Viranomaiset ovat jättäneet hometalot heitteille

”Tällä hetkellä lainsäädännössä ei tunneta elinkaariohjaustehtävää, joten sitä ei tee kukaan. Siksi rakennukset ovat täysin omistajansa tietämättömyyden armoilla. Tämä on todennäköisesti yksi homeongelmien pääsyistä”, Pirinen sanoo.

Samaa mieltä on Oulun rakennusvalvonnan Pekka Seppälä.  Hän pitää ongelmallisena sitä, että rakennusvalvonnan toimivalta päättyy, kun rakennus on otettu käyttöön.

Oulu kokeilee laajennettua valvontaa

Oulu on yhdessä ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden kanssa käynnistänyt kokeilun, jossa rakennusvalvonnan tehtäviä on laajennettu myös käyttövaiheeseen.

”Kuten eduskunnan tarkastusvaliokunnan lausunnossakin todetaan, olisi järkevää kehittää neuvontaa ja opastusta rakennuksen käytön ajalle. Tämä työ voisi luontevasti sopia rakennusvalvonnalle, kunhan tehtävään varataan riittävät resurssit”, Seppälä sanoo.

Korjausrakentamisen ja rakennuksen elinkaarihuollon ohjaus ja neuvonta työllistävät Oulussa 2–3 henkeä. Aiheeseen liittyviä seminaareja on pidetty useita kymmeniä parin vuoden aikana. Yksilöllisiä ohjauksia on ollut satoja.

”Yleisön palaute on ollut lähes pelkästään myönteistä. Tärkeää on olla enemmän kätilönä synnytyksessä kuin poliisina rikospaikalla”, Seppälä sanoo. ”Ohjaustyö on taitolaji, jotta sitä ei mielletä holhoamiseksi eikä käskyttämiseksi. Siis ei pakolla vaan hoksauttamalla.”

Seppälän mukaan viranomaiset eivät voi mennä sen taakse, että omistaja vastaa. ”Omistajat ovat niin kirjava joukko, että ohjaavaa kuntalaispalvelua tarvitaan. Yhteiskunnalle tällainen palvelu tuottaa merkittävää lisäarvoa: vähennetään hometta, sairastumisia, työtehon laskua, toimintojen häiriintymisiä ynnä muuta.”

Valvoja voisi opastaa kiinteistönomistajia

Kuntien rakennusvalvonnat siirtyvät näillä näkymin 50 ylikunnalliseen rakennusvalvontayksikköön vuoden 2017 alusta. Sekä Seppälän että Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtajan Pekka Virkamäen mielestä samalla olisi syytä tarkastella uudelleen myös rakennusvalvonnan tehtäväkenttää ja resursseja. Virkamäki ehdotti Helsingin Sanomissa, että rakennusvalvonnan pitäisi pystyä huolehtimaan perinteisten sortuma- ja paloasioiden lisäksi energia-, kosteus- ja homeasioista. Hän ei kuitenkaan ehdota rakennusvalvonnan laajentamista olemassa olevaan kiinteistökantaan.

Seppälälle tämäkin kävisi. ”Nyt tehdään tärkeitä päätöksiä siitä, mikä on rakennusvalvonnan tuleva rooli. Palataanko hoitamaan vähimmäistason valvontaa vai suunnataanko toimintaa myös rakentamisen ja rakennusten elinkaaren ylläpidon ohjaukseen ja neuvontaan?”

Tässä olisi se paikka, jolloin ylikunnallisten rakennusvalvontojen tehtäväksi voisi määrätä myös rakennusten elinkaaren aikainen ohjaus.

Seppälän ja Pirisen mielestä rakennusvalvontaa voisi kehittää ohjaavaan ja opastavaan suuntaan. ”Rakennusvalvonta ei kuitenkaan ryhtyisi valvomaan vanhoja rakennuksia, vaan neuvomaan, ohjaamaan ja muistuttamaan niiden omistajia heidän velvollisuuksistaan ja kertomaan toimenpiteistä, joilla rakennus pidetään kunnossa.”

Yksi rakennustarkastajan voisi erikoistua elinkaariohjaukseen ja viestiä alueensa vanhojen kiinteistöjen omistajille omistajan vastuusta ja niistä toimenpiteistä, joilla rakennus pidetään kunnossa. Esimerkiksi 1970-luvulla rakennetulle omakotitaloalueelle voisi laittaa kirjeen tai sähköpostin, että talonne on tehty tähän aikaan, siinä on ehkä valesokkeli, jolloin salaojitusten toimivuus ja sokkelin vedeneristys on erittäin tärkeitä. Rakennustarkastaja voisi antaa myös huolto-ohjeita tai kuntotarkastusehdotuksia ja pitkän tähtäimen korjaussuunnittelun opastusta asukkaille.

Riittävätkö valvontaresurssit?

Oulun kokeilu on linjassa maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Laissa sanotaan, että rakentamisen ohjauksen tavoitteena on myös edistää rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. Sen paremmin ympäristöministeriö, ELY-keskukset, kunnat kuin rakennusvalvonnatkaan eivät vain ole ottaneet tätä tehtävää itselleen.

Rakennustarkastusyhdistyksen pääsihteeri Lauri Jääskeläinen sanoo, että rakennusvalvonnalle kuuluvaan rakentamisen yleiseen ohjaukseen ja neuvontaan voisi laajassa katsannossa ajatella sisältyvän myös olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon liittyvää ohjausta. ”Suuremmilla rakennusvalvontayksiköillä olisi eittämättä paremmat mahdollisuudet panostaa neuvontaan.”

Hän ei kuitenkaan esittänyt tätä tehtävien laajennusta, kun hän jätti kesällä ympäristöministeriölle raporttinsa ylikunnallisista rakennusvalvonnoista. Siinä hän kuitenkin korostaa, että valittiinpa rakennusvalvonnan organisaatiovaihtoehdoista tarkasteluun mikä tahansa, niin olennaista on ensin määritellä, mitä julkiselta rakennusvalvonnalta odotetaan ja mistä asioista sen halutaan oikeasti vastata.

”Mitä tulee laatuun niin, nykyisten säännösten valossa rakennusvalvonta ikään kuin vastaa kaikesta, mutta ei samalla mistään. Perusvastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä, joka usein on rakentamisasioissa maallikko”, hän toteaa ja jatkaa, että maankäyttö- ja rakennuslaissa voidaan selkeästi säätää, mikä osa rakentamisesta ja rakentamisen laadusta kuuluu rakennusvalvonnalle ja mikä ei.

Hän sanoo, että käyttö- ja huolto-ohjeita noudattamalla pitäisi vuonna 2000 ja sen jälkeen rakennetuissa rakennuksissa ainakin teoriassa välttyä rakennuksen huonosta hoidosta tai huollon laiminlyönnistä johtuvilta pitkäaikaisvaurioilta. ”Käyttö- ja huolto-ohjeella nimenomaan tähdätään elinkaariohjaukseen.”

”Asunto-osakeyhtiötaloissa on asunto-osakeyhtiölainsäädäntö tehnyt pakolliseksi eritasoiset rakennuksen lyhyemmän ja pitemmän tähtäimen korjaus- ja huoltosuunnitelmat. Omakoti- ja pientalot (ml. pienet rivitalot) saattavat olla erityinen riskiryhmä rakennusten ylläpidon kannalta.”

Hannele Pokka voisi harkita

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on varovainen ehdotukselle laajentaa rakennusvalvonnan tehtäviä. ”Pitäisikö rakennusvalvonnan puuttua siihen, jos rakennuksen omistaja ei osaa oikein pitää huolta rakennuksestaan ja mahdollisesti siten aiheuttaa rakennukselle vahinkoa?” hän pohtii ja vastaa:

”En ulkoistaisi huolenpitoa rakennuksista viranomaisille. Kyllä rakennuksen omistajallakin on vastuu, miten huolehtii rakennuksestaan, olipa kysymys pienomistajasta tai kaupungista”, hän sanoo.

Oulun kokeilu kuitenkin kiinnostaa häntä. ”Jos rakennusvalvonnassa päästään nykyistä suurempiin yksiköihin, kuntien rakennusvalvojilla olisi ehkä nykyistä paremmin resursseja myös neuvoa rakennuksen kuntoon ja käyttöön liittyvissä asioissa koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Tässä suhteessa Oulu näyttää jo nyt hyvää esimerkkiä.”

”Taloyhtiöissä korostaisin suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä. Kiinteistöjen ylläpitoon tarkoitettujen työkalujen, kuten kuntoarvioiden, kuntotutkimuksen ja energiakatselmuksen, avulla voidaan tunnistaa rakennuksen korjaus- ja kehittämistarpeet.”

”Hyvä kysymys on, miten nykyään kuntien omien rakennusten, kuten päiväkotien ja koulujen, kunnossapidosta huolehditaan, kun kuntien organisaatiot ovat muuttuneet monimutkaisiksi ja tuntuu, että tilaajat ja käyttäjät ovat kaukana toisistaan”, hän pohtii.

Auttaisiko homekatsastus?

Pokan mielestä rakennuksia pitää huoltaa säännöllisesti, kuten autojakin. ”Varsinkin uudet rakennukset sisältävät jo paljon tekniikkaa ja teknologiaa, joten ilman ammattilaisia tuskin selviää.”

Autoja myös katsastetaan säännöllisesti, mutta ei rakennuksia. Autoilla myös annetaan huomattavasti pitempiä takuuaikoja, vaikka auton elinkaari on monta kertaa rakennuksen elinkaarta lyhyempi.

”Monet rakennuksen puutteet ja jopa virheet saattavat ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua. Kaksi vuotta on siihen nähden lyhyt aika”, Jääskeläinen toteaa.

Jääskeläinen sanoo, että kun RIL alkoi selvittää rakennuksiin kohdistuvia määräaikaistarkastuksia, terveellisyyskysymykset haluttiin kuitenkin rajata tarkastelun ulkopuolelle.

”Arveltiin, että se on liian iso potti hallittavaksi. Epäiltiin myös, että katsastusmenettelyn kaltaisella toiminnalla ei välttämättä pystytä löytämään piileviä riskikohtia. Lisäksi nähtiin, että ainakin osa kosteusvaurioista johtuu yksinkertaisesti huollon puutteesta.”

Lisätietoa:

Katso Helsingin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildenin blogi julkisten rakennusten homeongelmien syistä ja Seppo Mölsän  blogi siitä, miksi uudisrakentamisen laatua vahtimalla ei poisteta vanhojen rakennusten homeongelmaa. Videolla Juhani Pirinen ja VTT:n Tuomo Ojanen pohtivat homeongelman syitä ja ratkaisukeinoja.