Kokeile kuukausi maksutta

Näin rakentaja digiloikkaa – ja digi mullistaa rakentamisen

Ilman kuljettajaa toimiva nosturi, kaivosauto tai työkone,  jäähallin lähellä oleva taloyhtiön parkkihalli, josta kuka tahansa voi vuokrata vapaan paikan kännykällä,  tulevan sairaalan virtuaalitila, jossa käyttäjät voivat tehdä muutosehdotuksia suunnitelmiin tai taskussa kulkeva toimisto ja suunnittelukansio ovat vain esimerkkejä digitaalisuuden vaikutuksista rakennusalaan.

Työnjohtajalla on jo "toimisto" taskussaan.

Lähes jokaisessa rakennus- ja kiinteistöalan seminaarissa puhutaan nyt digitaalisuudesta. Onko se uhka vai mahdollisuus, sitä ei tiedä kukaan, mutta ilman sitäkään ei voi olla. Se on organisaatiolle samanlainen kyvykkyys kuin lukutaito ihmiselle. Kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola on jo pitkään puhunut siitä, että seuraava suuri tuottavuusloikka tapahtuu digitalisaation kautta.

Digitaalisuus on asia, joka esimerkiksi lehdistössä yliarvioitiin täysin 2000-luvun taitteessa. Talentum haaskasi kymmeniä miljoonia Interaktiivisen Sataman ja WOW:n kaltaisiin hankkeisiin, joissa ajatus saattoi olla oikean suuntainen mutta ajoitus täysin väärä kuluttajien vastaanottokyvyn suhteen.

Pitkällä tähtäimellä digitaalisuuden merkitys aliarvioitiin vielä pahemmin, sillä 2010-luvulla tuhansia toimittajia ja paperityöntekijöitä on joutunut työttömiksi Googlen ja Facebookin vietyä mainosrahat ja lehtipaperin tarpeen.

Google perustettiin 1998 ja Facebook 2004, mikä kertoo siitä kuinka nopeasti digitaalisuus synnytti aivan uudenlaiset markkinat ja uudet yritykset. Paras liiketoimintamalli olikin sellainen, jota kukaan ei ollut vielä keksinyt tai osannut edes pelätä.

Kun tilasin vuosia sitten kirjeenvaihtajaltamme jutun siitä, miten internet vaikuttaa kauppaan Lontoossa, niin minulle ihmeteltiin, että miksi, eihän Suomessa ole tapahtunut mitään. Kauppa investoi silloin ennätystahtia uusiin tiloihin.

Digiloikka on välttämätön myös rakennusalalla

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n senior advisor, professori Matti Kokkala kertoi Kira-foorumin tilaisuudessa, että hän päätti vuosi sitten selvittää, mitä digitaalisuus oikein tarkoittaa rakentamisessa. Se ei hänen mukaansa ole pelkkää BIM:ä, josta rakennusala on puhunut jo parikymmentä vuotta.

Ensimmäinen oivallus oli, että kun perinteisesti tietoa on pidetty osana esimerkiksi suunnittelutyötä, niin digimaailmassa tiedolla on itseisarvo. Esimerkiksi Googlen toiminta perustuu täysin muiden tekemään työhön, josta se on poiminut omaksi liiketoiminta-alueekseen syntyneen tiedon jalostamisen rahaksi. Facebook ja taksipalveluyritys Uber toimivat samoin. Ei Uberkaan omista yhtään taksia, mutta se välittää tiedon, mistä taksin saa. Samanlaisia palveluja on hotelli- ja matkailupuolella tai tapahtumapaikkojen haussa.

”Joka puolella tuotetaan tietoa, mutta vasta nyt tiedosta on tullut uuden liiketoiminnan raaka-ainetta”, Kokkala totesi.

Digitaalisuuden tuoma muutos koskee myös kiinteistö- ja rakennusalaa. Rakentaminen jos mikä on oikean tiedon siirtämistä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Esimerkiksi käyttäjätiedon keräämiseen käytetään varsinkin sairaalahankkeissa jo avuksi visualisointia eli virtuaalitilaa, jossa lääkärit ja hoitajat voivat virtuaalilasit päässään kävellä kommentoimaan suunniteltua tilaa. Virtuaalimallissa muutokset on paljon nopeampi ja halvempi tehdä kuin valmiissa talossa. Mallia kokeillaan jo ainakin Järvenpään ja Kainuun sairaalahankkeissa.

Tuottavuutta ja laatua paremmaksi

Työmailla puolestaan työnjohtajilla ja valvojilla on ipadit käytössään ja vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana niiden hyödyntämisessä. Kun työnjohtajalla on ”toimisto” mukanaan, ei hänen tarvitse enää jumittua työmaakoppiin. Työturvallisuus- ja laatuhavainnoista saa parilla klikkauksella tiedon oikeille henkilöille. Tietomallista saatua kuvaa taas voi verrata tilanteeseen paikan päällä ja pohtia porukan kanssa yhdessä hankalia detaljeja ja läpivienneissä putkien oikeaa asennusjärjestystä.

Joillakin työmailla on jopa oma sisäinen facebook, jossa voi kysyä neuvoa tai antaa palautetta.

Tulevaisuuden visiona on, että ipadit tai tabletit tulevat työntekijöillekin. Aamulla he poimivat siitä suunnitelmat ja työohjeet ja ilmoittavat työn aloitetuksi. Työn aikana he (tai työnjohtaja) dokumentoivat valokuvin piiloon jäävät rakenteet ja työn päätyttyä he ottavat vielä kuvan valmiista työstä ja kirjaavat työn tehdyksi. Työnjohto saa tästä samalla valmiin jälkilaskentatiedon työhön kuluneesta ajasta. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi jopa palkattaessa työmiehiä seuraavaan projektiin.

Turhiin hukka-aikoihinkin voidaan puuttua, jos työpisteessä, esimerkiksi remontoitavassa kylpyhuoneessa, on kamera seuraamassa paljonko aikaa menee turhaan odotteluun. Samalla tavalla voidaan seurata kalliiden koneiden todellista työaikaa – ja tarvetta.

Tyhjistä parkkihalleista liiketoimintaa

Matti Kokkala visioi Uberin liiketoimintamallin pohjalta pysäköintipaikkojen palvelua, jossa valtaosan ajasta tyhjillään olevia autopaikkoja voisi helposti vuokrata eteenpäin, kun joku vain välittäisi tuon tiedon kysyjältä pysäköintipaikan haltijalle. Amerikassa Parkopedia tekee jo näin ja pyrkii samalla globaaliksi markkinajohtajaksi. Esimerkiksi jäähallia lähellä olevalle pysäköintipaikalle olisi varmasti ottajia.

Kokkalan mukaan monikäyttöperiaatteella toimivaan parkkihalliin tarvittaisiin jopa 30 prosenttia vähemmän paikkoja ja paikkaan oikeuttavan osakkeen ostaminenkin olisi 30 prosenttia nykyistä edullisempaa. Parhaimmillaan kaikki käyttökustannukset voisi kattaa vieraskäyttäjien maksamilla vuokrilla. Laajasti asiaa tarkastellen monikäyttöhalli alentaisi kustannuksia myös asuntorakentamisen puolelle, sillä taloyhtiöön rakennettavien autopaikkojen määrä vaikuttaa suoraan myös asuntojen hintoihin.

VTT ja Forum Virum sovelsivat ajatusta jalkapallon EM-karsintaotteluissa kertomalla Menopeli-mobiilisovellutuksella autoilijoille liityntäpysäköintipaikan ja joukkoliikennevaihtoehdon kisapaikalle.

Jotkut liikennesuunnittelijat visioivat jo autojen määrän romahdusta, kun ihmiset ihmiset siirtyvät omistamistaan autoista ilman ohjaajaa toimivien tilausautojen käyttöön. Ainakin Google kehittäää jo sellaista. Kaivoksiin ilman kuljettajaa toimivat autoja jo suunnitellaan.

Kauko-ohjattava nosturi

Toisena liiketoimintaideana Kokkala esitteli työmaanosturin. Nyt joka aamu kuski kapuaa pitkän matkan nostuuriinsa ja sama tapahtuu tuhansilla rakennustyömailla. Koko aika ei edes mene nostoihin vaan päivän aikana on paljon odottelua.

Asian voisi hoitaa fiksummin ottamalla mallia vaikka kaivosteollisuudesta, jossa yksi mies voi ohjata jopa neljää porakonetta. Eikä hänen tarvitse olla edes kaivoksessa vaan työn voisi tehdä lähes mistä päin maailmaa tahansa virtuaalinäytön avulla. 90 prosenttia nosturin käyttäjistä kävisi tarpeettomaksi.

”Jos lääkärit pystyvät leikkaamaan etänä, niin voiko rakennustuotteiden nosto olla liian vaikeaa?

Oppivien koneiden avulla työvoiman tarve vähenisi Kokkalan mukaan edelleen. ”Se on yksi nopeimmin kehittyvistä teknologioista.”

Nokia saattoi keksiä matopelin, mutta tänään se on vain museotavaraa. Digipuolella ei voi jäädä hetkeksikään paikalleen, koska uusia ja entistä parempia palveluja syntyy koko ajan.

Uusiutumista on tapahduttava koko ajan jotta pysyisi edes paikallaan. ”Koskaan ei voi sanoa, että teknologiaa on jo riittävästi, miksi emme keskittyisi soveltamaan sitä”, Kokkala sanoi.

Tietomallinnusta ja peliteknologiaa

Tietomallinnusta ei kannata unohtaa, kun puhutaan rakentamisen digitaloisoimisesta. Se on kuitenkin yksi harvoista alueista, joissa Suomi on maailman kärkimaita.

Suomen ensimmäinen rakennusalan AEC Hackathon pidettiin marraskuun alussa Espoossa Teklan pääkonttorissa. Mukana oli rakennusalan ammattilaisten lisäksi sovellus- ja pelinkehittäjiä. Kuten Kira-akatemian nuorisoryhmissä, niin Hackhathonissakin ideoitiin ryhmissä digitaalisuudesta uutta liiketoimintaa.

Paras tiimi (A-Insinööreistä) kehitti mobiilisovelluksen visuaalisen 3D-tietomallin ja siihen linkitetyn tiedon hyödyntämisen käyttäen pelimoottoria ja sisätilapaikannusteknologiaa.

Kira-akatemian parhaan tiimin suunnittelema palvelu yhdistää kiinteistön käyttäjät, alan eri toimijat ja hajanaiset järjestelmät digitaaliseen kodinkansioon. Ideana on kerätä dataa talotekniikkaan ja rakenteisiin asennetuista sensoreista ja sen myötä ehdottaa asukkaalle kodinkansion mukaisia töitä tehtäväksi.

Tämä juttu aloittaa Rakennuslehden ainakin vuoteen 2050? jatkuvan sarjan rakentamisen digitaloisoitumisesta. Ensi vuoden alussa tämä on meillä lehden teemanakin. Koska digitaalisuuden kovassa vauhdissa kolme kuukauttakin on kuulemma pitkä aika, niin pyydän lähettämään jatkuvasti hyviä vinkkejä siitä, mitä asiasta olisi kerrottavaa.

Seppo.molsa@sanoma.com

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Näin rakentaja digiloikkaa – ja digi mullistaa rakentamisen”

    1. Janne oli laittanut linkin Tuomas Kankaanpään (Boost Brothersista) erinomaiseen analyysiin digitaalisesta vallankumouksesta rakennusalalla. Poimin tähän joitakin kappaleita siitä, mutta kannattaa katsoa koko teksti, koska grafiikka täydentää hyvin Kankaanpään ajatuksia.

      Living on the Edge

      We are living on the edge of digital transformation. And trust me, the transformation is revolutionary. Cloud computing, big data, social media, wireless networks, sensors are coming together to transform the world as we know it: how we work, consume, interact, and stay in touch. That transformation is called “digitalization”.

      Basically, digitalization is just the process of converting information into a digital format. However, it’s much more than just transforming information into bits. It is the pervasive adoption of a wide variety of real-time, networked, and digital technologies, products, and services that will enable companies, people, and even machines to stay connected and communicate with one another.

      The construction industry has been famous about being at the bottom line in implementing information technologies. For example according to 2012 Industry Digitization Study construction industry took the wooden spoon by 34.9 index points when the average was 43.9 and the real estate sector was also named as a laggard by 38.6 index points.

      It’s easy to say that construction and real estate industries are very labor-intensive and old-economy sectors. It’s easy to complain the highly fragmented structure of the industry, and the relative uniqueness of each individual product. It’s true that it really is harder to implement digital practices. However, an another fact is that no industry can be forever outside of the digital transformation. Digital transformation is just moving more rapidly in some industries than in others. I’m sure that, sooner or later, construction and real estate industries have to be hit hard by fast-changing technologies.

      The construction industry has a few fundamental goals to tackle. The biggest problem is that the industry is facing declining productivity. According to United States Bureau of Labor Statistics, in the last 40 years productivity in the construction industry has declined while non-farm productivity has increased its productivity by over 200%. In addition to that, there is an increasing demand to increase efficiency, infrastructure value, quality, and sustainability. At the same time, the industry is extremely keen to reduce lifecycle costs, which have a dramatic effect to net operating income of buildings.

      Numerous interviews and discussions with a different level of executives in the construction and real estate sector have given me an insight about what’s going on in the industry. Almost everybody in the industry knows and also agree that digitalization is right here and right now. Somebody knows that something have to do quickly. But a few of the executives know what will be the thing and where to go.

      Engineering and construction CEOs told in PwC 17th Annual Global CEO Survey which big trends they think will transform their businesses the most in the coming five years. More than two-thirds of them identified technological advances such as the digital economy, social media, mobile devices and big data. Many called some aspect of technology the “next big thing” to impact their business, citing everything from new applications for formwork to techniques to better manage and utilize data.

      In my opinion, digitalization is a too comprehensive term which make it hard to find and recognize the digital sweet spot, which would help to gain competitive advantage. Executives in the construction and real estate industries can’t actually find the model how build their digital vision and define their digital transformation journey. Where to start? What to do next? Where is the Holy Grail?

      To tackle the problems with productivity, efficiency, and lifecycle costs, a couple of megatrends can be named:

      – Building Information Modeling (BIM) has a lot of potentials to solve most of the problems, but it hasn’t reached its full potential yet

      – Implementing Intenet of Everything (IoT) technologies to build and manage smart homes and cities

      – Advanced pre-manufacturing methods like robotics 3D printing

      – Revolution in ERP, SCM, CRM systems, big data, and cloud computing usage

  1. Aihe on enemmän kuin tärkeä. Olemme uuden ajan ”kehruu-jennyjen” alkuvaiheissa. Digitaalisuus luo työtä ja työpaikkoja ja samalla myös vie markkinoilta suhteellisen vanhaa tuottavuutta, jolloin työpaikat muuntuvat. On uusien innovaatioiden aika, jonka loppupäätä ei liene olemassakaan.

    Mutta läheskään kaikkia digiloikkia, jos juuri lainkaan digitaalisuutta, ei voi tuoda asumiseen kuin asukkaiden ehdoilla. Kaikissa 2,6 miljoonassa asunnossa Suomessa täytyy pystyä toimimaan eri tilanteissa. Asukkaat voivat vaihtua tiheästi. Eri ihmisten kyky ymmärtää laitteitaan – ja varsinkin niiden käyttöohjeita, jotka on tehty alan insinööriltä alan insinöörille – on kovin erilaista. Joskus ei ole juuri minkään laista kykyä. Entä kulttuurien erot, joihin päästään vaikka vanhalla urbaanilla vitsillä, kun etäkulttuurista tullut oli luullut vessanpönttöä kaivoksi.

    Oma tämän viikon digitaalisuuden ymmärtämättömyyteni: Eteisen patteri joutui vaihtoon. Edellinen yli 40 vuoden takaa vaatii ymmärtämään on/off- toiminnon sekä lämpötilan säädön Celsius-numerot. Eli ei ongelmia. Nyt patterissa on digitaalinen näyttö kummallisine ohjauspaneeleineen ja moneen suuntaan olevine nuolipainikkeineen. Silloin 40 vuotta sitten en edes nähnyt ohjekirjaa. Nyt se oli tuhti tietopaketti, josta ei saa selvää. Siinä se patteri nököttää kylmänä odottamassa huoltoryöstäjää.

    Itse opiskelin ja tentin tietokoneohjelmoinnin eli koodauksen 1960-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa. Tein koodauksen parissa töitäkin 1970-luvulla. Nyt käyttöohjeviidakko on kammottava – eikä eka kertaa. Voiko paljon yksinkertaisempaa laitetta olla kuin A3:n kokoinen sähköpatteri. Ei oma sanontani, mutta kuvaava: ”Asunto on suunniteltava idiooteille, sillä joskus siinä voi asua idiootti.”

    Näin opin pitkällä myynnin johtotehtäväurallani: ”Tuote on vasta sitten oikein myyty ja asennettu, kun se on oikein käytetty.” Kuluttajaviranomaiset: Tulisikohan tästä laskun päiväyksen sopiva kohta?

  2. Todella hyvä jos rakentamisen digitaalisuudessa aletaan puhua muustakin kuin tietomallinnuksesta, kaikkien panosten käyttö yhden osatekijän kehittämiseen on jarruttanut kehitystä muilla alueilla.

  3. Toivottavasti rakennusalana digiloikka on parempi kun terveydenhuoltoalan vastaava. Siellä rahaa on tuhlattu käsittämätön summan, eikä onnistunut ollenkaan.

Vastaa käyttäjälle Janne Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat