Kokeile kuukausi maksutta

Helsingin tuomiokirkon vesivahingosta selvittiin pienin vaurioin

Helsingin tuomiokirkko on kuivaustöiden takia kiinni perjantaihin 19. helmikuuta asti. Sen jälkeen kirkkosali on taas normaalissa käytössä.

Helsingin seurakuntayhtymään kuuluu esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunta. Epäiltyjä korjaushankkeita ei ole yksilöity.

Pahiten kastunut krypta pysyy suljettuna helmikuun loppuun asti.

”Kirkkosalin lattian alla oli eristeenä käytetty muun muassa betonimurskaa, eikä onneksi sammalta tai turvetta. Välipohjan eristekerros oli myös ohuempi kuin arvioitiin, mikä helpottaa kuivattamista”, kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo.

Kirkkosali on suljettuna arkipäivisin ensi viikon perjantaihin asti, mutta esimerkiksi ensi sunnuntaina kirkon 164-vuotisjuhlamessu vietetään suunnitellusti.

Krypta on käytössä 2. maaliskuuta alkaen. Kirkkosaliin ja kryptaan rakennetaan pysyvä kuivatusjärjestelmä, joka ei haittaa kirkon käyttöä.

Tuomiokirkossa tapahtui massiivinen vesivahinko perjantai-iltana 29. tammikuuta, kun kaakkoistornin sprinkleriputki rikkoutui ja suuri määrä vettä valui kirkkosaliin ja kryptaan sekä pitkin kirkon portaita Senaatintorille asti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Helsingin tuomiokirkon vesivahingosta selvittiin pienin vaurioin”

    1. Niinpä. Eikä kostuneesta tai märästä betonista lattiarakenteissa ole koskaan aiheutunut mitään vahinkoa.

      1. Asiat voi aina nähdä negatiivisena tai positiivisena. Märän tai kastuneen betonin päälle liimatut muovimatot ovat ilman muuta ongelma. Betonin pitää antaa kuivaa ensin.

        Mutta jos mietit muita mahdollisuuksia toteuttaa tavanomainen maanvarainen lattia (jossa siis noita muovimatto-ongelmia on) taloudellisesti, niin vaihtoehdot ovat aika vähissä.

        Väitän, että betoni on pelastanut monin verroin enemmän kuin pilannut, siis ihmishenkiä ja omaisuutta.

      2. Onkohan sellaista betonia enää joka kuivuu. Jos sen valmistaminen onkin loppunut.

        1. Tietääkseni kuivumatonta betonia ei ole vielä keksitty.

  1. Ongelmanahan näissä vesivauriotapauksissa tahtoo olla se, että rakenteiden sisäosat pääsevät kastumaan ja kuivatusta ei pystytä toteuttamaan riittävän nopeasti. Mikrobikasvuhan alkaa jo muutaman päivän sisällä sopivan kosteassa rakenteessa. Toki riippuen jonkin verran materiaalista. Ymmärrettävästi sammalet ja sahanpuru ovat nopeimmin vaurioituvia, kiviaineiset materiaalit niitä hitaimpia.

Vastaa käyttäjälle Jussi Mattila Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat