Kokeile kuukausi maksutta

Malmin lentokentälle asuntoja keskustan vaalivoitosta huolimatta

Keskustan vaalivoitto on herättänyt kysymyksiä siitä, repiikö uusi hallitus auki jo sovittuja pääkaupunkiseudun asuntopoliittisia ratkaisuja. Keskustan Antti Kaikkonen totesi ennen eduskuntavaaleja, että Helsingin Pisararadan rakentaminen ja Malmin lentokentän muuttaminen asunnoiksi pitäisi harkita uudelleen.

Malmin lentokentän osalta asiat ovat edenneet niin pitkälle, ettei hallituksen vaihdos ei näytä enää pysäyttävän hanketta.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston osastopäällikkö Juhani Tuuttila kertoo, että sopimukset kentän muuttamiseksi asuntokäyttöön on jo tehty. Rakennukset ja maat ovat jo kokonaan kaupungin omistuksessa ja valtio vetäytyy toimintoineen kentältä syksyllä 2016.

Rajavartiolaitoksen tukikohta siirtyy Helsinki-Vantaalle syksyllä 2016. Uudet tilat ovat Tuuttilan mukaan jo rakenteilla.

Myös Malmin lentokenttäalueen kaavoitusprosessi on jo käynnissä. ”Uskon, että asiat etenevät kuten on sovittu”, Tuuttila sanoo.

Helsingillä päätösvalta

Uusi hallitus ei edes pystyisi yksipuolisesti pysäyttämään Malmin lentokentän muuttamista asuntoalueeksi. Tuuttila muistuttaa, että kaupunginhallitus ja valtuusto eivät ole vaihtuneet.

Valtuusto päätti viime syksynä suurella enemmistöllä asuntorakentamisesta Malmin kentälle.

”Sopimuksen muuttamiseen tarvitaan kaksi osapuolta. Muutos menisi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Viime syksynä valtuuston suuri enemmistö päätti asiasta. En usko, että kaupunki muuttaa linjaansa”, Tuuttila sanoo.

Hänen mukaansa asuntorakentamisen pieni määrä ja asumisen kalleus Helsingissä huolestuttaa kuntapolitiikkoja ryhmästä riippumatta. Tehtävänsä jättävä maan hallitus sitoutui siihen, että Helsingin seudun kuntia velvoitetaan lisäämään asuntotuotantoaan.

Asuntorakentamista vastustetaan edelleen

Prosessin vakaasta etenemisestä huolimatta osa kunnallispoliitikoja haluaa edelleen pysäyttää Malmin lentokentän muuttamisen asuntoalueeksi.

Maaliskuun alkupuolella Helsingin yleisten töiden lautakunta vastusti kentän muuttamista asuntoalueeksi. Helsingin Sanomien mukaan lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Niemisen mielestä yksi vaihtoehto olisi rakentaa asuntoja osalle alueesta. Silloin lentotoimintaa voitaisiin jatkaa supistetulla kentällä.

Helsingin ympäristölautakunta puolestaan oli Ylen mukaan sitä mieltä, että Malmin lentoaseman rakentaminen tuhoaa sen kulttuurihistoriallisen arvon.

Maaliskuun lopussa Helsingin kaupunginhallitus käsitteli Uudenmaan vaihemaakuntakaavan muutosta. Osa kaupunginhallituksen jäsenistä teki HS:n mukaan kaksi esitystä siitä, että ettei kenttää otettaisi asuntorakentamiseen tai kenttä ainakin osittain säilytettäisiin. Kaupunginhallitus kuitenkin äänesti vastaehdotuksen nurin äänin 9-6.

”Asia esille hallitusneuvotteluissa”

Keskusta ja perussuomalaiset haluavat säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä. Iltalehden jutussa keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen toteaa, että asia otetaan esille hallitusneuvotteluissa. Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta vaati viime marraskuussa Malmin lentoaseman turvaamista.

”Tämä ei välttämättä ole hallitusohjelman tasoinen kysymys. Se pitää käydä läpi poliittisena kysymyksenä, olisiko vielä mahdollista löytää sellainen ratkaisu, jolla lentokentän toiminta siellä voisi jatkua”, Laaninen sanoo.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini asettuivat voimakkaasti puolustamaan Malmin lentokenttää kyselyssä, jonka kansainvälisen kristillisen avustuslentojärjestön MAF:n Suomen osasto teki vaalien alla.

Ei Pisararataa lähitulevaisuudessa

Helsingin Pisararadan rakentamisen käynnistyminen tulevan hallituskauden aikana on hyvin epätodennäköistä. Pisara oli mukana valtion ja Helsingin syksyllä sopimassa kaavoituspaketissa, mutta talvella hanke kuitenkin kaatui hallituksessa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti vaalien alla vastustavansa Pisararadan rakentamista.

Lue blogi asuntoasioiden sivuroolista hallitusneuvotteluissa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa

17 vastausta artikkeliin “Malmin lentokentälle asuntoja keskustan vaalivoitosta huolimatta”

  1. Keskustan asuntopoliitttiset linjaukset ovat huolestuttaneet muun muassa Osmo Soininvaaraa ja häntä ennen porilaista muuttoliikkeen tutkijaa Timo Aroa

    Soininvaara blogissaan http://www.soininvaara.fi:

    ”Keskusta on ilmoittanut, että rahaa ei tipu Pisara-rataan. Pisara on kiistanalainen hanke. Se tukee Helsingin seudun kasvua ratojen varsilla, siis esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa. Vaikka radanvarsiasutus perustuu joukkoliikenteeseen, se on kuitenkin kaupunkirakenteen hajautumista. Jos tähtäämme tiiviimpää kaupunkirakenteeseen, Pisaraan suunnitellut rahat kannattaisi ohjata ratikoihin: Jokerilinjoihin, Kruunuvuorenrannan ratikkayhteyteen ja esimerkiksi Malmin lentokenttäalueen 25 000 asukkaan keskittymän ratikkayhteyksiin.

    Keskusta ei kuitenkaan esitä tätä, vaan on sitä mieltä, että rahat pitää siirtää maakuntiin. Helsingin kasvua ei pidä edistää. Tämä on Helsingin ja koko maan kannalta vähän huolestuttavaa.

    Huoltani lisäsi tekniikan tohtori Jukka Heikkisen kirjoitus Helsingin Sanomissa 12.4. Kirjoituksessa Heikkinen perusteli erittäin luovalla tilastojen käytöllä, että Helsingin seudun kasvu on maalle taloudellisesti kannattamatonta.

    Kirjoituksessa oli niin pahoja logiikkavirheitä, ettei se ansainnut huomiota, kunnes joku blogikommentoijistani huomautti, että kaveri on Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän jäsen.

    Tämä johdatti minut tutustumaan keskustan kesäkuussa julkaisemaan työryhmäraporttiin, jonka johtopäätöksen ovat yhtä kummallisia kuin Heikkisen kirjoitus. Keskeinen johtopäätös on, että Helsingin seudun kasvu on pysäytettävä jarruttamalla asuntotuotantoa seudulla: asuntotuotanto ei poista asuntopulaa, koska se vain kiihdyttää muuttoa kaupunkeihin. Lue ja vapise!”

    Jukka Heikkinen kunnostautui aiemmin valittamalla Kalasataman rakentamisesta niin, että työt pysähtyivät kahdeksi vuodeksi.

    Keskustan raportissa on sellaisia ajatuksellisia helmiä kuin, että
    Helsingissä ei ole asuntopulaa. Pulaa ei ole, koska muuttoliike tulee pääosin ulkomailta.

    Toinen helmi on se, että asumistuki on epäreilu, koska se tekee köyhemmillekin ihmisille mahdolliseksi asua Suomen kalleimmassa kaupungissa. Vaihtoehtona keskustalla olisi, että asumistuki olisi koko maassa sama.

    Työttömät voisivat muuttaa maalle odottamaan töitä ja seurakseen työttömyyskortistoon he saisivat Helsingin pienipalkkaiset, joilla ei olisi enää varaa asua Helsingissä.

    Kaupunkitutkija Timo Aro puuttui keskustan linjauksiin omassa blogissaan http://www.timoaro.fi jo paljon aikaisemmin. Kimmokkeen hän sai keskustan Timo Kauniston puheesta Porin Suomi Areenalla.

    Kauniston ydinviesti oli, että ”maaseudulta pakkosiirretään ihmisiä kasvukeskuksiin” ja ”erilaiset kaupunkiseutujen rakenne- ja sopimusmallit ovat hallituksen ideologista keskittämispolitiikkaa”.

    Timo Aro:

    ”Kyse on asenne- ja arvomalleista. Aluekehitykseen liittyy useita mantroja, jotka perustuvat yhden aatesuunnan vuosikymmenten hegemoniaan aluepolitiikan saralla. Näihin mantroihin kuuluvat sellaiset käsitteet kuin ’koko maan asuttuna pitäminen’, ’tasapainoisen aluerakenteen turvaaminen’, ’alueiden tasapuolinen kehittäminen’, ’maaseudun elinvoiman turvaaminen’ jne.

    Aluekehityksen mantroilla on yksi yhteinen piirre. Retoriikka perustuu kadonneen Agraari-Suomen arvoihin ja ihanteisiin. Maailmankuvan ytimessä on kaupunkien ja kaupungistumisen kielteisten asioiden ylikorostaminen ja maaseudun luontokäsitykseen perustuvan elämänmuodon ihannointi. Suuret keskuskaupungit ovat kuin suoraan Salman Rushdien ’Saatanallisten säkeiden’ jatko-osasta ja metropolialue, Helsinki etunenässä, syntiä huokuva Belsebub.

    Retoriikan ytimessä on muuttoliikkeen vahingollisuuden toistaminen. Ihmisten vapaata liikkuvuutta halutaan eri keinoin estää, rajoittaa ja padota. Keskeiset huolet liittyvät väestöään menettävien alueiden ongelmiin. Sen sijaan suurten kaupunkien kasvun aiheuttamiin maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin ei haluta puuttua edes pitkällä tikulla tai niitä vähätellään. Kaupunkiseutujen kehittäminen nähdään mustavalkoisesti ideologisena keskittämispolitiikkana.

    Ja mitä sitten tulee näihin ”maaseudun pakkosiirrettäviin”, herra Kaunisto ei voisi olla enempää väärässä. Suurin osa kaukomuuttajista muuttaa ”pakkosiirtämisen” sijaan vapaaehtoisesti opiskelun, työn, toimeentulon ja paremman tulevaisuuden toivossa.”

  2. Kyllä kai nyt vaalien suurimmilla puolueilla on jokin sana sanottavanaan ja sopimuksia voidaan aina muuttaa ja jopa purkaa.

  3. Sitäpaitsi, upottavalle suolle ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaalle, täysin toimivalle kentälle ei edes tarvitse rakentaa, kun kaupunki on itse kertonut vapaata rakennusmaata riittävän yli 20 vuodeksi ilmankin!

  4. Jos uusi hallitus osoittaa että virheellisin tiedoin, saunasopimuksella tehty päätös voidaan purkaa, toimii meidän demokratia.

    1. Suomessa ei ole varaa siirrellä tai lopettaa toimivia systeemejä! Tässä maassa myllätään aivan liikaa vain mylläämisen vuoksi. Malmin kenttä on alun alkaen suunniteltu viisaasti paikalle, jota ei ole järkevää rakentaa asunnoiksi. Kenttä on jo osoittanut venymiskykynsä myös moniin muihinkin tapahtumiin kuin ilmailuun.
      En ymmärrä ollenkaan tätä hätäistä valmistelua, josta vas liiton ministeri Merja Kyllönen oli päävastuussa. Yhtäkkiä hävisivät tarve korvaavasta kentästä ja toiminnot kuulemma voidaan sijoittaa Helsinki-Vantaalle ja Santahaminaan jne. Aivan uskomatonta skeidaa!
      Suoalue rakennusmaana on arvaamatonta ja esim. viemärit joudutaan helposti uusimaan kymmenen vuoden välein. Suosta pääsee myös erilaisia mädätyskaasuja, jotka eivät taatusti ole terveelisiä pidemmän päälle.
      Toivon todella, että uusi hallitus hoitaa homman kuntoon ja Malmin kenttä jatkaa upeana ilmailun keskuksena.
      Päätökset jotka on tehty väärin ja valheellisin perustein tulee purkaa ja mitään kassakaappisopimuksia tai lehmänkauppoja ei tule hyväksyä valtakunnan kokonaisedulle vahingollisina.
      Olen todella pettynyt työväenpuolueisiin tässä asiassa! Ääntä ei minulta eikä monelta muulta enää tipu, jos jatkatte näin lyhytnäköistä ja vahingollista politiikkaa!
      70 000 ihmisen allekirjoittamalla adressilla on pyyhitty persauksia ja sitten ihmetellään äänikatoa! Voi pyhä Sylvi!

  5. Näyttää kaupungin päättäjät olevan yhtä torvia kuin Jyväskylässä. Siellä moottoritie vedettiin keskustan ja Jyväsjärven rannan väliin, kun ajateltiin tien tuovan kaupunkiin turisteja. Nyt on yhteys upeaan rantaan katkaistu, kun aluetta olisi voinut kehittää tekemällä kansi junaradan päälle ja terassikaupunki. Päättäjät siellä vielä laittoivat lämpövoimalat rumentamaan kumpaankin järven päähän. Kumma kyllä ne turistit ajavat tyylikkäästi ohi. Tajutonta toimintaa ja kähmintää.

    On suorastaan käsittämätöntä tämä Malmin rakentaminen. Pelkkien rakennusten jättäminen muistoksi ei ole sama asia kuin kenttäalueen kehittäminen eläväksi historialliseksi kokonaisuudeksi. Mikä olisi upeampaa kuin saada ilmailumuseo alueelle, järjestää kansainvälisiä ilmailutapahtumia ja mahdollisesti konsertteja yms.? Tuntuu siltä, että päättäjät eivät tajua sitä, että kenttä ei todellakaan ole vain pienen harrastajakoukon valtaama alue. Maakunnista lennetään Malmin kautta kokouksiin, jopa ulkomaille, koska se sallii omat aikataulut. Reittikoneet eivät todellakaan kata koko maan kuljetustarpeita. Lisäksi Malmilla korjataan paljon lentokalustoa. Kuka maksaa tienoille muutot?

    Malmin lentokentän alla on paksu liikkuva savikerros. Liikkuu, koska alueella on runsaasti lähteitä. Jos alue paalutetaan ja rakennetaan, pohjavedet laskevat ja alueen ympärillä olevat arvokkaat metsät tuhoutuvat. Lisäksi Longinoja on vaarassa tuhoutua, koska myrkyt pääsevät liikkeelle, eikä vettäkään enää tule. Siinä katoaa lohen kutupaikat, samoin haikaran asuinsijat, puhumattakaan muusta faunasta.

    Kivikkoa rakennettaessa pohjaveesi laski ja alueella kuoli paljon vanhoja käkkärämäntyjä. Savikon ja kallioiden vuorottelu kaikesta paalutuksesta huolimatta on aiheuttanut alueen rakennuksiin halkeamia, pahimpana yhden rivitalon päätyseinän ratkeamisen jo ennen ensimmäistä asuntonäyttöä, useissa taloissa on homeongelmia kiitos huonojen pohjien ja halkeamien. Ja ei tarvitse kuin kierrellä Ala-Malmia ja Falkullaa huomaa paljaalla silmälläkin lukuisien talojen olevan killillään.

    Jotenkin koko touhu tuntuu grynderien ja heidän hyvävelikontaktien manipuloimalta touhulta. Kieroudella huijataan kaupunki maksamaan meidän veronmaksajien rahoilla maa-alueen puhdistus ja paalutus, ja sitten onkin mukava pistää rahat veroparatiisien kautta omiin taskuihin. Rakentaminen tulee niin kalliiksi, että ei normaali palkansaajalla ole mitään mielenkiintoa ostaa 4-5 sadan tuhannen euron kolmiota kuitenkin suhteellisen kaukaa keskustasta.
    Surullisinta olisi rikkoa kulttuurihistoriallisesti tärkeä kohde jota ei koskaan saataisi takaisin. Ja jos kenttä rakennetaan muualle, joudutaan kaatamaan hehtaarikaupalla metsää. Eikä 100km:n päässä oleva kenttä enää ole mikään lähikenttä. Sieltäkin tarvittaisiin sujuva yhteys Helsingin keskustaan.

    Minua ainakin hävettää lyhytnäköisyys ja sivistyksen puute jota tässä asiassa on harjoitettu. Katsokaapa miten maailmalla kenttiä on pilvin pimein lyhyiden ajomatkojen päässä keskustoista!

    1. Tuosta rakentamisen kalleudesta: Fallkullan asuntoalue kentän pohjoispuolella on jo rakennettu tuolle samalle maaperälle, ja asunnot ovat tavallisen hintaisia, jopa halpoja verrattuna Helsingin hintatasoon. Pikku Huopalahti ja osa Arabianrannasta on rakennettu vaikeammalle maaperälle.

      1. Pikku-Huopalahden painumaongelmia oli ja paljon.
        Arabianrannan ongelmat eivät ole vielä ehtineet tulla esiin.

      2. Haluaisin kysyä mikä on ”halpa” asuntoneliön hinta? Eiköhän markkinoilta oteta markkinahinta! Kuvitteleeko joku, että esim. Helsingin kaupunki takaisi tietyn tavoitehintatason? Älkää unta nähkö.
        Helsingissä on halpaa asua 70-luvun elementtilähiöissä, niin että tämä suorastaan haittaa uusien asuntojen myyntiä.
        Nyt on keksitty, että ”perinteisellä” kaiken repivällä putkisaneerauksella saadaan tämäkin edullinen asuminen kuriin….Saksassa ei edes tunneta suomalaisten repivää putkisaneeraustekniikkaa, vaan linjat korjataan nykyaikaisemmilla ja paljon edullisemmilla menetelmillä.

    2. Olen kovin samaa mieltä ”Hölmöilyä kerrakseen”-nimikerkin kannsa:
      Pitäkää Malmin lentokenttä elossa!
      Tuntuu, että kentälle rakentamista ajanvat muulta Helsinkiin muuttaneet, joilla ei ole kaupunkielämisen moninaisuudesta ja toimintojen yhteen nivoutumisesta käsitystä. Tai sitten heitä ajaa piilotajuinen Helsinki-kauna. Tai supisuomalainen peruskateus? Kulttuurimaisemilla ja kollektiivisella kaupunki-identiteetillä huomattava sosiaalinen arvo. Ne ovat osa asukkaiden hyvin vointia. Meidän muidenkin kuin ilmailuaktiivien.
      Asunnoille löytyy tilaa, kunhan vain kaavoittajat ottaisivat pöydälleen kartat, joiden mittakaava ei ole ihan nykyisen tyylisesti suurpiirteinen. Kuinkas olisi ihan kaduille ja maastoihin jalkautuminen? Toki aukealle kentälle on halvempaa työtää yhdenmukaista elementtitehorakentamista, kuin etsiä vaihtelevia ratkaisuja kaupungin ns. joutomailta, joita on yllättävän paljon ja yllättävissäkin city-paikoissa.
      Älkää nyt hyvänen aika pilatko kaupnkia ihan vain pikku ahneuttanne!

  6. Tyhmyyttä vastaan ei juuri ole aseita käytettäväksi. Malmi on säilytettävä lentokäytössä. Tämä lehti joutaa boikottiin minun ja yritysteni puolesta, koska haittaavat elinkeinotoiminnan liikenneyhteyksiä kotimaassamme.

  7. Siirretään pääkaupunki Kempeleeseen, niin sitten ei Helsinkiä tarvitse enää kehittää.

  8. Hernesaaressa on tilaa toteuttaa Malmille osoitettu rakennuskanta ja kehittyä hyvällä sijainnilla 25000-30000 ihmisen lähiöksi lähellä kaupungin ydintä. Otetaan vaan taivaanranta ja korkean rakentamisen hyödyt käyttöön. Tällöin tiivistettäisiin kaupunkia tehokkaasti.

    1. Hernesaari on geoteknillisesti vaikeinta pohjaa asuntorakentamiseen Helsingissä. Rakentaminen sinne epähomogeenisen täyttömaan läpi paaluttamalla syvyyteen 10…30 m ( huom. vain suurpaalutus tulee kyseeseen) on kannattavaa vain jos rakennuskorkeutta lisätään tuntuvasti nykyisestään..

  9. Lentäminen ei ole tulevaisuuden liikkumismuoto. Suuret massat (ja vähän pienemmätkin) liikkuvat tulevaisuudessa satelliittiohjatuilla polkupyörillä. Malmin lentokenttä on turhaa, sillä satelliittiohjattu polkupyörä kulkee maanpinnalla. Samalla liikkuja tuottaa langatonta sähköä kaupungin liikennesuunnittelulautakunnan tabletteihin, raitiovaunuhuin ja datakeskuksiin.

    Koska ihmiset on kaikki pakotettu isoveliohjattuun polkupyöräilyyn, on turhiksi muuttuneet raitiovaunut otettu tavarankuljetuskäyttöön. Mikäli jonkun täytyy jostain erittäin kummallisesta syystä käydä ulkomailla tai sinne pitäisi kuljettaa jotakin tavaraa, tapahtuu se polkupyörällä, sillä raitiovaunukiskoja ei ole vielä rakennettu meren yli. (Onneksi kukaan ei halua tulla tänne, sillä tänne ei tuntemattomia ulkomaalaisia haluta. Eikä ne kyllä pääsekkään, sillä kenttää ei ole.) Meren ali ei raiteita voi rakentaa, sillä isovelisatelliitit eivät pysty valvomaan veden alla. Tarvittaisiin vedenalainen valvonta, mutta se häiritsee ison naapuri-isoveljen ydinkäyttöistä, erityisen tärkeää ja arkaluontoista ydinsähköliikehdintää. He ovat aikaansa edellä, eivätkä tarvitse kansalaisia polkemaan sähköä.

  10. Tervetuloa Suomeen Helsinki-Vantaan kautta, valitamme pientä myöhästymistä, koska meidän pitää odotella, että Malmilta siirretyt pelastuskopterit pääsevät kiitoradan poikki rannikolle pelastustehtävään. Tällä kerralla vältimme yhteentörmäyksen..

  11. Malmin kentän pinnan alta pitäisi poistaa älytön määrä sinne tuiksi upotettuja betonisia siltarakenteita ennenkuin paalutustyö voisi alkaa. Paalutus pitäisi tehdä 30-60 m syvyyteen, mutta siinä löllössä ne eivät tule pysymään paikoillaan.

    Paalujen päälle rakennetut talot tulevat kallistumaan hieman eri merkityksessä kuin poliitikot, virkamiehet ja muut rakennustekniikasta pihalla olevat ovat arvailleet.

Vastaa käyttäjälle Yhteiskunnan viholliset, kukkahatut! Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat