Kokeile kuukausi maksutta

VM:n ykkösvirkamies VVO:n korkeista Ara-vuokrista: ”Merkittävä ongelma”

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen mielestä yleishyödyllisten toimijoiden korkeat vuokrat ovat merkittävä ongelma.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki

Rakennuslehden teettämä selvitys osoittaa, että VVO:n säännellyistä Ara-asunnoista perimät vuokrat ovat käytännössä vapaarahoitteisten markkinavuokrien tasolla. Vuokrat ovat huimasti korkeampia verrattuna Helsingin, Espoon ja Vantaan omistamien yhtiöiden vuokriin.

”Jos selvityksen tulokset ovat kiistattomat, on yleishyödyllisten toimijoiden asuntojen vuokrien korkeus pääkaupunkiseudulla merkittävä ongelma”, Hetemäki sanoo.

”Valtiovarainministeriön kantana on ollut jo pitkään se, että Ara-asuntojen rakentaminen on lähtökohtaisesti perusteltua vain, jos niiden vuokrataso alittaa markkinavuokran”, Hetemäki lisää.

Tiilikainen: ”Huolestuttavaa”

Asuntoasioista vastaavan ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan on ollut tiedossa, että monissa muuttotappiokunnissa Ara-vuokrat ovat markkinavuokria korkeammat. ”Tehty selvitys osoittaa, että ongelma on laajempi. Esitetyt uudistukset vuokrien suitsimiseksi ovatkin nyt ensiarvoisen tärkeitä”, hän sanoo.

”Huolestuttavaa on, jos valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat lähestyvät markkinavuokrien tasoa pääkaupunkiseudullakin. Valtion tuen ja asuntoihin liittyvän omakustannusvuokrasääntelyn tarkoituksena on nimenomaan pitää asuntojen vuokrat markkinavuokraa alhaisempina.”

Tiilikainen ei lähde arvioi-maan Aran toiminnan onnistumista valvonnassa. ”Kyllä voimassa olleet säädökset ovat varmasti osaltaan mahdollistaneet vuokrien nousun.”

 Neliövuokra yli 22 euroa

Vuokraselvityksessä käytiin läpi VVO:n pitkien rajoitusten alaisten asuntojen säännellyt vuokrat. Kohdekohtaiset keskivuokrat on laskettu huoneistotyypeittäin internetissä olleiden vuokratietojen perusteella. Y-Säätiölle myytävät asunnot ovat luvuissa mukana. Vuokria on verrattu arvioituihin kunnallisten vuokrataloyhtiöiden vuokriin ja Tilastokeskuksen julkistamiin vapaarahoitteisten asuntojen vuokriin.

VVO:n Ara-yksiön korkein keskineliövuokra on Helsingin Viikissä, 22,34 euroa neliöltä. Keskimäärin VVO perii tuetuista yksiöistä 19,92 euron neliövuokraa, mikä on lähes 8 euroa korkeampi kuin Helsingin kaupungin asunnot Hekan arvioitu keskivuokra. Kokonaisuutena keskimääräisten neliövuokrien ero VVO:n ja Hekan asuntojen välillä on vajaat viisi euroa.

VVO:n säännellyt vuokrat ovat Helsingissä vain pari euroa vapaarahoitteisia markkinavuokria pienempiä.

Espoossa VVO:n säännellyt Ara-vuokrat ylittävät kaikissa huonetyypeissä vapaarahoitteiset markkinavuokrat. Yksiön keskimääräinen neliövuokra on 18,89 euroa. Ero Espoon Asuntojen vuokriin on huonetyypistä riippuen 6,28–3,12 euroa neliöltä.

Vantaalla VVO:n 1–2 huoneen asunnon keskimääräiset tukivuokrat ylittävät vapaarahoitteiset markkinavuokrat, ja isommissakin asunnoissa vuokrat ovat vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tasoa. VVO:n keskimääräisten neliövuokrien ero kunnallisen VAV Asuntojen vuokriin on 2,04–5,71 euroa.

VVO:sta ei haluttu kommentoida vuokraselvitystä.

Rossilahti: Väljät säännökset

Aran ylijohtaja Hannu Rossilahden mukaan Ara on puuttunut VVO:n korkeisiin vuokriin ja selvitellyt niiden syitä.

”Olemme sanoneet näkemyksemme mahdollisiin korkeisiin vuokriin. Väljien säännösten vuoksi emme ole kuitenkaan voineet edellyttää tai määrätä vuokrien tasoa, jos vuokran määräytyminen muutoin on tapahtunut säännösten mukaan”, Rossilahti sanoo.

Hänen mukaansa Ara on valvonut ensisijaisesti vain vuokrien määrittelemistä, ei niiden kohtuullisuutta.

Kuntayhtiötkin korjaavat asuntojaan

Kunnallisten asunto-omistajien edullisia vuokria on perusteltu sillä, että kaupunki tukee vuokrataloyhtiöitään. Tällä ei kuitenkaan ole olennaista merkitystä vuokraan, sillä kuntayhtiöt toimivat pääsääntöisesti samoilla ehdoilla kuin yksityiset yritykset. Tontti vuokrataan samoilla ehdoilla, valtio takaa korkotukilainat ja omalle pääomallekin kuntayhtiöt joutuvat pääkaupunkiseudulla maksamaan korkoa, vaikka se onkin pienempi kuin yksityisen yhtiön perimä korko.

Pks:n kunnalliset yhtiöt ovat myös korjanneet asuntojaan yksityisten yhtiöiden tapaan. Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö on todennut, että keskeinen vuokria alentava tekijä on se, että yhtiö rahoittaa peruskorjauksia korkotukilainoilla. Yhtiö keräsi vasta vuonna 2014 ensimmäisen kerran asukkailta vuokrissa varoja tulevia korjauksia varten.

Lue lisää 29.1.2016 ilmestyneestä Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa

17 vastausta artikkeliin “VM:n ykkösvirkamies VVO:n korkeista Ara-vuokrista: ”Merkittävä ongelma””

  1. Hetemäki liittyy siihen korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen kaartiin joka on usealla vuosikymmenellä voihkinut tätä asiaa. ’Vastuun käpykaarti’ joka kasvaa vaan.

  2. Yleishyödyllinen yhteisö sijoitti 8,5 miljoonaa euroa arava- ja korkotukilakien vastaisesti yleishyödyllisen yhteisön ulkopuolelle. ARA pyysi palauttamaan varat takaisin yhteisölle, mutta ei ryhtynyt muihin toimenpiteisiin.
    Ara hyväksyi lakienvastaiset mitättömät yhteisön osakekaupat, antoi jälkikäteen hyväksynnän mitättömille kaupoille ja hyväksyi näin yhteisön siirtymisen yksityisten hallintaan.
    Yhteisö on määrittänyt vuokria omakustannusperiaatteen vastaisesti, mutta Ara ei ole vaatinut vääriin laskelmiin perustuvien vuokrien oikaisemista.
    Miksi näihin asioihin ei ole puututtu vaikka ARAn ja yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyötä on julkisuudessa ”vatuloitu” jo vuodesta 2009.

    1. Loppujen lopuksi syytettyjen penkillä ei pitäisi nyt olla ainoastaan ARA:n vaan myös niiden tilintarkastajien, jotka ovat yleishyödyllisten yhtiöitten tilejä tarkastaneet (ja perineet niistä hyvän korvauksen) Miksi he ovat vuosi toisensa jälkeen puoltaneet vastuuvapauden myöntämistä vastuullisille, vaikka ovat nähneet ja tienneet nämä vääryydet? Tai jos eivät ole nähneet ja tienneet; mitä merkitystä on koko tilintarkastuksella? Pitäisikö ARA-asuntoja omistavien yhtiöiden tilintarkastajilta vaatia ARA-kurssin käymistä? Eli tenttiä, jossa tentattaisiin ARA:n määräyksiä ja ohjeita.

  3. Ara-asunnoista ei voi tulouttaa voittoa kuin maksimissaan 8% sijoitetuille omille varoille, mikä on hyvin marginaalista. Eli ainoa syy mikä selittää eron on se, että rahaa on käytetty kiinteistöjen korjaamiseen. Kiitos pääkaupunkiseudun, vuokrantasauksella on pystytty tähän saakka korjaamaan muuallakin Suomessa, eritoten Keskustalaisilla muuttotappioalueilla. Enää laki ei tätä salli ja Suomi tulee segregoitumaan. Kasvukeskukset elää ja muu kuolee.

  4. VVO perinyt vuokrissa korjauksiin satoja miljoonia, joita ei ole käytetty.
    Y-säätiö ostaa 8900 korjausvelkaisia asuntoa, jota valtio(veronmaksajat) tukee tietysti. Olisi hyvä tehdä asiasta tehtäisi selvitys.

  5. Nyt katsotaan tekeekö joku asialle jotain, oppositiossa Tiilikainen kyllä mussutti, nyt pannaan äijä kokeeseen

    1. Tiilikainen ei ole penaalin terävimpiä kyniä.

  6. Ammattiyhdistysliike aina köyhän asialla, onko röyhkeydellä rajaa? Ei näytä olevan ainakaan Suomessa, kun tämä sallitaan syvässä hiljaisuudessa. Iso kiitos Rakennuslehdelle erinomaisista artikkeleista, kun Yle ja HS vaikenevat asian kuoliaaksi.

  7. Jos joku katsoi MOT:n (huolimattomasti tehty!) pläjäyksen aiheesta, niin _hieman_ jämähti korvaan, kun VVO:n TJ kommentoi, ettei vuokrat ole liian suuria, kun käyvät kaupaksi (huom! oma muotoilu!). Ihan kuin täällä (pääkaupunkiseudulla) asuvilla olisi muka paljonkin valinnan varaa?
    Olemme asuneet VVO:lla sen syntyhistoriasta asti, kun vielä vaadittiin liittoon kuuluminen ja tulotasoakin taidettiin kontrolloida. Nyt kun koko järjestelmä sotkeutuu omiin nokkeluuksinsa, olisi korkea aika tehdä asialle jotain! Ja nopeasti!! ARA taitaa olla samaa sakkia kuin FIVA! Toimivat aivan väärän tahon eduksi!!? ”Miksiköhän”? <-retorinen kysymys, mutta kuka uskaltaa sohaista muurahaispesää?

  8. Vastuunkantajia on vaikea löytää. Siksi Arassa pitää tehdää suursiivous. Uudet henkilöt remmiin. Ei niitä tarvita, jotka vaikeroivat löysistä säännöistä ja eivät osaa esittää niihin selkeitä muutoksia.

    1. Asuntoministereiltä ei juurikaan ole ARAn esityksille tullut tukea. Edellinen ministeri ei edes tullut ARAn seminaareihin ja tilattu selvitys päätyi ehdottamaan johdon vaihtoa. Tee siinä sitten töitä ja kehitä vanhentunutta järjestelmää.

      1. Asuntoministeri Krista Kiurun tilaaman selvityksen mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn on keskityttävä entistä vahvemmin valtion tukeman asuntokannan toteuttamiseen, käyttöön ja kehittämiseen. Selvityksen teki oikeustieteen tohtori Olavi Syrjänen.

        ( YMra18/2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toiminnan kehittäminen )

        Raportti on poistettu ympäristöministeriön sivuilta.

        Kriittisiä kirjoituksia ARAsta ei sallita ministeriössä eikä mediassa.

        1. Syrjänen oli asuntohallituksen pääjohtaja lakkauttamiseen eli vuoteen 1993 saakka.
          ARA korvasi asuntohallituksen ja asuntorakennus valtuuskunta ARAVAN. Syrjäselle ei uudesta virastosta löytynyt pääjohtajan paikkaa, asiantuntemusta hyödynnettiin tässä selvityksessä.

          Poliittisia virkoja ja asuntoministeri vaihtuu turhan usein, pääjohtaja taas ei vaikka yritystä ajoittain on ollut.
          Asuntopolitiikan pitäisi olla pitkäjänteisempää, muutosten valmisteluun menee pari vuotta ja ennen rakennusten valmistumista onkin uudet vaalit.

  9. VVO:n hallituksessa istuu mm. Jorma Malinen (PRO-ammattiliitto). Suurin osa VVO:n työntekijöistä (jotka kuuluu liittoon) ovat PRO:ssa, jossa J.Malinen johtaa kyseistä liittoa. Samaan aikaan hän istuu VVO:n hallituksessa ajamassa työnantajan etuja. Kyseinen hlö edustaa saman laakin työntekijöiden ja työnanatajan etuja – kumpi voittaa, tekijät ja vai antajat? Samaa ihmetystä herättä VVO:n hallituksen pj eli metalliliiton Aalto – hän on suhmuroinut veronmaksajien (VVO:ssa asuu kymmeniä tuhansia asukkaita jotka saa asumistukea) rahoja jo vuosikausia liitoille ja SDP:lle. Itse en enää luota liittoihin – ei mulla muuta.

  10. Miksi taaskaan ei puhuta siitä, mitä tuo ”valtion tukema” tarkoitaa? Kuinka paljon valtio oikeasti tukee tätä asuntotuotantoa? Pah, maksun puolella on juuri nämä yhtiöt, eli ”tuki” valuu vastavirtaan. Siitä pitää huolen täysin järjettömät lainaehdot, jotka vääristää koko asetelmaa. Kunnat rahoittavat asuntotuotantonsa omilla rahoillaan, yksityiset yhtiöt lainarahalla – kiskurikorolla valtiolta. Vääryys, joka olisi pitänyt korjata jo vuosikymmen sitten. Mutta miksipä valtio lähtisi lypsävää lehmää lahtaamaan? Ennen kuin valtion lainaehdot asuntotuotantoon saadaan järkevälle tasolle (vastaamaan markkinoita), ei kohtuuhintaista asutotuotantoa ole olemassakaan.

    1. No 2009-2010 myönnettin alkaneen talouskriisin syövereissä jopa käynnistysavustuksia per rakennettu asunto. Taisi olla 20000€ puhdasta rahaa per asunto. VVO tarttui syöttiin, rakensi huiman kalliita asuntoja ’omakustannevuokralla’ ja nyt valtion kiristäessä näistä saatavia tuottoja myi kaikki Y-säätiölle ja piti kerätyt korjausmiljoonat itsellään. Y-säätiön pomo sanoi että ei kuulu meille(!!!!???) ja ARA kommentoi, että kauppa on mitätön koska lupaa kaupalle ei ollut.

      Tuo viimeinen lause on jo itsessään niin käsittämätön, että en aina ymmärrä mitä tässä maassa tapahtuu.

Vastaa käyttäjälle roope Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat