Kokeile kuukausi maksutta

PTT: Puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa lisää työllisyyttä 40–260 hengellä

Puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa lisäisi Suomen työllisyyttä skenaariosta riippuen nettona 40–260 hengellä, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toteuttamasta tutkimushankkeesta.

Puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa lisäisi Suomen työllisyyttä skenaariosta riippuen nettona 40–260 hengellä, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toteuttamasta tutkimushankkeesta.

PTT:n mukaan puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa lisäisi työllisyyttä 165–1010 hengellä metsäsektorilla, mutta muiden rakennusmateriaalien käytön vähentyminen vastaavasti laskisi jonkin verran työllisyyttä kivi- betoni- ja metallirakenneteollisuudessa. Siten työllisyyden nettokasvu jäisi 40–260 henkeen. PTT:n arvion mukaan rakennusmateriaalilla ei ole suurta merkitystä rakentamisvaiheen työllisyyteen.

Työllisyyden nettolisäys perustuu siihen, että puurakenteisten talojen rakentamisessa käytetään suhteellisesti enemmän kotimaisia tuotantopanoksia koko tuotannon arvoketjussa kuin muista rakennusmateriaaleista rakennettaessa.

Puun käytön lisääminen myös yksityisellä talonrakennussektorilla nostaisi puurakentamisen positiiviset kansantaloudelliset vaikutukset moninkertaisiksi pelkän julkisen talonrakentamisen vaikutuksiin nähden. Työllisyyden nettokasvu olisi skenaariosta riippuen 290–1 670 henkeä verrattuna nykytilanteeseen. Voimakkaimmin työllisyys kasvaisi metsätaloudessa (360–2 060), puutuoteteollisuuden alkutuotannossa (310–1 750) ja rakennuspuusepänteollisuudessa (380–2 360). Muiden rakennusmateriaalien valmistuksessa työllisyys sen sijaan laskisi.

PTT käytti tutkimuksessa neljää eri skenaariota, joista vertailuskenaariossa puun käytön osuus rakentamisessa säilyy nykyisellä tasolla ja muissa lisääntyy. Ääri-skenaario kuvastaa teoreettista tilannetta, jossa kaikki tarkasteluun kuuluvat talotyypit rakennettaisiin puusta ja myös julkisivukorjausten päämateriaalina olisi puu. Tarkasteluajanjakso oli 2015−2030.

Suurin hyöty työllisyyteen puutuotteiden viennin kasvattamisesta

Metsäalan strategisen ohjelman 2011–2015 (MSO) tavoite on nostaa puutuotteiden vuosittaista viennin arvoa 0,5 miljardilla eurolla. Erotuksena kotimaan talonrakentamisen kansantaloudellisiin vaikutuksiin on se, että puutuotteiden viennin lisäys ei aiheuta negatiivista vaikutusta muilla toimialoilla, jolloin myös vaikutukset ovat voimakkaammat kotimaassa.

Tulosten mukaan puutuotteiden viennin lisäämisen myötä kotimaan työllisyys lisääntyisi yhteensä noin 6 300 hengellä. Eniten työllisyys kasvaisi puutuoteteollisuudessa, noin 3 300 hengellä.

”Puurakentamisen edistäminen tulisi nähdä valtion rajat ylittävänä toimintana, sillä kotimaan markkinat ovat rajalliset. Kansantaloudelliset vaikutukset nousevat moninkertaisiksi, kun ulkomaille vietävien puusta valmistettujen jatkojalosteiden määrää saadaan nostettua. Julkisella vallalla on lisäksi viennin edistämisessä merkittävä rooli”, metsäekonomisti, tutkija Jyri Hietala Pellervon taloustutkimuksesta toteaa.

Suomen virallisen biotalousstrategian tavoitteena on ”nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa”. Tämä tarkoittaa biotalouden tuotoksen nostoa kahdella kolmasosalla nykyisestä noin 61 miljardista eurosta sekä työllisyyden lisäystä yhdellä kolmasosalla nykyisestä noin 320 000 työllisestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “PTT: Puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa lisää työllisyyttä 40–260 hengellä”

  1. ? julkinen hankinta on aina pois kansalta, miten se työllisyyttä/taloutta kohentaa jos siirrellään täällä rahaa taskusta toiseen.
    Jos saatte ihan ihmisten markkinat vetämään puulla niin sitten toki, ne voi sen rahan jolla maksavat saada jostain muualtakin kuin naapurin lompakosta. Jolloin talouteen tulisi uutta rahaa = talous voi kasvaa.

  2. Antaako puurakentaminen etuja asiakkaille ja asukkaille?

    Tällä kertaa metsäteollisuus toivoi tukea puurakentamiselle julkisilla hankinnoilla. Miksi Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola ei edistä puurakentamista kertomalla sen eduista. Siis esimerkiksi kustannushyödyistä, toimivuudesta, kestävyydestä.

    Vai eikö niitä etuja puurakenteisella kerrostalolla ole?

    Metsäteollisuuden markkinointi nojautuu edelleenkin vain julkista tukea vaativiin ja silloinkin epävarmoihin, välillisiin hyötyihin. Puurakentamisen eteneminen vaatisi etuja tuotantoketjussa toisille osapuolille, siis metsäteollisuuden asiakkaille, ja tietysti asukkaille.

    Menestystä puukerrostalolle tulisi nopeasti, jos noita etuja löytyisi. Mutta eipä niistä ole toistaiseksi kerrottu. Miksei?

Vastaa käyttäjälle Risto Pesonen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat