Määräysvalta siirtyi ruotsalaisyhtiölle, kun se osti 22,9 prosenttia Saton ulkona olevista osakkeista Keskinäiseltä työeläkevakuutusyhtiö Varmalta. Suunnitellusta kaupasta tiedotettiin joulukuun puolivälissä.
Määräysvallan siirtymisen johdosta Saton tiettyjen velkakirjalainojen haltijat voivat vaatia velkakirjojen pääoman nimellisarvon ja kertyneen koron ennenaikaista takaisinmaksua tietyn ajanjakson kuluessa. Nämä velkakirjat ovat vuonna 2022 erääntyvä vaihtuvakorkoinen 25 miljoonan euron joukkolaina, vuonna 2023 erääntyvä vaihtuvakorkoinen 24 miljoonan euron joukkolaina ja vuonna 2018 erääntyvä 2,875 prosentin 100 miljoonan euron joukkolaina sekä vuonna 2019 erääntyvä 3,375 prosentin 100 miljoonan euron joukkolaina.
Sato kertoo käyneensä keskusteluja tiettyjen, yli puolet velkakirjojen pääoman nimellisarvosta omistavien haltijoiden kanssa keskusteluja asiasta. Saton mukaan velkakirjojen haltijat ovat ilmoittaneet yhtiölle, että he eivät vaadi ennenaikaista takaisinmaksua määräysvallan vaihtumisen johdosta. Saton mukaan näissä keskusteluissa saatu tieto on kuitenkin epävirallista, eikä ole täyttä varmuutta siitä, että kyseiset velkakirjojen haltijat eivät tulisi vaatimaan ennenaikaista takaisinmaksua.
Sato kertoo myös ottaneensa yhteyttä sen muihin päärahoittajiin ja saaneensa heiltä kirjallisen vahvistuksen siitä, etteivät kyseiset rahoittajat tule käyttämään lainasopimusten mukaista oikeuttaan vaatia ennenaikaista takaisinmaksua.
Sato uskoo maksuvalmiutensa ja maksukykynsä säilyvän ennallaan määräysvallan vaihtumisen johdosta huolimatta.
Balder Tukholman pörssiin listattu kiinteistösijoitusyhtiö.
Saton omistuksesta 76,1 prosenttia on nyt ulkomailla, sillä noin 1,5 vuotta sitten Varma myi yli 20 prosentin osuuden Saton osakkeista hollantilaiselle eläkesijoittaja APG:lle.
Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa
10 vastausta artikkeliin “Saton määräysvalta siirtyi ruotsalaisille”
Miten nyt Sipolan käy ?
Sipolan meriitit pientalojen naputtelijana ei taida ulkolaisia sijoittajia vakuuttaa. Uusi toimitusjohtaja tulee todennäköisesti ulkomailta.
Satolaiset istuvat sitten ’Balderin salissa’ ja keskustelukieli on ruotsi päätellen tulkista jota on tarvittu yhtiökokouksessa. Emme tule enää juurikaan tästä firmasta kuulemaan, adjö !
Jotenkin hassu loppu tälle isolle tuloksenteko -massalle. Miksi eläkevakuuttajat ikäänkuin valitsivat VVOn ja miksi ne puuhaavat omien asuntomassojensa kanssa itse ?
Vieläkö SATOn henkilöstöllä oli omistusosuuksia ja onkohan arvot nousseet listaantumisyrityksen aikaisesta kurssista.
Tämän bisneksen kirsikka kakussa on varmuus: viime kädessä asumustuki valuu jatkossa Ruotsiin kuvista päätellen tosi mukavan tuntuisille Balderin sedille ja tädeille !
Onneksi sentään Ruotsiin, ettei Portugaliin, Maltalle, Espanjaan tai vastaaviin maihin. Tietysti kiinnostaa, miten käy sen vähäisen määrän valtion tukemaa tuotantoa, joka SATOn hallussa on. ARA:n yleishyödyllisten yhteisöjen listassa on jäljellä ainakin seuraavat yhtiöt:
SATO-Osaomistus Oy
SATOkoti 1 Oy
SATOkoti 3 Oy
SATOkoti Oy
Nuo yhtiöt eivät saa ottaa muita riskejä kuin mitä sosiaaliseen asuntotuotantoon ja sen vuokraamiseen liittyy.
Mihin suomalaisten rahat menevät?
Miksi ruotsalaiset vähitellen ostavat Suomen? Vaikuttaa harkitulta strategialta, niin systemaattisesti he Suomea ovat ostaneet.
Ruotsalaiseen yrityskulttuuriin kuuluu myös hieman inhimillisyyttä. He olivat jo 80 luvulla edellä meitä tässä asiassa. Toinen asia on taas se, että ruottin tapa ei välttämättä meille puupäille sovi.
Olen kauhulla lukenut kotimaisten yhtiöiden siirtyessä myynnin kautta ulkomaisille tahoille. Eritoten valtiollisten yhtiöiden, joidenka toimitusvalmiudet ja toiminta pitäisi pysyä oman valtion hallinnassa.
Esim Ylen jakeluyhteydet hoitavan Digitan siirtyessä 2003 kokonaan ulkomaisiin käsiin. Ylen hallintoneuvoston päättämällä kaupalla kaikki osakkeet yhtä lukuunottamatta myytiin pois. Nykyisin jakelukanaviamme hallitsee Australialainen sijoitusyhtiö.
YLE tarvitsi 300 euron kauppasumman tvn ja radion digitalisoimiseen. Nyt YLE MTV3 ja Nelonen ovat valittaneet Digitan monopolihinnoittelusta, YLE ja Mtv maksavat vuosittain jakeluhintaa yht 51 milj. Olisiko se 300 milj. pitänyt kaivaa valtion pussista ja pitää lain edellyttämä tiedottamisvelvollisuus omissa käsissä, jossa jakelukanavien hallinta on ensisijainen juttu?
Siis kauppasumma oli 300 milj. Euroa.