplomi-insinööreiksi.

    – Toivon mukaan pääsemme pilotoimaan tätä asiaa jo ensi vuoden syksyllä. Tarvitsemme kuitenkin erikoisluvan kokeilulle, sillä se on nykyisen yliopistolain vastainen, Kivikoski sanoo.

    Tutkintojen yhdistäminen sopisi [rehtori] Kivikosken mukaan käytännönläheisiin perustekniikan aloihin kuten rakentamiseen, sähköön ja konetekniikkaan.

    – Yhteisten opintojen viimeisenä vuonna opintoja jatkavat voisivat sitten lukea enemmän matematiikkaa ja toiset valitsisivat käytännönläheisempiä opintoja. ”

    http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/tampereelle+saattaa+syntya+paikallinen+aaltoyliopisto/a1011082

  13. Minä tein kerran ”maailmanluokan” tieteellisen keksinnön muodollisesti Lindbergin alaisena työllistettynä, jonka pääsin esittämään NATOnkin AEROSPACE-tutkimuksen keskukseen Loughborough´n yliopistoon Ohutseinämäisten rakenteiden 4. Maailmankongressiin juhannuksena 2004. Sinne valittiin n. 30 edellisen 3 vuoden ajalta ansioituneimmaksi katsottua tutkimus- tai kehitystulosta tarjotuista, joita oli moninkertainen määrä. Kongressin puheenjohtajan Joseph Loughlanin mukaan esitykseni kilpaili myös parhaan esityksen pokaalista, antoipa ymmärtää vielä kannattaneensa itsekin sitä (ymmärtääkseni). Tietysti se oli hyvin kapea ote väitöskirjasta, joka on yhä persetaskussa.

    http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false

    http://www.students.tut.fi/~koivular/

    Laitos maksoi konferenssimatkan, mikä koostui pääasiasa osallistumismaksusta ja matkalipuista, käytin noin puolet määrärahasta.

    Muutoin yheenkään ainoaan säjköpstiinkaan asiaa koskien ei vastattu mitää Laitoksen, Osaston, Yliopiston sen enempää kuin työllistäneiden työvoimaviranomaistenkaan taholta. Tulkitsin, että tämä oli tälle ”YLIAMMATTIKOEKAKOULUVÄELLE” ”vääränlaista tutkimusta” (sitä naurettavaa tiedettä…) ja aivan ilmeisesti julkaisufoorumikin oli ”väärä”…

    Sellaiset asiat joissa vain opetetaan, KUULUVATKIN AMMTTIKORKEAKOULUUN!

    Tässä mielessä yliopiston johto ei ole tehnyt TÄSSÄ asiassa väärää ratkaisua TÄLLÄ KERTAA.

    Tiedevihamielisuus, ja täydellinen ymmärtämättömyys siitä jokin väärin käsitetyn ”käytännön” tai julistusuonteisen ”ammatillisuuden” ”hyväksi” ei kuulu tiedeyliopistoon.

    Menestystä ammattikorkeakoulu-uralle asiaomaisille henklöille.

  14. ”Tampereella on tarkoitus aloittaa kokeilu, jossa myös yliopiston opiskelijat opiskelevat ensin amk-tason insinööreiksi ja sitten halukkaat jatkavat diplomi-insinööreiksi.”

    Mielenkiintoinen opintojen polku. Täytyy kuitenkin valittaen todeta, että joissakin amk:ssa koulutusta johtavat ja opettajia ohjaavat henkilöt, joiden osaaminen ei ole lainkaan tekniikan alalta. Voitte vain kuvitella millaista jälkeä syntyy.

    Koska esim. eräässä amk:ssa ylin johto ei tunne oikeastaan ollenkaan opetuksen asiasiltöä, niin on päädytty panostamaan opetusmenetelmään, innopedagogiikkaan. Em. menetelmä ei sovi insinööritieteiden opetukseen.

    Itse sain kopin jo valmistuneen amk-insinöörin laatimista suunnitelmista, joissa erään rakenteen kapasiteetti oli vain murto-osa sille tulevasta kuormasta. Ilman muutoksia rakenne olisi sortunut varmasti.

Vastaa käyttäjälle ajatuksia Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat