Kokeile kuukausi maksutta

Tässä syy huikeaan vuokraeroon Helsingin kaupungin ja Saton sekä VVO:n asuntojen välillä

Helsingin kaupungin asunnot Hekan noin 47 000 asunnon keskivuokra on vain 11,02 euroa neliölle. VATT:n tutkimuksen mukaan yleishyödylliset yritykset rahastavat asukkailta Helsingissä keskimäärin 4,9 euroa suurempia neliövuokria.

Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö

Hekan toimitusjohtaja Jaana Närön mukaan yhtiön edullisia vuokria selittää osaltaan se, että osa asunnoista on hyvässä kunnossa olevia vanhoja asuntoja, joista lainat on jo maksettu pois.

Keskeinen vuokria alentava tekijä on kuitenkin myös se, että yhtiö rahoittaa peruskorjauksia korkotukilainoilla. Esimerkiksi VVO ja Sato ovat lopettaneet tukilainojen käyttämisen, koska ne haluavat asunnot vapaiksi rajoituksista. Tuetut korjauslainat pidentävät asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusaikaa.

”Meillä asunnot ovat pysyvässä omistuksessa ja korjaamme niitä korkotukilainoilla”, Närö sanoo.

Heka korjaa asuntoja noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Yhtiö keräsi viime vuonna vasta ensimmäisen kerran asukkailta varoja tulevia korjauksia varten, silloinkin vain 0,20 euroa neliölle. Tänä vuonna summa on 0,25 euroa neliölle.

Monet muut Ara-talojen omistajat keräävät asukkailta korjausrahaa vähintään euron neliölle, joskus enemmänkin.

Edullisten vuokrien takia vaihtuvuus on Hekan asunnoissa vain alle 10 prosenttia, ja lukemaan sisältyvät vielä väistömuutot ja asuntojen vaihdot. Asukkaiden tyytyväisyysmittausten hyviä tuloksia ei tarvitsekaan ihmetellä.

Korjaamiseen lisää tukea

Närö toivoo tulevalta hallitukselta poukkoilevan tukipolitiikan lopettamista.

”Lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja tukiehdot pysyviksi. Toimintaa on vaikea suunnitella, kun tukiehdot vaihtuvat koko ajan”, Närö sanoo.

Peruskorjauslainojen ehtoja pitäisi hänen mukaansa parantaa, koska ne ovat uudistuotannon lainoja kalliimpia.

Valtiovarainministeriö on esittänyt Ara-asuntojen tulo- ja varallisuusrajojen palauttamista ja niiden asumisaikaista valvontaa. Närön mukaan asuntojen on ehdottomasti oltava pysyviä koteja.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Tässä syy huikeaan vuokraeroon Helsingin kaupungin ja Saton sekä VVO:n asuntojen välillä”

  1. Onko ’tuetulla’ rahoituksella ja sillä jota vaikka SATO näillä markkinoilla saa mitään eroa ? Tietojeni mukaan on kalliimpaa useimmin kun edullisempaa. Joka tapauksessa tuen osuus selittämässä mitenkään merkittävältä osin vuokraeroa on ihan pehmeetä.
    Bisnes on bisnes ja kaupunki omista syistään harjoittaa sosiaalista asuntopolitiikkaa todella isossa mittakaavassa. Vaikka SATO ottaa tulostensa mukaan 4-5 euroa voittoa per neliö per kuukausi, mahtava bisnes !

    1. Näissä on pidettävä jyrkästi erossa SATO:lla vielä oleva vähäinen määrä valtion tukemaa tuotantoa ja konsernin vapaarahoitteiset asunnot. ARA valvoo valtion tukeman tuotannon vuokria, muta SATO:n vapaarahoitteisten asuntojen vuokria ei vapaassa markkinataloudessa mikään taho tietenkään valvo.

  2. Niin…ongelma ei olekaan se etteikö tiedettäisi, että SATO ja VVO ottavat muhkeat voitot vuokraustoiminnastaan. Sekin tiedetään, että näihin kalliimpiinkin SATO:n ja VVO:n asuntoihin saa halutessaan maksimimäärän asumistukea (toki omavastuu jää suureksi), jonka Kela maksaa. Eli asumistuen muodossa yhteiskunnan tuki näihin asuntoihin voi olla suurempi kuin esim Hekan asuntoihin. Kaikki tämän tietävät, mutta kukaan ei tee mitään.

  3. Asunnonvuokrausfirmat pyytävät asunnoistaan juuri niin korkeaa vuokraa kuin joku on valmis maksamaan. Pakko maksaa jos haluat asua jossain kun halvempia ei ole saatavilla. Firmojen ainoa tehtävä on tehdä mahdollisimman paljon voittoa, ei mitään muuta. Jos firma ei tee joka vuosi edellisvuotta enemmän voittoa, laskee firman arvo.

  4. Tilannetta käyttävät hyväksi yksityiset asumisoikeusyhtiöiden ”yleishyödylliset omistajat”.
    Räikein esimerkki lienee Avain Asumisoikeus Oy joka haki Aralta korkotukilainaa virheellisin perustein.
    http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2015/03/avain-asumisoikeus-oy-korkotukilainaa.html
    Haettua korkotukilainaa on käytetty vastikkeiden korottamisen perusteena.

    Kiitos Rovaniemen hovioikeudelle joka on korottanut roimasti vahingonkorvauksia Riihi-säätiöön liittyvässä jutussa. Riihi-säätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen määrättiin maksamaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralle yli 3,6 miljoonaa euroa. Hovioikeus katsoi, että Kanninen antoi vääriä tietoa ja salasi asioita Aralta.
    Miten on muiden yhtiöiden laita ??

    1. Nämä kaikki pinnalle pulpahtaneet epäkohdat ja epäilyt on ehdottomasti tutkittavat.

      On ilmeistä, että tämä hallitus haluaa ajaa valtion asuntotuotantotukijärjestelmän alas. Niin kauan, kun järjestelmä ei ole yleisesti tunnettu, läpinäkyvä ja valvottavissa, on siihen helppo kohdistaa perusteetontakin kritiikkiä. Perustellun kritiikin syyt on selvitettävä.

      Järjestelmä on yksi asuntopolitiikan merkittävimmistä välineistä nimenomaan kaupungeissa ja vahvasti elävissä taajamissa. Se on samalla elinkeino-, työvoima- ja sosiaalipolitiikan väline. Ei ihme, että pk-seudulla kauppakamari puoltaa ara-asumisen lisäämistä.

  5. Kaupungit, Helsinki mukaan lukien, eivät välttämättä peri yhtiöön kohteiden rahoitukseen sijoitetulle omalle pääomalle lain mahdollistamaa 8 prosentin korkoa. Tämän vaikutus voi olla jopa 2 e/m2/kk.

    Yleishyödylliset yhtiöt toimivat valtakunnallisesti, mikä tuo ilman muuta jonkin verran enemmän kustannuksia. Yhtiöillä on myös markkinointiorganisaatiot, joiden ylläpito maksaa niille merkittävästi enemmän kuin kaupungin verorahoilla ylläpidettavä asukasvalintatoiminta omistamalleen vuokrataloyhtiölle.

    Jaana Närön esittämä korjausten rahoitustavan ero sekä edellä mainitut seikat selittävät täysin vuokrien eron.

    1. Laitahan viitteet laskelmat mukaan, kun näytät olevan asioista niin hyvin perillä.

  6. Vuokratalon hankinta-arvo 3.000 m2, siitä 10% omat varat 300e/m2 ja siitä 8% jaettuna 12 on 2e/m2/kk.
    Valtakunnallisuuden ja markkinoinnin kustannukset tempaistu hihasta ja ”oikaistu” kokemuksella. Uskoisin niiden olevan yhteensä vähintään 1 e/m2/kk.

    1. Kuuraketti selittää osan valtakunnallisten ”yleishyödyllisten” yhtiöiden korkeammista ara-vuokrista verrattuna HEKAn ara-vuokriin. Iso osa pk-seudulla selittyy kuitenkin oikeudesta tasata vuokria valtakunnallisesti.

      Valtion tuotantotukea on käytetty aluepolitiikan välineenä ja annettu rakentaa syrjäkylille vuokrataloja, jotka ovat nyt tyhjillään ja vievät omistajaltaan rahaa. Tyhjenevien syrjäkylien tyhjien asuntojen menoja katetaan pk-seudun vuokrilla. Valitettavasti.

      Esim. eräällä yleishyödyllisellä yhteisöllä on pk-seudulla kaksi vierekkäistä, saman ikäistä ja nähtävästi saman tasoista vuokrataloa, joissa vapaarahoitteiset vuokrat ovat 18 e/m2/kk ja ara-vuokrat +18 e/m2/kk. Ei selity muulla, kuin että pk-seudun ara-vuokralaiset maksavat syrjäseutujen tyhjien asuntojen menoja.

  7. Kaikista pahin vuokrakiskuri Auroranlinna. Hekasta pistettiin asuntoja toisen nimen alaisuuteen ja vuokrat nousee 40
    prossaa ja mitään kunnostuksia ei tehdä. Hävetkää päättäjät. Pienituloinen ajetaan kadulle tai itsemurhaan.

Vastaa käyttäjälle Yleishyödytön rakentaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat