Kokeile kuukausi maksutta

”Työturvallisuutta ei voi jättää kokonaan työmaan harteille”

Tuusulalaisen infrarakentaja Fin-Seulan vastaava työnjohtaja Dick Hallbäck pitää oleellisena, että jo suunnittelijat ottaisivat nykyistä enemmän kantaa työturvallisuuteen. Miten rakenteet voidaan toteuttaa turvallisesti ja saada putoamissuojaus kuntoon? Kaikkea ei voi jättää tuotantovaiheeseen.

Fin-Seulan vastaava työnjohtaja Dick Hallbäck korostaa, että jo suunnittelussa pitäisi ottaa työturvallisuutta nykyistä enemmän huomioon.

”Esivalmistuksella päästään usein turvallisempiin ratkaisuihin. Eräässä kohteessa toimitimme vesikattokaiteiden kiinnitysosat elementtitehtaalle, jossa työntekijät kiinnittivät ne paikoilleen pilareihin. Työmaalla ei tarvinnut enää erikseen lähteä kiikkumaan korkealle”, Hallbäck sanoo.

Varten vastaava työnjohtaja Juuso Oikarinen on samoilla linjoilla Hallbäckin kanssa. Hänen mukaansa nykyään on jo alkanut näkyä, että suunnittelijat tekevät varauksia kaidetolpille. Tosin se tehdään yleensä vasta urakoitsijoiden pyynnöstä.

Vartella työturvallisuus on erityisesti nostettu tapetille tänä vuonna. Viime vuonna yrityksen tapaturmataajuus oli 54, millä se sijoittui sijalle 26 Rakennuslehden isojen rakennusliikkeiden tapaturmataajuuslistalla. Johto on ottanut ”kovatkin” keinot käyttöön.

”Toimitusjohtaja Heikki Koho kävi työmaalla puhumassa meille, myös aliurakoitsijoille. Ei siinä kukaan turhia pullikoi, kun riittävän suuri pomo tulee kylään”, Oikarinen toteaa.

Aliurakoitsijoiden ja keikkatyöläisten kenttä on Oikarisen mukaan se villein. Vartella on yhteistyökumppaneiden työturvallisuusrikkomusten varalta sakotuskäytäntö. Oikarinen epäilee, että aliurakoitsijat maksavat kyllä kiltisti mutteivät välttämättä tosissaan ota onkeensa.

Ennen työnjohto joutui inttämään kypärän käytöstä, nykyään suojalaseista. Riskialttein työvaihe on Oikarisen mielestä elementtiasennus. Ontelolaattojen asennuksessa valjaiden kiinnityssuunta on oleellinen: jos ne on kiinnitetty liian kauas itsestä, valjas ei välttämättä ehdi estää putoamista.

Epäjohdonmukaisuus luo eripuraa

Hallbäck korostaa johdonmukaista omaa esimerkkiä työturvallisuudessa. Hän kritisoi isoja tilaajayrityksiä, jotka eivät aina elä kuten opettavat.

”Tilaajat vaativat tarkkaa työturvallisuuden noudattamista aliurakoitsijoilta. Välillä olen havainnut, että kun on kyse jostain heidän omista töistään, linja saattaakin lipsua. Se luo työmaalle eripuraa ja työnjohdolle todella vaikean tilanteen. Meidän aliurakoitsijamme saattavat sitten purnata vastaan, kun edellytämme heiltä ohjeistuksen noudattamista.”

Hallbäckin johtamilla yrityksen työmailla ei ole sattunut työtapaturmia. Työntekijöillä on hänen mukaansa pientä horjuvuutta putoamissuojauksessa, ja valjaiden turvaköyden kiinnitys saattaa joskus unohtua.

”Joillekin työvaiheille on vaikea järjestää turvallista toteutustapaa tai ainakin se veisi aikaa. Olen huomannut, että sellaiset työvaiheet pyritään usein tekemään vaivihkaa ja nopeasti alta pois ennen kuin kukaan huomaa.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “”Työturvallisuutta ei voi jättää kokonaan työmaan harteille””

  1. Uusi työturvallisuuslaki (olikohan vuodelta 2006) velvoittaa rakennushankkeessa mukana olevat yhteistoimintaan. Tämä yhteistoimintavelvollisuus tai sen laiminlyöminen voi jatkossa olla syy, miksi myös suunnittelijan voi haastaa raastupaan kinastelemaan lakimiesten kanssa, vaikka olisi parempaakin tekemistä. Koska tapahtuma on jo tapahtunut, raastuvassa ei enää puhuta vakavasti tekniikoista. Vakuutusyhtiöiden juristit siellä tappelevat siitä, kuka maksaa viulut.

    Tämä asia koskee erityisesti vastaavia suunnittelijoita, joiden olisi syytä tai ainakin melko älykästä suhtautua positiivisesti ja aloitteellisesti työturvallisuusasioihin ja saada siitä näyttö esim. hankkeen suunnittelukokouksen pöytäkirjaan. Näyttö saattaa joskus säästää turhilta syytteiltä.

  2. Edellinen kommentti ja artikkeli on osoitus vallalla olevasta suomalaisesta tt-kulttuurista. Omasta mielestäni tarkoitus ei tule olla välttää tuomio (ja korvaukset) käräjillä vaan estää tapaturma. Kaikkien tulee tehdä parhaansa, aloittaen pienillä työmaalla tapahtuvilla parannuksilla, eikä piiloutua lain taakse

    Suomi on keskimääräistä itäeurooppalaista tt-tasoa, meillä on pitkä matka Länsi-Euroopan tasoon.

  3. Vuodesta 2009 alkaen olemme kouluttaneet turvallisuuskoordinaattoreja rakentamiseen ja teollisuusteen, sekä suunnittelutoimistoihin.
    Tätä kautta alalle olisi mahdolista saada ohjausta nimenomaan suunnitteluun kun puhutaan työturvallisuudesta. Ongelmana on se, että suunnittelijat tuntevat huonosti työturvallisuuslain säädäntöä ja usein turvallisuuskoordinaattori virheellisesti nimetään suunnittelutoimistosta suunnittelun ajaksi. Totuus on, että turvallisuuskoordinaattori joka osaa asiansa ja on nimetty jo hake vaiheessa tehtävään pystyy puuttumaan nimenomaan suunnitteluun, eli jo suunnittelu vaiheessa määrittää tarvittavat suojaus ratkaisut, eikä kuten nyt kaikki jää työmaan murheeksi .

  4. Maailmalla suurissa projekteissa kiertää kansainvälinen auditointiryhmä n. kolmen kuukauden välein, ja informoivat rahoittapankeille, mikä on tt tilanne. Se on pisteyttetty, ja jos asiat eivät ole vaaditussa kunnossa, prpjektin rahoitus voi jopa loppua.
    Suomeen sama systeemi, vaikkakin on centeistä kysymys !!

Vastaa käyttäjälle Janne Höydén / työturvallisuus asiantuntija Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat