Kokeile kuukausi maksutta

Ennätystehtailua Kiinasta: 57 kerrosta 19 päivässä! Katso video!

Kiinan Hunanin maakunnassa tehtiin alkuvuodesta omanlaatuinen ennätyksensä, kun 57-kerroksinen pilvenpiirtäjä rakennettiin 19 päivässä.

Rakennusyritys Broad Sustainable Building (BSB) väittää, että kyseessä on rakentamisen maailmanennätys. Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Helsingin Sanomat .

Nopean rakentamisen teki mahdolliseksi elementit, jotka kasattiin paikan päällä. BSB:llä kului aikaa 2 736 elementin valmistamiseen neljä ja puoli kuukautta. Rakennustyömaalla töitä teki 1 200 työntekijää ympäri vuorokauden.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Ennätystehtailua Kiinasta: 57 kerrosta 19 päivässä! Katso video!”

  1. Kiinassa rakennetaan kolme kerrosta päivässä. Kalasataman ”pilvenpiirtäjien” rakentamisen SRV aikoo tahdistaa kerros per viikko tahtiin. Siitä ei kuulemma voi kiristää, kun tulee logistiikka esteeksi. Kai tuo kertoo enemmänkin siitä, että Suomessa ei ole rakennettu koskaan korkeita taloja.

    Tuon kahden vuoden valitusviiveen olisi voinut hyödyntää vierailuun Kiinassa. Tuliaisina olisi voinut tuoda osaavan aliurakoitsijaporukan.

    1. Rakennesuunnittelijana voin sanoa, että v 2007 lokakuussa olen vieraillut Pekingin ja Shanghain silloin rakenteilla olevilla erittäin merkittävissä pilvenpiirtäjäkohteissa. Nähtävissä oli eri vaiheissa olevia työmaita.Oli mielenkiintoista tavata myös suunnittelijoita. Kohteiden pääsuunnittelu oli pääosin länsimaista tai Australiasta. Tyypillinen asuinkerroskohde oli 60 kerrosta, rakentamisaika n 1.5 vuotta eli n 1,3 kerrosta / vk. Täysin symmetrinen putki, valkoiset peltijulkisivut ilman tuuletuksia. Työt pyörivät läpi vuorokauden – ei juhlapyhätaukoja. Tähän verrattuna SRV:n tahti vaikuttaa hyvin realistiselta. Kaikki kunnia kiinalaisille ennätyksestä. Haluammeko Suomeen Pekingin tyylisiä putkia, joissa on vain tavoitteena huippunopea läpimenoaika. Hyvä kirvesmies erottui aikoinaan sillä, että hän pohdiskeli etukäteen, mitä aikoo tehdä ja miten – istuskeli ja poltteli klubiaskin tuotteita. Tuli kerralla valmista, eikä tarvinnut purkaa.

      1. Kyllähän sitä nopeasti valmista syntyy, kun laatu on täyttä tuubaa ja työvoima käytännössä mitään osaamatonta orjatyövoimaa, jota on rajattomasti tarjolla ilman mitään velvoitteita työnantajan puolelta.

        Kiinassa työturvallisuudella, työntekijöiden hyvinvoinnilla ja lopputuloksen laadulla pyyhitään persettä. Tunnen kiinalaisen kaverin joka tuli Suomeen naisen perässä opiskelemaan täkäläistä rakennuskulttuuria. Tavallisella kerrostalotyömaalla sattuu kuulemma useampikin kuolemaan johtava työtapaturma, joille vain kohautellaan olkapäitä. Jos kuolleen omaiset (yleensä köyhää alemman sosiaaliluokan porukkaa) alkavat kitistä korvauksista, rakennusfirma saattaa lähettää ”neuvottelijat” paikalle ja suut tukkeutuvat.

        Urakoitsijat eivät piittaa tuon taivaallista toistensa työstä, vaan edellisen urakoitsijan työvaiheet potkitaan surutta paskaksi, jos ne ovat oman työvaiheen edessä. Surkea laatu verhoillaan kauniiden taulujen ja verhojen taakse, eikä minkäänlaista hallittua ilmanvaihtoa tai taloteknistä osaamista ole.

        Meillä ei todellakaan ole mitään opittavaa kiinalaisilta, mitä rakentamiseen tulee. Talot ovat loppupeleissä vain megalomaanisia bambumajoja, eivät mitään sen kummempaa. Ilmeisesti kiinalaiset kompensoivat suurilla taloillaan jotain muuta mikä on jäänyt pieneksi…

  2. Aivan näin negatiivista kuvaa tänä päivänä en Kiinan rakentamisesta antaisi. Työvuorot ovat tyypillisesti 12 h, jolloih parakkikylissä samaa punkkaa käytti 2 työntekkijää. Kiinalaiset ovat tehokkaita oppimaan länsimaisia oppeja ja soveltamaan niitä omiin lähes rajattomiin resursseihinsa.

    Rakennusten rungot korkeissa rakennuksissa noudattivat samaa kaavaa: porapaaluperustukset, paksu pohjalaatta. Useita kellarikerroksia pohjaveden alapuolelle. Maan- ja vesipaineen tuenta sisäisenä voimana, jolloin ei ulkopuolisia ankkureita. Tämä oli fiksu tapa ahtaalla tontilla. Keskusydin nousi n 5 kerrosta edellä muuta runkoa paikallavaluna. Sen jälkeen nousi teräsrunko ja tämän jälkeen seurasi paikallavaluporukka, joka valoi teräspilarit ja -palkit kauttaaltaan betonoimalla niin, että siitä muodostui tehokas palosuojaus. Ulkopuolisin silmin rakennustyömaat näyttävät bambuisilta, koska bambua osataan Kiinassa käyttää tehokkaasti rakennustelineiden perusmateriliaana. Myös suojahuputukset olivat käytössä. Työmaan pystyliikenne Alimakilla kuten Suomessa.

    Ennätystalojen rungot on tehty kehärakenteina teräksestä. Palosuojaus tod.näköisesti levyverhouksilla. Välipohjassa kevytbetonia ohuelti. Lujuusopillisesti rakenteen saa kestämään taitavalla laskennalla. Korkeissa rakennuksissa värähtelykriteerit ovat yleensä määrääviä. Ohuissa ja keveissä rakenteissa askeläänieristyksen vaatimuksia, ainakin mitä Suomessa vaaditaan asuin- ja hotellirakennuksilta, on vaikea toteuttaa muulla tavalla kuin massiivisena betonilaattana.

  3. Eli ostaisinko asiakkaana asunnon nopeasti tehdystä talosta, missä on yritetty saada vain jotain nopeusennätyksiä. Vai siitä vierestä, mikä on tehty vaikka hieman rauhallisemmalla tahdilla? Siinäpä kysymys.

    1. Hieman Kiinan esimerkkiä pienemmässä mittakaavassa tehtiin 80-luvulla Suomessa silloinen ennätys rivitalon tekemisessä puuelementeistä, taisi olla alle kahden viikon. Tuo rivitalo purettiin jo vuosikymmeniä sitten. Se oli sellainen tuottavuusloikka siihen aikaan.

      1. Tämä kiinnostaa. Onko toimituksella jotain tarinaa asiasta?

        1. Tosiaan, olisi mielenkiintoista jos jokin juttu löytyisi. Yritys oli muistaakseni keski-pohjalainen tai etelä-pohjalainen, meni kaiketi konkurssiin jokin tovi noiden tapahtumien jälkeen. Itse työskentelin tuolloin Kuopion seudulla nuorena työnjohtajana ja muistelen, että henkseleiden paukuttelua kantautui sinne asti tuosta kyseisestä suorituksesta.

  4. Otsikko antaa virheellisen kuvan rakentamisaikataulusta.
    Elementtejä valmistettiin 4,5 kk ja asennettiin 19 pv tämän päälle eli kokonais aika 5 kk ja 4 pv.
    Työtunteja jos lasketaan niin 154* 24 = 3696 h ja jos kyseinen tuntimäärä jaetaan normi työpäiviksi niin saadaan 462 suomalaista työpäivää.
    Onhan se tietysti tehokasta ,5kk vs 23,1 kk.
    Hyvin täytyy suunnitella moinen urakka.

Vastaa käyttäjälle Teuvo Meriläinen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat