Kokeile kuukausi maksutta

Att kilpailuttaa lähes 2 000 asuntoa tänä vuonna – löytyykö tarjoajia?

Helsingin Att:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa on huolissaan siitä, syntyykö urakoista riittävää kilpailua rakennusliikkeiden kesken.

Helsingin Asumisoikeus Oy:n Vienanpuisto valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä 2018.

Pääkaupunkiseudun urakkamarkkinoita seuraavan Rapal Oy:n aineiston mukaan rakennusliikkeiden halukkuus urakkatarjousten tekemiseen on vähentynyt. Yhtiön nuorempi asiantuntija Lassi Kivinen arvioi, että tarjoushalukkuus on prosentuaalisesti korkea, mutta tilaajien saamien tarjousten kappalemäärä näyttää pudonneen. Tästä voi hänen mukaansa päätellä, että tilaaja valikoi, keneltä pyytää tarjouksen. Tarjousta ei pyydetä lainkaan, jos tarjouksen saamiseen ei uskota.

Tarjoushintaindeksi

Urakkatarjousten kappalemäärä on ollut Kivisen mukaan laskussa jo jonkin aikaa.

Tarjousten hajonta sen sijaan on aika pientä, mikä kertoo siitä, että rakentajat tarjoavat kohteita tosissaan. Tarjouksen lähettävät yritykset haluavat töitä, mutta tarjoajia ei ole niin paljoa kuin aikaisemmin.

”Ei ole helppoa kasvattaa asuntotuotantoa”

Marjamaan mukaan Att:llä on ollut joulun jälkeen kilpailutuksessa kuin yksi pieni kohde, mutta loppuvuodelle on ohjelmoitu lähes 2 000 asunnon kilpailuttaminen. Myös vuonna 2017 kilpailutetaan iso asuntotuotanto, noin 1 500 asuntoa.

”Meidän tuotantotavoitteemme ovat tiukentuneet, joten kilpailujen onnistuminen on meille tosi tärkeää. Tarjoushalukkuus laski jo viime vuonna 2,2 tarjoukseen”, Marjamaa sanoo.

Hän harmittelee sitä, että asuntotuotannon kasvattaminen ei ole helppoa. Ensin kiusasi tonttipula, sitten tuli jonkinlaisena yllätyksenä asumisoikeustuotannon tukirahojen leikkaus, ja nyt tarjoustilanne on heikentynyt.

Marjamaa on keskustellut RT.n kanssa siitä, miten asuntohankkeita voisi tehdä rakennusliikkeiden kannalta houkuttelevimmiksi. Att:n kohteissa on hankalia pohjaolosuhteita ja kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Eikä kilpailukaan houkuta rakentajia, jos houkuttelevampana vaihtoehtona ovat asuntosijoittajat ja rahastot, jotka eivät aseta rakennusliikkeelle yhtä tiukkoja vaatimuksia.

Gryndaus kasvoi selvästi

Rapalin tiedot osoittavat, että Marjamaan huoli rakentajien urakkahalukkuuden vähenemisestä ovat aiheellisia. Kivisen mukaan rakennusliikkeiden gryndaustuotanto lähti viime syksynä kasvuun. Perustajaurakointi kiinnostaa rakennusliikkeitä urakkatuotantoa enemmän, ja samalla urakkatarjousten tekeminen vähenee.

”Gryndaustuotanto jatkuu, joten tarjoushalukkuus tuskin nousee jatkossa. Kilpailutuotannon määrä ei sinänsä ole pudonnut, mutta omaperusteisten hankkeiden määrä on kasvanut”, Kivinen sanoo.

Rapal seuraa viiden pörssiyhtiön rakenteilla olevien asuntojen määrää (YIT, SRV, NCC, Skanska, Lemminkäinen). Näiden yritysten asuntoaloitusten määrä nousi vuoden 2015 toisella kvartaalilla noin tuhannella verrattuna saman vuoden ensimmäiseen kvartaaliin. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen (Q2/2015-Q2/2014) aloitusten määrä kasvoi noin 700 kappaleella.

Yritykset aloittivat vuoden 2015 kolmen jälkimmäisen kvartaalin (Q2-Q4/2015) aikana keskimäärin noin 2 000 asuntoa kvartaalia kohti. Vuoden 2014 vastaavien kolmen kvartaalin aikana aloituksia tehtiin selvästi vähemmän, noin 1 350 asuntoaloitusta kvartaalia kohti.

Rakennuskustannus reilut 3 000 euroa neliöltä

Rapalin tuottaman talonrakentamisen tarjoushintaindeksin mukaan urakkatarjoushinnat nousivat viime syksynä, mutta nyt indeksin kehitys on ollut vakaata. Indeksin kasvu kuitenkin ylittää jonkin verran kustannusten nousun.

”Kun rakentamisen volyymi kasvaa, silloin tarjoushinnat nousevat. Valitettavasti hankkeet tulevat tilaajan kannalta kalliimmiksi, kun rakennusliikkeillä on muutakin tekemistä. Kilpailun vähäisyys nostaa hintoja”, Kivinen arvioi.

Att:n asumisoikeusasuntojen ja normaalin vuokra-asuntotuotannon rakennuskustannukset olivat 3 096 euroa neliöltä vuonna 2015. Asuntojen hankinta-arvo oli 3 463 euroa neliöltä. Vuonna 2014 vastaavat neliökustannukset olivat, samaa tasoa, 3 088 euroa ja 3 372 euroa.

Autopaikka- ja liittymäkustannukset ovat hankinta-arvossa mukana. Marjamaan mukaan autopaikan hinta oli 40-464 euroa neliötä kohti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Att kilpailuttaa lähes 2 000 asuntoa tänä vuonna – löytyykö tarjoajia?”

  1. Valtiovarainministeriön julkaisussa – 7/2016 asia onkin jo noteerattu.

    ”Jos asuntorakentamisen kääntyminen voimakkaaseen kasvuun alkaa aiheuttaa nousupaineita rakentamisen kustannuksiin, ARAtuotantoa on syytä hidastaa kustannusten nousun hillitsemiseksi.”

  2. Att:n tulisi uudistaa omaa rakennuttaja toimintaansa koska tällähetkellä projektipääliköt omat täysin ammattitaidottomia ja valvojat mielenvikaisia. Yleinen linjaus Att:llä on se että kaikki tehdään mahdollisimman vaikeaksi ja kalliiksi urakoitsijalle.

    1. Samaa mieltä. Att:n hankkeista kannattaa pysyä niin kaukana kuin vain voi.

    2. Samaa mieltä. Tarjoajia olisi varmasti enemmän jos urakoitsijoita ei persraiskattaisi urakan aikana.

      1. Jep. projektit on siellä hankalan ja sietämättömän välimaastoissa. keskimäärin riittävä ATT lisä on puolisen miljoonaa teknisen hinnan päälle.

    3. Muutamassa ATT:n remppakohtessa tuli oltua vastaavatyönjotaja. Usein tuli mietittyä että onko ne ihan oikeasti mielenvikaisia, tietämättömiä ja tyhmiä.
      YSE:ä he ei osaa olenkaan.
      Suunnitelmat on mitä sattuu. Kerrankin jo kuvista näki etteivät iv-kanavat mahdu niille varattuun hormiin , edes teoriassa . Ehdotin seinän siirtoa lisätyönä. Att:n porukka ei ymmärtänyt kahta asiaa: miksi kanavat ei muka mahtuisi ja miksi olemassa olevan seinän siirto olisi lisätyötä ?

  3. Kustannusohjauksessa ovat onnistuneet hyvin hankinta-arvo 3436 €/asm2 vuokratontilla Helsingissä, tontin kanssa hinnat olisi selvästi alle 4500 €/asm2.

  4. Aikoinaan tuli asuttua Myllypuron kiinteistöllä kun asuntoihin tuli remontti.Meidän piti päästä muuttamaan takaisin remppakohteeseen, mutta muutto viivästyi reilusti yli puoli vuotta.Sitten kun pääsi muuttamaan takaisin, niin työt olivat aivan kesken.Vessan lattia tehtiin uudestaan kun kaadot oli miten sattuu, kun valitin asiasta.att:n valvoja Ulla mehikkiä saati att:n valvojaa ei kiinnostanut käydä paikalla vaikka kysyin monesti.Tuli vaan luuria korvaan ja kehoitus hoitaa asia itse.Hoidin lopulta asiat itse.Muutenkin asukkaat tuntuivat olevan pelkkä riesa joita voi kohdella miten huvittaa.

  5. Att:n moittiminen on yleistä hupia meidän rakentajien keskuudessa.

    Ongelmat hankkeissa valitettavasti johtuvat yleensä meistä rakentajista. Att:lla on omat muita tiukemmat rakennuttamissääntönsä ja jos et niitä osaa tai edes viitsi niihin perehtyä kerjäät taatusti ongelmia itsellesi.

    Löytyy Att:lla niin kuin muistakin organisaatioista yksilöitä jotka eivät ole työhönsä sopivia, mutta vähemmistö ne ovat.

    Viime vuosi ATT on parantanut yhteistyötään rakennusliikeiden kanssa huomattavasti ja käytännössä olemme nykyään yhteistyökumppaneita, niin kuin suurimman osan muidenkin rakennuttajien kanssa.

    Meidän ammattitaitoa on hinnoitella tilaajan vaatimukset ja jos tätä emme osaa, on syy meidän (oma typeryytemme, saattaa tuntua joskus persraiskaukselta ?, mutta ei siitä tilaajaa voi syyttää).

    Monen rakennuttajan kanssa pitää valvoa maksujen tuloa eräpäivänä, mutta Att:n kanssa ei koskaan.

    Toivottavasti Att saa paljon tarjouksia kohteisiinsa.

  6. Inhimillistä ajatella, että toinen osapuoli on tyhmä ja ammattitaidoton, silloinhan voi pitää itseään rautaisena osaajana. Rakentamisen laadun kaikki ongelmat eivät ole kuitenkaan suunnittelijoiden tai rakennuttajien aiheuttamia, kyllä työmaahenkilöstönkin pitää katsoa peiliin. Tuskinpa Att vaatii mitään poikkeuksellista, eli kyllä ammattitaidolla pitäisi pärjätä. On muuten todella ärsyttävä tapa heittää nimimerkin takaa kommentteja mielenvikaisista ja persraiskaajista.

Vastaa käyttäjälle Rakentaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat