Kokeile kuukausi maksutta

Saton katastrofaalinen asuntokohde: näin hovioikeus ratkaisi

Helsingin hovioikeus on ratkaissut Saton Helsingissä sijaitsevan loft-talon riidan rakennuttajapalveluja hoitaneen konsulttiyritys Sweco PM:n ja jo konkurssiin menneen rakennusliikkeen, Artic Team Oy:n hyväksi. Tuomio herättää kysymyksiä.

Helsingin hovioikeus on ratkaissut Saton Helsingissä sijaitsevan loft-talon riidan rakennuttajapalveluja hoitaneen konsulttiyritys Sweco PM:n ja jo konkurssiin menneen rakennusliikkeen, Artic Team Oy:n hyväksi. Tuomio herättää kysymyksiä.

Sato joutuu maksajaksi, vaikka Helsingin käräjäoikeus tuomitsi samassa juttukokonaisuudessa mutta erillisessä rikosoikeudenkäynnissä rakennusliikkeen ja konsultin työntekijät ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

Helsingin Arabianrannassa sijaitseva Saton loft-kohde nousi julkisuuteen kehnon rakentamisen, muun muassa vesivuotojen takia. Kohteessa jouduttiin tekemään isoja korjauksia, ja Sato joutui ostamaan jo myytyjä asuntoja takaisin.

Sotku vietiin ensimmäisen kerran oikeuden käsittelyyn jo vuonna 2008. Oikeudessa on puitu muun muassa valvontakysymyksiä ja epäiltyä räikeää ylilaskutusta.

Käräjäoikeudesta vankeutta

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime lokakuussa Swecon vastaavana työnjohtajana ja työmaapäällikkönä toimineen henkilön samassa rakennushankkeessa törkeästä petoksesta ja törkeästä petoksen yrityksestä ehdolliseen vankeuteen. Samoilla rikosnimikkeillä käräjäoikeus tuomitsi myös Artic Teamin työpäällikön ehdolliseen vankeuteen. Tuomioista on valitettu hovioikeuteen.

Lisäksi Artic Teamin työpäällikkö sai viime maaliskuussa käräjäoikeudesta ehdollista vankeutta ja liiketoimintakieltoa harmaaseen talouteen liittyvistä vero-, kirjanpito- ja työeläkevakuutussotkuista.

Vahingonkorvauksia koskeneessa oikeudenkäynnissä käräjäoikeus määräsi Swecon maksamaan Satolle konsulttipalkkion suuruuteen perus-tuen noin 393 000 euron korvaukset. Artic Teamin maksettavaksi määrättiin noin 11,3 miljoonaa euroa. Oikeuskulut tulivat hävinneiden maksettaviksi.

Hovioikeus vapautti korvauksista

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja vapautti Swecon kaikesta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi Sato joutuu maksamaan oikeudenkäyntikuluja noin 1,17 miljoonaa euroa.

Myös Artic Teamin osalta käräjäoikeuden tuomio kumottiin, ja Sato joutuu maksamaan Artic Teamille noin 997 000 euroa. Yhden kohdan osalta Artic Teamin maksettavaksi jäi runsas 171 000 euroa korkoineen.

Oikeudenkäyntikuluja Sato joutuu maksamaan noin 559 000 euroa.

Mistä työnjohtaja vastaa?

Hovioikeuden päätöksestä voi tehdä mielenkiintoisia havaintoja. Swecon projektipäällikkö kelpasi hovioikeudelle talousriidassa luotettavaksi todistajaksi huolimatta siitä, että käräjäoikeudesta oli rapsahtanut ehdollista vankeutta.

Hovioikeus myös linjasi vastaavan työnjohtajan vastuuta erikoiselta kuulostavalla tavalla. Swecon vastaava työnjohtaja oli konsulttisopimuksen mukaan vastuussa työmaan kosteudenhallinnasta. Hovioikeuden mukaan vastuuvelvollisuus koski kuitenkin vain niitä virheitä, jotka näytettiin tulleen vastaavan työnjohtajan tietoon.

Voisiko tästä tehdä sellaisen johtopäätöksen, että vastaava mestari välttyy virhevastuulta, kun pysyttelee mahdollisimman paljon poissa työmaalta ja on siten tietämätön työmaan tapahtumista. Rakentamisen laadulle tällainen olisi kohtalokasta.

Konsultin käytössä riskinsä

Mielenkiintoista on nähdä, vaikuttaako oikeustapaus PJP- eli projektinjohtopalvelumallin käyttämiseen ja vastuiden määrittelemiseen rakennushankkwen toteuttamisessa. Swecon ja Saton tapauksessa keskeinen vastuu näyttää hovioikeuden mukaan olleen Satolla. Ilmeisesti Satossa ajateltiin eri tavalla ammattimaista projektinjohtajaa palkattaessa.

Hovioikeuden ratkaisu osoittaa, että PJP-mallin käyttäjien kannattaa käydä vastuukysymykset erityisen huolellisesti läpi ennen sopimuksen allekirjoittamista. Riidat kannattaisi käsitellä rakennusalan tuntevassa välitysmenettelyssä.

Satossa harkitaan valitusluvan hakemista korkeimmalta oikeudelta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa

17 vastausta artikkeliin “Saton katastrofaalinen asuntokohde: näin hovioikeus ratkaisi”

  1. Ovatko nämä ”oikeusoppineet” täysin vieraantuneet maailmasta. Kyllä suunnittelijat, rakentajat ja valvojat pitää saada vastuuseen virheistä. Eikö valvojan ja vastaavan mestarin pitäisi tehdä työnsä niin että he huomaavat virheet ja estävät niiden tekemisen.
    Yleinen välinpitämättömyys työmailla, virheiden peitteleminen ja valvojien sekä vastaavien mestarien ja rakentajien ammattitaidottomuus ovat syy surkeaan laatuun rakentamisessa ja korjausrakentamisessa. Niin kauan kuin näitä tunareita ei laiteta vastuuseen ei homma parane.

  2. Tapauksia en tunne, enkä osaa sanoa tuomioista mitään. Mutta oikeuskäsittelyjen hitauteen pitäisi saada jotain muutosta. Tuon asian käräjäoikeuskäsittelystä uutisoitiin Rakennuslehdessä jo 6 vuotta sitten: https://www.rakennuslehti.fi/2009/04/sato-vaatii-miljoonakorvauksia-lofttyomaan-vaitetysta-ylilaskutuksesta/ ja jos asia etenee vielä korkeimpaan oikeusasteeseen, korkeimman oikeusasteen päätös asiaan saattaa tulla 1-3 vuoden päästä. Omasta mielestäni pitkät käsittelyajat ovat ongelma. Käsittelyn pitkän keston takia oikeuskäsittelyille tulee ylimääräistä hintaa, ja ennen kaikkea korvausten saaja saa oikeusturvansa aivan liian myöhään, kuka se missäkin oikeustapauksessa sitten onkin. Kun asioita pyöritetään oikeusasteissa vuosikaudet (josta suuren osan ajasta asiat roikkuvat etenemättä) ehtivät jo asiaa käsittelevät työntekijätkin vaihtua toisinaan osassa organisaatioista (sekä oikeudenkäyntien osapuoliorganisaatioissa että esim. tuomioistuimissakin) moneen kertaan, kun ihmiset vanhenevat ja etenevät urallaan. Jonkinlainen pikatuomioistuin olisi monelta kannalta parempi vaihtoehto kuin nykyisen kaltainen oikeudenkäyntijärjestelmä, jossa lopullisen päätöksen saaminen voi viedä vuosikymmenen ja jossa voittajia ovat lähinnä lakimiehet.

  3. Konsulttitoimistot lähtivät jossakin vaiheessa kilpailemaan projektinjohtourakoitsijoiden kanssa. Valttina oli tietenkin halvempi palkkio. Haahtela taisi olla ensimmäinen, joka otti omalle vastuulleen vastaavan mestarinkin palkkaamiseen. Sillä oli ikään kuin rakennusliikkeen tehtävät ja vastuut hankkeesta, mutta konsulttipalkkiolla. Kaikkien hämäävintä oli CM-Urakoinnin toiminta, joka nimen perusteella oli urakoitsija, mutta toiminnan ja vastuiden perusteella kuitenkin vain rakennuttajakonsultti.

    Rakennuttajakonsulttien liitossa keskusteltiin ihan aiheellisesti, että voivatko tuolla tavalla toimivat toimistot kuulua liittoon. Oikeus on nyt linjannut, että ehkä nuo reviirirajojen rikkojat olisi ollut syytä erottaa, jolloin tilaajalle olisi tullut selväksi ero konsultin ja urakoitsijan välillä.

    Haahtela on olla Raklin jäsen suoraan, joten se ei taida tietää itsekään mikä se on oikein on eli tilaajan mieleksi mitä milloinkin. Äskettäin se pääsi Lastensairaalan rakennuttajakonsultiksi, kun Sweco heitettiin siitä tehtävästä ulos syistä joita ei ole kerrottu. Valvottavana on projektinjohtourakoitsija (tai mikä lie allianssiurakoitsija) SRV.

  4. Ei muuta kuin lissää väljvouhkia siihen rakentamiseen niin paranoo, sano, paranoo soppa !

  5. Vastaava työnjohtaja tai valvoja toteuttavat rakennuttajan valitsemien suunnittelijoiden suunnitelmia.

    Suunnitelmat ovat tiukan kilpailutuksen takia usein hyvin vajavaisia.
    Työmailla joudutaan usein miettimään, mikä on ”hyvä rakennustapa”, kulloinkin. Arkkitehtooniset viritykset ovat usein fysiikan lakien vastaisia. Näitä ei osata edes piirtää, vaan ongelmakohtia ratkotaan rakentamisen edetessä niiden tullessa esiin.

    Usein hankalat detaljit kuitataan suunnitelmissa siten, että vaaditaan toteuttajaa esittämään ratkaisuja ilman, että asetetaan edes minimireunaehtoja. Näin saadaan vain tuntemattomien aliurakoitsijoiden ehdoilla valittuja ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole edes Suomen normien mukaisia. Toinen tapa on viitata tuhatsivuiseen normiviidakkoon, jota kukaan ei hallitse tai tunne perusteellisesti.

    Detaljit eivät kuitenkaan voi pysäyttää hankkeita, joiden työpäiväkustanukset voivat olla kymmeniä tuhansia euroja.

    Arkkitehdit ja markkinavetoiset yritykset vaativat aina vain näyttävämpiä monumentteja, ja niitä heille toteutetaan. Varmat perusratkaisut eivät tunnu kelpaavan.

    Se, että toteuttajia vedetään tilille tällaisista ongelmista on kohtuutonta.

    Työmaavaiheen laadunhallinan töppäykset ovat toki asioita, joista voi ja pitää syyttää urakoitsijoita, mutta ongelmat syntyvät hyvin usein jo ennen hankkeen käynnistymistä. Ongelmat syntyvät kaavoittajien, rakennuttajien ja hankevaiheen aivoituksista.

    Kun rakentaminen lopulta käynnistyy, hankkeen perusvirheet on jo tehty.

  6. Eiköhän se kuitenkin ole niin, että RAKENNUSHANKKEESEEN RYHTYVÄ eli SATO vastaa viimekädessä kaikesta. Myös palkkaamiensa konsulenttien ja urakoitsijoiden ammattitaidosta ja tekosista. Kokeneena rakennuttajana SATOn pitäisi tämä tietää. Tässä mielessä oikeuden päätös on odotettu.

  7. Olikos se vastaava työnjohtaja Vilppu Vesterinen, joka valvojana olessaan kusetti urakoitsijoita?

    1. Voitko kertoa enemmän ko. aiheesta? Ketkä urakoitsijat ovat olleet ”kusetettavina”?

  8. Vanha tuomarinohje sanoo: ”Se kärsiköön riskin ken saa hyödyn”. Eikö hyödynsaaja ole SATO?

  9. Asun rakennustyömaan naapurissa ja ihmetellyt touhua. Ko. kohteesta en ostaisi asuntoa. Ei kunnolla puhdisteta lunta ja jäätä. Jäävät rakenteisiin. ”Villat” märkiä. Ei huputusta. Jne. Jokainen arvaa, mitä touhusta seuraa.

  10. Rakennusvalvonta ei aina edellyttänyt erillistä valvojaa konsulttivetoisissa hankkeissa. Rehellisissä urakoissa piti olla valvoja rakennuttajan edustajana, mutta näissä epämääräinen projektinjohtaja nimike hämäsi.

  11. Näyttää siltä, että Sato on pahasti sotkeentunut omaan näppäryyteensä. Kokonaisurakkatarjous oli ollut liian kallis. Sitten oli lähdetty konsultin kanssa pilkkomaan urakkaa ja etsimään urakoitsijoita nenästä vedettäviksi. Vastuitten rajat on perusteellisesti hämärretty, jonka näköjään hovioikeus on huomannut ja antanut sen mukaisen tuomion. Ahneella kun on tunnettu loppu.

  12. Tilaajan tulee osata, osaamista on esim. suunnittelijoiden kilpailuttaminen kunnollisiin perustietoihin pohjautuen ja suunnittelusopimusten ammattitaitoinen laadinta. Esim.suunnitteluun kuuluvien
    piirustusten ja asiakirjojen täsmällinen määritys detaljisuunnitelmat sisältäen tulee aina sopia. Tilaajalla tulee olla hyvä kokemus rakentamisen koko prosessista, on anteeksiantamatonta, jos työmaa ei saa piirustuksia sovitun aikataulun mukaisesti.Tilaajan ja palkkaamansa rakennuttajakonsultin on pystyttävä valvomaan em. tiukasti.Tämä on tilaajan päävelvoite. Tiukka ja asiaan keskittyvä toiminta perustuu hyvään ammattitaitoon.Epäilen,että rakennuttajakonsulteiksi rekrytoidaan henkilöitä, joiden ammattitaito on puutteellinen.Ammattitaidoton rakennuttajakonsultti on rakennusprosessin pahimpia miinoja. Tilaajien osaaminen on tällöin pettänyt.

  13. Suunitelmat täysin susia. mm. timanttisahuri päivysti työmaalla ja seinäelementeissä sahaamista riitti. Arkkitehdin asema kohteessa? Oliko arkkitehti eilen ruotsalaisella kanavalla tv:ssä?

    1. toivottavasti et ole rakennusalalla…kaikkien pitää tehdä parhaansa niillä pelimerkeillä mitkä on saanut.

  14. Sweco PM konsulttisopimus ??? Sweco PM: lle lähtöpassit lastensairaalalta, olisikohan konsultilla jotakin opeteltavaa …

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat