Kokeile kuukausi maksutta

Yhteisen kielen puute on laaturiski työmailla – mestarit huolissaan

Kielitaidon puutteet ovat suurin ongelma ulkomaisen työvoiman käytössä rakennusalalla. Huonon kielitaidon vuoksi ulkomaalaiset työntekijät eivät aina ymmärrä tehtävänantoa, kertoo Rakennuslehden toimihenkilöille tekemä työelämätutkimus. Vähintäänkin melko samaa mieltä tämän väitteen kanssa on peräti 79 prosenttia vastaajista.

Työmaiden arkea johtavat mestarit ovat vielä muita vastaajia kriittisempiä ulkomaalaisten kielitaitoa kohtaan. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n vastaajista 82 prosenttia yhtyy väitteeseen huonosta kielitaidosta. Vastaajista 15 prosenttia ei ota kantaa asiaan.

Kielitaitopulma on vakava ongelma, koska sillä saattaa olla vaikutusta rakentamisen laatuun. Alasta riippumatta tehtävää on hankala tehdä kunnolla, jos ei edes ymmärrä mitä halutaan.

Rakennuslehden työelämätutkimukseen vastasi 500 Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA:n, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n ja Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n jäsentä.

Vastaajat ovat toimihenkilöitä ympäri Suomea, ja he ovat olleet rakennusalalla vajaasta kolmesta vuodesta yli 20 vuoteen. Tutkimuksen toteutti IRO Research & Consulting huhtikuussa.

Sopimuskeinoin ratkaisuja

Rakennuslehden haastattelussa YIT:n vastaava työnjohtaja Jyrki Haka allekirjoittaa väitteen, että yhteisen kielen löytäminen on haaste työmailla. Yritys edellyttääkin sopimuskumppaneiltaan, että suomen kielen taitoa löytyy porukasta. Se tarkoittaa käytännössä suomenkielistä työnjohtoa.

Haka myöntää, että laaturiski on aina olemassa, kun yhteistä kieltä ei löydy. Sopimusvaatimusten lisäksi YIT pyrkii häivyttämään mahdollisia kieliongelmia myös palkkaamalla riveihinsä viroa ja venäjää puhuvaa työnjohtoa. Hänen mukaansa ammattikorkeakouluissa opiskelee jo maahanmuuttajia rakennusinsinööreiksi.

Jyrki Haka työskentelee Vantaan Tikkurilassa toimisto- ja liikekeskus Dixin vastaavana työnjohtajana.

NCC:n vastaava työnjohtaja Matti Huotarinen sanoo, että myös NCC edellyttää, että ulkomaalaisissa työryhmissä joku osaa suomea. Käytännössä se on nokkamies. Huotarinen myöntää, että yhteisen kielen puuttuminen on joskus pieni ongelma.

”Siksi työnjohdon pitää olla tarkkana, ettei laatu kärsi. Tekijöitä kuitenkin tarvitaan.”

Huotarinen johtaa Kansalliskirjaston remonttityömaata Helsingissä.

Ammattitaito epäilyttää

Työelämätutkimuksen vastaajat ovat kriittisiä ulkomaalaisten työntekijöiden ammattitaidon suhteen. Vain viidennes on sitä mieltä, että se on korkea. Mestarit suhtautuvat hieman muita vastaajia kriittisemmin ulkomaalaisten ammattitaitoon.

Puolet kaikista työelämätutkimukseen vastaajista pitää ulkomaalaisten työntekijöiden asennetta työhön hyvänä. Mestareiden näkemys on hieman myönteisempi, sillä heistä 56 prosenttia yhtyy asennetta koskevaan väitteeseen.

Ylen MOT-ohjelman mukaan Suomessa työskentelee jo 100 000 virolaista.

Lue lisää työelämätutkimuksesta 12.9. ilmestyneestä Rakennuslehdestä

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Yhteisen kielen puute on laaturiski työmailla – mestarit huolissaan”

  1. Eihän tuo ole mikään ongelma ainakaan Eteläsuomessa kun ei ole kuin Virolaisia työntekijöitä.

  2. Nyt en ymmärrä Rakennuslehden otsikkoa, että yhteisen kielen puuttuminen vaarantaa laadun työmaalla. Miten yhteinen kieli Suomessa on muuttunut välillä rakennusvalvonta / vastaava työnjohtaja. Molemmat ovat Suomessa vastuussa rakentamisen laadusta. Minusta Espoon rakennusvalvonnassa on ymmärretty asianlaita oikein, kun määrätyn suuruinen ulkolainen työvoima vaatii aina yhden suomalaisen työnjohtajan työmaalle. Rakennuslehden toimittaja yrittää vääntää nyt ongelmaa muualle kuin se Suomessa on määritelty yksinkertaisessa prosessikaaviossa.

  3. No, juu… ainakin ulkomaalaiselle täytyy asiaa selventää vielä silloinkin kun työ on jo käynnissä, eli sitoohan se resursseja. Mutta, ajatelkaas kuinka pulassa me olemme sitten kun esim. Eestin talous rupeaa pyörimään siihen tahtiin ettei heidän tarvitse lähteä meren taakse työhön… ja tuo hetki ei ole monen vuoden päässä. Auts! mistä tekijät?
    No, takaisin asiaan.
    Olen täysin samaa mieltä vastaajien enemmistön kanssa. Lisäksi haluan korostaa tiettyjen ulkomaalaistaustaisten ryhmien/ ammatikuntien asenteen urakoissa: Ainoastaan oma urakka on heille keskeinen, eivät huomioi esim. putkimiesten urakkaa, vaan sivuuttavat sen ja seuraavaksi korjaillaan… eli eivät huomioi esim. putkarin tarvitsemia varauksia/ läpivientejä yms. ei hyvä,ei hyvä…

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat