Keskeinen muutos on niin sanotun omakustannusperiaatteen täsmentäminen. Lakiesityksellä muutettaisiin omakustannusperiaatetta koskevia säännöksiä siten, että vuokrissa ja käyttövastikkeissa saisi varautua enintään kohtuullisesti tuleviin korjauksiin. Tähän saakka korjausrahaa on voinut kerätä sääntelemättömästi omakustannusvuokran päälle.
Kerättävän korjausrahan kohtuullisuudesta säädetään asetuksella. Vuokrissa ja asumisoikeustalojen käyttövastikkeissa saisi periä tulevia perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksia varten enintään euron asuinneliötä kohti kuukaudessa, jos talon tai asunnon rahoittamiseksi myönnetyn lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi on kulunut enintään 20 vuotta. Muussa tapauksessa enimmäismäärä olisi 2 euroa asuinneliötä kohti.
Lakiesityksellä rajoitettaisiin vuokrien tasausta tavallisten ja erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen kesken.
Toisin kuin lausuntokierroksella olleessa lakiesitysluonnoksessa, eduskunnalle annetussa esityksessä ei kielletä vuokrien ja käyttövastikkeiden tasaamista yli maakuntarajojen. Tätä tasauskieltoa vastustettiin lausuntokierroksella hyvin laajasti, ja lisäksi sen vuokria ja käyttövastikkeita alentava vaikutus arvioitiin vähäiseksi siitä aiheutuviin haittoihin nähden.
Esimerkiksi vähäisen asuntokysynnän alueella sijaitsevat kohteet voisivat ilman tasausmahdollisuutta joutua vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Kilpailutus pakolliseksi
Lakimuutoksen myötä vuokratalojen omistajille säädettäisiin velvollisuus kilpailuttaa merkittävät hankkimansa kiinteistönhoitopalvelut sekä laatia jälkilaskelmat, joista käy ilmi, mitä eriä vuokrilla on vuoden aikana katettu. Näillä muutoksilla hillittäisiin vuokrien ja käyttövastikkeiden nousua ja tehostettaisiin vuokria koskevien säännösten valvontaa.
Lakiesityksellä tehtäisiin myös joitakin pienempiä muutoksia korkotuki- ja aravalainsäädäntöön. Esimerkiksi uusien korkotukilainojen lainanlyhennyksiä muutettaisiin nykyistä etupainotteisemmiksi. Kun lainaa lyhennettäisiin nopeammin laina-ajan alussa, sekä omistajan että valtion riski pienenisi.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Vuokrien ja käyttövastikkeiden määritystä koskevat muutokset tulisivat kuitenkin sovellettaviksi vasta siirtymäajan jälkeen vuonna 2017, jotta vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajille jäisi riittävän pitkä aika muuttaa nykykäytäntöjään.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Vuokria hillitsevä lakiehdotus eduskunnan käsiteltäväksi”
Korjausrahan kerääminen on sinänsä järkevää. Ongelmana on ollut se, että ”yleishyödylliset” yhtiöt ovat käyttäneet korjausvarausta vain voitonjakokelpoisen tuloksen kasvattamiseen ja jakaneet kerättyjä korjausrahoja osinkoina.
Näin on luotu automaatti, jolla taas voidaan kerätä uutta ”korjausvarausta” seuraavana vuonna.
Monissa ”yleishyödyllisissä” yhtiöissä, jotka kuuluvat usein isompiin konserneihin, kaikki kiinteistönpitoon liittyvät toiminnot on tilattu oman konsernin yrityksiltä. Nämä taas ovat voineet kirjoittaa isännöinti-, rakennuttamis- ja huoltotoiminnasta isoja laskuja. Näin on hämärrytetty omakustannushinnan perusteita. Palvelujen kilpailuttamispakko on tärkeä uudistus.
Eli jatkossakin maksan 15 euron neliövuokrastani hyvän siivun maaseudun tyhjenevien talojen ylläpitoon. Olisihan tuonkin voinut arvata.
Omakustannusperiaate isossa yhtiössä tarkoittaa, että siihen voidaan laskea kuluina sekä koko yhtiön olemassaolevan asuntokannan ylläpito-, että tulevan asuntokannan rakennuskustannukset.
Yksittäisen asukkaan vuokrassa maksetaan kaikki tämä + omistajien voitot.
Vuokra- ja asumisoikeusasujan etu olisi, että isot yhtiöt pilkottaisiin luonnollisen kokoisiin yksiköihin. Tällöin maksettaisiin vain oman ja lähinaapurien kustannuksia, ei kenenkään muun. Tällöin kustannusrakenne olisi ymmärrettävä asukkaan kannalta.
Riskinä tietenkin on oman pienen yhtiön isot peruskorjaus- ja vahinkokorjauskulut, joita ei voi kaataa muiden maksettaviksi.