Suomen ympäristökeskuksen tutkija Maarit Jokisen mukaan liito-orava viihtyy kaupunkien ulkoilualueilla.
”Kaupunkialueiden metsät saattavat olla liito-oraville erittäin hyviä. Puusto on sopivaa, ja siellä on pesäpönttöjä”, hän sanoo. Tosin liito-oravien runsaus kaupunkialueilla saattaa olla osittain harhaa, sillä niiden esiintymistä kartoitetaan eniten juuri kaupunkialueilla.
Liito-oravien lisääntymistä kaupunkimetsissä tukee Jokisen mukaan se, että rakentamiselle asetetut rajoitukset ovat huomattavasti tiukempia kuin metsätaloutta koskevat ohjeet.
”Vaikuttaa jopa siltä, että liito-oravaa oltaisiin ajamassa maalta kaupunkiin”, Jokinen toteaa. Hänen mukaansa liito-oravan suojeleminen maaseudun metsätalousalueilla tulisi varmaan halvemmaksi, joskin virkistysmetsillä on arvoa myös kaupunkilaisille.
Liito-orava on suhteellisen lyhytikäinen, ja nuoret yksilöt etsivät uusia elinympäristöjä. Jokisen mukaan paras ratkaisu olisi nostaa liito-oravalle sopivien elinympäristöjen määrä sille tasolle, että nykyisiä esiintymisalueita ei tarvitsisi suojella niin tiukasti.
Liito-oravat uhkaavat Kuopiota
Kuopiossa on ollut tai on tulossa ongelmia peräti 16 sellaisella eri vaiheessa olevalla kaavoitusalueella, johon pitäisi rakentaa asuntoja ja työpaikkoja vuosina 2014–2018.
”Tilanne on kestämätön. Liito-orava on suurin yksittäinen uhka sille, että Kuopiossa saadaan uusia asuntoalueita käyttöön”, Kuopion asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimo sanoo.
”Aikaisemmin liito-oravilla oli Saaristokaupungissa kaksi reviiriä, mutta nyt niitä on 18. Ongelma kärjistyi pari vuotta sitten. Liito-oravat ovat lisääntyneet Kuopiossa suhteessa paljon enemmän kuin rakentamisen volyymi. Työnteko on välillä aika tuskaista moisen otuksen kanssa, kun pitäisi saada kaupunkiin koteja ja työpaikkoja”, Harjunheimo sanoo.
Suojelua höllennetään
Kuopion liito-oravaongelma on kasvanut niin suureksi, että kaupungin, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Pohjois-Savon liiton edustajat kävivät kuluvana syksynä ympäristöministeriössä asiasta.
Pohjois-Savon Ely-keskuksen johtaja Jari Mutasen mukaan yksi liito-oraviin liittyvä pääongelma aiheutuu siitä, että eläin liikkuu paikasta toiseen. Jopa kymmenen vuotta kestävän kaavoitusprosessin alussa alueella ei ole liito-oravia, mutta jos niitä ajan myötä ilmaantuu, kaavaa pitää muuttaa.
Ely-keskus ja Kuopio aikovat ratkaista ongelman viherverkkoajattelun avulla. Parasta aikaa tekeillä olevassa viherverkkoselvityksessä liito-oraville varataan siirtymä- ja kulkureittejä sekä asuin- ja lisääntymisalueita. Näin liito-oraville luodaan riittävästi suotuisia asuinseutuja, mutta rakentamiseen tarkoitetuilla muilla alueilla liito-oravien suojelua voitaisiin ehkä lieventää ja sallia enemmän poikkeusmenettelyjä.
”Viherverkon avulla liito-oravalle pyritään suunnittelemaan riittävän hyvä elinympäristö ja kulkureitit. Liito-oravien kannattaa siirtyä sinne, minne ihminen varaa niille alueita. Ajatukseni on, että liito-oravien pitäisi ryhtyä noudattamaan lainvoimaista kaavaa sen sijaan, että ihminen toimii liito-oravan mukaan”, Mutanen sanoo.
Direktiiviä ei muuteta
Kuopiolaisten valitsema toimintatapa saa ympäristöministeriöstä tukea. Yleissuunnittelussa laaditaan liito-oraville suotuisia viherrakenteita, minkä jälkeen asemakaavatasolla on paremmat edellytykset poikkeusmenettelylle ja luonnon sekä ihmisten näkemysten yhteensovittamiselle.
Liito-oravien suojelua määritävää EU:n direktiiviä ei ympäristöneuvos Matti Laition mukaan kuitenkaan yritetä muuttaa.
”En pidä todennäköisenä, että muutettaisiin liito-oravan suojelua määrittävää direktiiviä”, Laitio sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Yllätystieto: Asuntorakentamista jarruttavat liito-oravat muuttavat maalta kaupunkiin”
On ne vaan mahtavia eläimiä nuo liito-oravat. Pörröhännät määräävät Suomessa, minne rakennetaan ja minne ei.
Tiedän mm, Jämsän keskutan alueellakin kaksi paikkaa, jossa on liito-oravia. Nähty omin silmin.
Mä voin sanoa kun mä oon niin söpö !
Ehdotan ratkaisuksi niin sanottua kompensaatiomenettelyä jota maailmalla on käytetty mm. lepakoiden tai harvinaisten kasvien suojeluun. Se tarkoittaa sitä, että jos rakentaminen jollakin alueella häiritsee näitä, niin rakentaja kompensoi häiriötä rakentamalla lepakoille esimerkiksi pönttöjä muualle tai tekemällä noille harvinaisille kasveille hyvä kasvualustan johonkin rakennusalueen lähelle. Rudus on käyttänyt esimerkiksi sorakuoppia tähän.
Liito-oravien tapauksessa kompensaatio voisi lähteä siitä, että liito-oravien suojelua ns. ikimetsissä parannettaisiin. Varsinkin Metsähallitus voisi näyttää tässä nykyistä paremmin mallia. Tällöin oravilla ei olisi tarvetta lähteä kaupunkimetsiin.
Kaupungeissa puolestaan varmistettaisiin, että liito-oravilla olisi hyvä olla siellä missä ne nyt asustavat ja niiden liikkumismahdollisuuksia ei tukittaisi. Tämä ei tarkoittaisi näilläkään alueilla rakentamiskieltoa vaan huomaavaisuutta luontoa kohtaan.
Tämän vastapainoksi suojeluvaatimuksia voitaisiin höllentää muualla ja hysterian sijaan voitaisiin turvautua terveeseen järkeen. Onhan meillä jo city-kani ja city-kettukin, joten kyllä city-liito-oravakin hyvin mahtuu siihen joukkoon. Sitä paitsi sellaisessa metsässä, jossa liito-oravalla on hyvä olla, viihtyvät yleensä myös monet muut lajit hyvin, myös ihminen.
Liito-oravasta on tullut keppihevonen kaikelle rakentamisen vastustamiselle. Siksi siitä on tullut rakentajien inhokkieläin. Näin ei tarvitsisi olla, sillä Suomessa on tilaa niin rakentajalle kuin liito-oravallekin.
Maaseudulla metsät hakataan. Ei ole metsiä jossa liito-orava voisi elää. Pelkkää hakkuuaukiota ja taimikkoa. On luonnollista että liito-oravat pyrkivät kaupunkeihin joista löytää vähän vanhempia puita. Uskomatonta mutta totta, kaupungeissa näet varmemmin vanhoja puita.