Kokeile kuukausi maksutta

Ulkomaiset aliurakoitsijat ovat rakentamisen heikoin lenkki

Rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myöskään aliurakoitsijoiden osin ulkomaisen työntekijäkunnan ammattitaitoon ei olla kaikilta osin tyytyväisiä. Muuten rakennuttajien palaute urakoitsijoille oli yllättävänkin positiivinen.

 

Työturvallisuus hoidetaan paremmin kuin aliurakoinnin riskienhalllinta.

Rakennuttajat ovat Rakentamisen Laatu ry:n projektipalautteen mukaan pääosin tyytyväisiä pääurakoitsijoiden toimintaan. Kiitoksia tuli pääurakoitsijan oman henkilökunnan ammattitaidosta ja vastuusta, yhteistyön toimivuudesta sekä työturvallisuus- ja ympäristöasioiden hoitamisesta. Pieniä moitteita tuli riskienhallinnasta ja aliurakoitsijoiden ohjauksesta sekä aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaidosta. Infrahankkeet oli hoidettu talonrakentamista huonommin.

Parhaiten hoidettuja ovat keskisuuret hankkeet (2–20 M€). Pienet (alle 2 M€) hankkeet ovat heikoimmin hoidettuja. Suurten hankkeiden (yli 20 M€) osalta erityisesti aliurakoitsijoiden ohjauksessa sekä riskienhallinnassa on rakennuttajien mielestä parantamisen varaa. Laadunvarmistus ja lisä- ja muutostyökäytännötkään eivät toimi rakennuttajien mielestä niissä ideaalisti. Tarkastuksia ja katselmuksia on suurissa hankkeissa paljon, jolloin niihin jää helposti puutteita.

Infrahankkeissa ja korjaamisessa eniten parannettavaa

Projektihallinta ja lisä- ja muutostyöt on asuinrakennushankkeissa hoidettu paremmin kuin toimitila- tai infrahankkeissa. Asuntojen korjaaminen on hoidettu huonommin kuin uudisrakentaminen ja kritiikkiä tulee myös yhteistyön toimivuudesta. Selityksenä on se, että korjausrakentamisessa urakoitsijat eikä tuotanto ole niin vakiintunutta kuin uudistuotannossa

Toimitilahankkeissa projektinhallinta ja aikataulujen pitävyys on hyvällä tasolla. Ne on hoidettu paremmin kuin infrahankkeet. Heikoimmin hoidettuja osa-alueita infrahankkeissa ovat yhteistyön toimivuus, aliurakoitsijoiden ohjaus, riskienhallinnan systemaattisuus sekä .

Toteutusmuodoittain tarkasteltuna suunnittelun sisältävät toteutusmuodot ovat onnistuneet parhaiten ja niissä tiedonkulku on hoidettu yleensä hyvin, joskin niissä projektinjohtomalli saa hieman kritiikkiä aliurakoitsijoiden ohjaamisen ja tiedonkulun osalta. Muut toteutusmuodot selviävät hieman heikommin, mutta niiden välillä ei nähty eroja.

Mestareihin ja omiin miehiin luotetaan

Henkilöstön osalta  tyytyväisimpiä oltiin pääurakoitsijan henkilöstöön (4,3 ja heidän työnjohtajiinsa (4,5). Hieman heikompia arvosanoja saivat aliurakoitsijoiden osaaminen ja ammattitaito (3,6-3,8), kun arvosteluasteikko oli viitoseen saakka.

Aliurakoitsijoiden henkilöstön kansallisuutta ei kysytty, mutta palautetietoa analysoineen Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnosen mukaan vastauksissa voi olla heijastumaa ulkomaalaisen aliurakoitsijoiden puutteellisesta ammattitaidosta. Valitettavasti tutkijat eivät olleet ehtineet analysoida pääkaupunkiseudun ja muun maan vastausten eroja, mikä olisi voinut antaa vastauksia tähän kysymykseen.

Moitteet kohdistuivat erityisesti infrahankkeisiin, joissa on parantamisen varaa myös resurssien määrässä sekä organisaation ja vastuujaon selkeyttämisessä.

Työturvallisuus- ja ympäristöasiat ovat hoidettu rakennuttajien mukaan pääosin hyvin. Isot hankkeet oli kuitenkin hoidettu paremmin kuin pienet ja talonrakennushankkeet paremmin kuin infrahankkeet.

Junnosen mukaan palaute toimii parhaiten silloin, kun sitä kysytään jo hankkeen alkuvaiheessa, jolloin urakoitsijalla on mahdollisuus tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Palautetieto avuksi laatupisteytyksissä?

Rala ry on kerännyt projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolilta RALA-projektipalautejärjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu tilaajien ja rakennuttajien (rakennuttamistehtäviä hoitavan tahon) antamia 2 760 palautetta pääurakoitsijalle. Jatkossa on tarkoitus analysoida myös suunnittelijoiden ja aliurakoitsijoiden antamat vastaukset.

Ralan järjestelmä mittaa vain rakennusprosessin laatua, mutta ei lopputuotteen laatua. Sitä osiota kyselyssä ei ole.

Rala pitää yrityskohtaiset vastaukset ja sen pohjalta tehtävät ranking-listaukset salaisina. Myöskään hankekohtaisia arvostelua ei kerrota, vaan yritykset voivat ilmoittaa Ralalle referenssinsä ilman, että paljastuu onko ne hoidettu hyvin vai huonosti. Siten rakennuttajat eivät pysty käyttämään näitä tietoja antaessaan urakoitsijoille laatupisteitä.

Ralan järjestelmää voisi kuitenkin ehkä kehittää laatukilpailua suosivaan ja nykyistä avoimempaan suuntaan. Tätä mieltä on ainakin professori Jukka Pekkanen, joka TTY:ssä ja Rakennusteollisuudessa on erityisesti perehtynyt laatuasioihin.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Ulkomaiset aliurakoitsijat ovat rakentamisen heikoin lenkki”

  1. Mitä varten noita palautteita oikein kerätään, jos niitä ei voi käyttää urakoitsijoiden laadun keskinäiseen arvioimiseen tarjoajien laatupisteytyksiä tehtäessä? Ja mitä arvoa on sellaisella referenssillä joka on ryssitty? PItäisikö uuden tilaajan tietää tästä vai onko palautejärjestelmän ajatus, että huonosti hoidetusta työstäkin on opittu jotain?

    Mitä tuolla salailulla voitetaan verrattuna siihen, että järjestelmä olisi täysin avoin ja tiedot kaikkien katsottavissa ja analysoitavissa. Ainoat häviäjät olisivat ne joiden laatu ei ole kunnossa ja joilla siksi on salattavaa. Avoimuudessa voittajia olisivat ne jotka ovat ylpeitä laadustaan ja haluavat kilpailla nimenomaan laadulla eivätkä pelkällä hinnalla. Siis suurin osa rakentajista. Rakennuslehden tuore työelämätutkimus nimittäin kertoo, että rakennusalan toimihenkilöiden tärkein motivaation lähde on ylpeys työnsä jäljestä. Sama koskee varmaan koko rakennusalaa duunarista johtajaan.

    Järjestelmään pitäisi ehdotttomasti saada mukaan myös palaute todellisesta lopputuotteen laadusta. Esimerkiksi valvoja voisi antaa tästä palautetta lopputarkastuksen ja yksivuotistarkastuksen jälkeen.

    Paranisiko suomalaisen rakentamisen laatu, jos Ralan hienoa ja kansainvälisesti ainutlaatuista järjestelmää käytettäisiin nykyistä avoimemmin ja tehokkaammin? Itse uskon, että se olisi ainakin yksi keino siihen.

    1. Kiitos hyvästä kehitysehdotuksesta. Alan läpinäkyvyyden lisääminen on yksi RALAn toiminnan tavoitteista. Otamme kehitysehdotuksen huomioon kehitystyössämme.

  2. Suokaa anteeksi jos olen lukutaidoton tai ymmärryksessäni on vikaa.

    Ulkomaiset aliurakoitsijat ovat rakentamisen heikoin lenkki ??

    Maalaisjärki sanoo tässä kohtaa että työn tilaaja joka tilaa työsuorituksen ammattitaidottomalta aliurakoitsijalta kansalaisuudesta riippumatta on rakentamisen heikoin lenkki.

    1. Tilaaja tilaa siltä, joka tarjoaa tarjouspyynnön mukaisesti edullisimman hinnan. Tilaaja ei voi asettaa ehtoja, mitä porukkaa tai kansallisuutta urakoitsija käyttää. Joskus Kekkosen aikana saatettiin vielä vaatia, että työporukka on otettava rakentamispaikkakunnan työvoimatoimiston kautta. Nyt on tyydyttävä siihen mitä saa. EU- aikana rajat ovat auki ja se urakoitsija, joka ei näihin pelisääntöihin nöyrry, ei saa töitä. Pääkaupunkiseudulla ainakin töiden saamisen edellytys on ulkomaiset aliurakoitsijat. Maakunnissa tehdään vielä aika pitkälti omin voimin ja kaiken lisäksi halvemmalla, mitä voi ihmetellä kun ulkomaalaisten palkkoja katsoo.

      Ehkä Rala voisi ryhtyä katsomaan myös ulkomaisten aliurakoitsijoiden pätevyyksiä ja vieläpä heidän henkilöstönsä pätevyyksiä. Pääurakoitsijakin voisi vaatia aliurakoitsijan henkilöstöltä osoitusta alan koulutuksesta ja kokemusvuosista. Voi olla, että nuo vaatimukset voisi jotenkin saada mukaan tarjouskyselyynkin.

  3. Tottakai tilaaja voi asettaa ehtoja urakoitsijoiden ammattitaidon ja pätevyyden suhteen, mikään laki ei estä sellaista. Yrityksien välisiin sopimuksiin voidaan kirjata kaikki sellainen mikä ei riko lakia.

    Ennenvanhaan kun haettiin töitä raksalta niin piti esittää koulutodistukset ja työtodistukset, niiden perusteella sitten katsottiin mihin tehtävään hakija soveltui ja oli pätevä. Vaativimmat mestarit jopa edellyttivät näytetyön tekemistä.
    Mikäli ei ollut koulutusta tai riittävän pitkää kokemusta vaativimpiin töihin niin sitten aloitettiin lautapoikana tai hanslankarina.

    Nykyään tulee Virosta, Venäjältä ym. itäeuroopan maista täysin kouluttamattomia vailla minkäänlaista työkokemusta olevia henkilöitä sellaisiin töihin joihin aikaisemmin vähimmäisvaatimuksena oli alan koulutus ja useamman vuoden työkokemus kyseisien töiden tekemisestä.

    Kun em. kaltaisia ammattitaidottomia tekijöitä palkataan vaativiinkin töihin niin edelleenkin kysyn,
    onko rakentamisen heikoin lenkki ulkomaiset aliurakoitsijat vai halvan työvoiman ja rahan sokaisemat töiden tilaajat ?

  4. Ulkomaiset aliurakoitsijat eivät ole alkuunkaan heikoin lenkki. Esim. Virosta ja Puolasta saa todella pätevää remontointi yms. osaamista.

    Ehdottomasti huonoin lenkki on nämä pääurakoitsijana toimivat tilaajatahot… Sitä saa mitä tilaa on tuttu sanonta ja jos tilaa halvinta, eikä vaivaudu kysymään aliurakoitsijalta juuri mitään muuta kuin referenssitietoja ja alennushintaa, niin ei varmasti saa seudun parhaita ammattilaisia käyttöönsä ja jälki on jotain muuta kuin ammattimaista.

    Ihan perusedellytys olisi selvittää ketä työmaalla on ajateltu työskentelevän; on työtehtäviä joista selviytyy vain vähäisellä rakennusalan kokemuksella ja täysin vailla koulutusta, mutta on myös paljon sellaisia töitä, joita ei pidä mennä tekemään, jos ei sitä oikeasti osaa.

    Valitettavasti pääurakoitsija ei ole kiinnostunut… Haastattelin työmaalla työkseen muuraavia aliurakoitsijan ”ammattilaisia”: Nokkamies oli jo kolmatta kesää Suomessa muurailemassa, eli voidaan pitää työssä oppineena. Muu porukka oli lähtenyt ensimmäistä keikkaansa muurailemaan… Nokkamies oli oikealta ammatiltaan suutari, eli aito käden taidon ammattilainen… Muun porukan koulutustausta koostui rakennustöihin pätevöittävistä koulutuksista: sosiaalialan virkamies, palomies, kirjanpitäjän ja autokauppias. Laastia heille kantoi maanviljelijä ja lentokapteeni. Telinetöitä teki kokki, puutarhuri ja pankkivirkailija…

    1. Aivan oikein, eräällä työmaalla huumormiesvelikultaputkiasentaja ”eteläsuomesta” tuli aamulla työmaalle osittain oikean ammattinsa mukaiseen asuun pukeutuneena. La Toque du Chef päässään, hatun korkeudesta olisi voinut päätellä ettei hän ollut mikään pelkkä pizzan pyörittäjä.

  5. Rakennuslehti teki laajan työelämätutkimuksen. Siinä kysyttiin myös suhtautumista ulkomaiseen työvoimaan ja työmaiden monikulttuurisuuteen. Suurimmaksi ongelmaksi varsinkin mestarit totesivat kielitaidon. Virolaisten kanssakin voi olla hankalaa, koska heidän nyökyttelystään voi tehdä vääriä johtopäätöksiä siitä, että asia olisi oikeasti ymmärretty. Vastaukset olivat kuitenkin muilta osin positiiviset ulkomaalaisia kohtaan ja mestaritkin totesivat, että ilman heitä olisi enää vaikea rakentaa Suomessa.

    Kyselyn tulokset kerrotaan perjantaina ilmestyvässä Rakennuslehdessä.

    1. Olen työskennellyt vähintäänkin satojen ulkomaalaisten kanssa, kuitenkaan en ole tavannut vielä kovinkaan montaa joka olisi myöntänyt ettei ole ymmärtänyt tehtävänantoa, nyökyttelijöitä ja niitä jotka vastaavat: minä ymmärrän, selvä selvä, kyllä kyllä, heitä kyllä riittää.

      Valitettavan usein vain on niin että kun selkäsi käännät niin annettua tehtävää ruvetaan tekemään juuri niin kuin sitä ei olisi pitänyt tehdä. Ja sitten korjataan, mutta onhan se halpaa kun ne on niin halpoja että niillä voi teettää saman työn useampaankin kertaan.

      Toki suureen joukkoon mahtuu monen tasoista tekijää, mutta jos nyt halutaan verrata suomalaisten koulutettujen ammattihenkilöiden ja ulkomaalaisten leipurien, lentokapteenien, maanviljelijöiden kirjavaa joukkoa keskenään, niin eiköhän sentään kotimaisen ammattihenkilöstön tekemien susien ja virheiden määrä ole ollut kuitenkin promilleluokkaa edellämainittuihin verrattuna.

      Seuraavaksi tullaankin sitten siihen tosiasiaan että kun näiltä vierestä katsomalla oppineilta hyväksytään huomattavasti huonompilaatuista työn jälkeä, niin suomalainen kerralla kunnolla työnsä tekevä alkaa näyttämään entistä kalliimmalta ja hitaammalta tilaajan silmissä mikä puolestaan johtaa siihen että kun kerran kilpailuyhteiskunnassa eletään niin jotta suomalainen työntekijä pärjäisi edes jollain tavalla hintakilpailussa ja saisi leipänsä tehdystä työstä niin ainoa keino pärjäämiseen on heikentää myös oman työn laatua, eli tehdään hosumalla kusipäisiä kakaroita vai miten tuo vanha kansanviisaus taas menikään.

      Em. puolestaan johtaa siihen mitä viimevuosina on totuttu enenevässä määrin näkemään kun rimaa on tarpeeksi laskettu, varsinkin pääkaupunkiseudulla, surkean ja ala-arvoisen työn laadusta on muodostunut standardi jollaista ei olisi takavuosina yksikään tilaaja hyväksynyt ja ottanut vastaan.

      Kysynkin lopuksi kenenköhän äänellä mestarit puhuvat, omalla, oman työnantajansa vai työn lopullisen maksajan äänellä ?
      Kuka maksaa tulospalkkion ?

  6. Ottamatta kantaa sen enempää ulkomaisen kuin kotimaisenkaan työntekijän ammattitaitoon, totean vain, että monet 70, 80 ja 90 -lukujen rakennukset ovat täyttä skeidaa. Mistään laaturakentamisesta ei voi puhua. Sitä en tiedä, kuka ne on rakentanut.

  7. Suurin alan ongelma on huono johtaminen niin urakoitsijoiden kuin tilaajienkin puolella.

  8. RALA:n pitäisi alkaa pitämään myös rekisteriä riskirakenteita tehneistä työmaan vastaavista. Nyt jatkuvat lähes uusien koulurakennusten kosteusongelmat ovat yksiselitteiset: Kosteusmittauksissa on tehty lähes tahallisia laiminlyöntejä tai rakenteissa huolimattomuuksia. Tälläisiä kohteita tehneiden mestareiden aiemmat ja seuraavat työmaat pitäisi tarkistuttaa kohteen urakoitsijan kustannuksella ja korjata myös ENNEN ongelmien ilmaantumista.
    Romahtaneiden maneesien tai vesitornien kohdalla tälläinen toiminta oli itsestäänselvyys, miksei tavan rakentamisessakin?
    Samoin riskirakennusmestarien kohteissa PITÄISI suorittaa aina erityistarkastuksia.
    Muistuu mieleen se jätkäsaaren talo joka oli läpimärkä mestarin välinpitämättömyyden vuoksi tai useat muut joissa ontelot lainehtivat luovutuksen jälkeen. Näiden vastaavat on varmasti firmaa vaihtaneet ja uudet kohteet toistavat samaa?

Vastaa käyttäjälle Seppo Mölsä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat