Kokeile kuukausi maksutta

Uudessa sairaalassa irtoavat jo muovimatot

Takuuaikaan liittyvän laadunvarmistuksen yhteydessä muovimattojen alla betonilaatassa on havaittu kosteutta helsinkiläissairaalassa.

Takuuaikaan liittyvän laadunvarmistuksen yhteydessä muovimattojen alla betonilaatassa on havaittu kosteutta helsinkiläissairaalassa.

Malmin sairaalan mukaan kosteus ei ole vaikuttanut sairaalan sisäilman laatuun. Sen sijaan kosteus aiheuttaa mattojen irtoamista.

Tällä hetkellä sairaalassa tehdään yhteistyössä pääurakoitsija YIT Rakennus Oy:n kanssa mittauksia, joiden tavoitteena on kartoittaa ongelman laajuus, sekä kartoitetaan ongelman syytä. Mittausten tulosten mukaan tehdään tarvittavat korjaukset, jotta sairaalan sisäilman laatu ei vaarannu tulevaisuudessakaan.

Korjaukset pyritään tekemään siten, että haitta sairaalan toiminnalle on mahdollisimman pieni.

Malmin sairaala valmistui vuonna 2014.

Tätä artikkelia on kommentoitu 21 kertaa

21 vastausta artikkeliin “Uudessa sairaalassa irtoavat jo muovimatot”

  1. Betonilaatta kuivuu useita vuosia. Toki siellä on kosteutta jos se ei pääse haihtumaan mitään kautta. Kannattaa vaihtaa lattian pintamateriaali.

  2. Oliko tämä uutinen? Eikö kosteus ole aina irrottanut mattoja?

  3. Elintarvikealalla on hyvin tärkeää ettei kylmäketju katkea.

    Rakennusalalle on asia lainattu, mutta ymmärretty täysin väärin… Nyt sitä kutsutaan rakentamisen märkäketjuksi.

    Keskivertorakennustyömaalla betonilattioiden märkäketju on lähes katkeamaton:
    1) Ensin rakennetaan taivasalla vesisateessa, jätetään ontelot tulppaamatta ja annetaan lumen ja jään kertyä rakenteisiin.

    2) Sitten kun vihdoin saadaan katto päälle ja kuori umpeen, ajetaan märkä tiivis pumpputasoite lattioilel ja aletaan ruiskuttamaan vettä seiniin tasotteiden seassa, eikä ymmärretä mitään aidosta kuivatuksesta vuodenaikojen vaihtelua hyödyntäen vaan vaikka ulkona olisi tarjolla täysin kuivaa pakkasilmaa, niin kalliisti lämmitetään rakennusta väkisin ja pidetään yllä kosteita olosuhteita.

    3) Rakenteet vuotavat ja käytävillä risteilee vesiletkuja varmistamassa, että vettä on aina tarpeen tullen kaadettavissa lattialle… Ja ei muuta kuin lakaistaan ja muovimatto päälle.

    Perusasioiden ja rakennusfysikaalisten ilmiöiden perusteiden tuntemus puuttuu täysin. Esim. massiivinen betonivälipohja vaatii 37 KUIVAA viikkoa kuivuakseen kelvolliseksi. Koko rakentamisen aikana sellaiset olosuhteet sille suodaan 7 viikon ajaksi (ei kastu ulkoisista lähteistä ja ilmankosteus on niin alhainen että ylipäänsä mahdollistaa kuivumisen).

    Asiasta on runsaasti tutkimustietoa, laatan kuivuminen alaspäin on todistettu olemattomaksi, joten MIKSI EI VÄLITETÄ?

    Vika on täysin suomalaisessa rakennustavassa, sitä ei johdeta, eikä sitä valvota. Sitä saa mitä tilaa ja kyllä halpaa työvoimaa sitä aina saadaan tekemään, mutta alan koulutus ammattikorkeakouluissa ja varsinkin yliopistoissa on vielä täysin puutteellista näiden rakennusfysikaalisten toimintaan sekä työn suorituksen laatuun ja johtamiseen liittyvissä asioissa.

    1. Mikä on massiivinen välipohja? ja mistäpä keksit tuon 37 kuivaa viikkoa, kun tuo betonin kuivuminen on niin paljon olosuhteista kiinni.

      1. Massiivinen välipohja on massiiivinen eli paikallavalettu umpibetoni, yleensä >200 mm, ei siis kevyt tai kevennetyt ratkaisut (ontelolaatat tai siporex).

        Nimenomaan kyseessä on esimerkki eli 37 kuivaa viikkoa on oikean suuntainen. Betonin kuivumisen hallinta edellyttää sen suunnittelua ja suunnitelmien mukaisia olosuhteita sekä niiden hallintaa. Kuivumisaika-arvion laadinta on vaativaa rakennusfysikaalista suunnittelua.

        37 viikkoa on esimerkki kuivumiseen vaadittavasta ajasta eräälle tietylle lämmittämättömällä molempiin suuntiin vapaasti kuvumaan pääsevälle eli tuulettuvalle 300 mm paksulle betonivalulle (tietyt ominaisuudet). 4 vko jälkihoidon (kosteaa) jälkeen olisi siis tarvittu vielä 33 täysin kuivaa viikkoa +18 C lämmössä, kun ilma RH 60%.

        Esimerkin kohteeseen asennettujen loggereiden (5 kpl) tulosten perusteella tällaiset olosuhteet vallitsivat työmaalla kuitenkin vain yhteensä 7 viikon ajan, joten sanomattakin on selvää että pinnoituslupaa ei lattioille voitu antaa.

        Tässä kohtaa alkaa urakoitsijaa tietysti harmittamaan kuin pientä oravaa. Tehdään viikon verran lisää laskelmia tarvittavasta lisäkuivatusajasta ja tarvittavista olosuhteista, tulee kesä (ilmankosteus luonnossa liian suuri) jne.

        Kaikki tämä vain siitä syystä, että rakentamisen aikaisia olosuhteita ei hallita eikä hallinnoida.
        Oleellista on rakenteiden tiiveys, hallittu ILMANVAIHTO ja lämmitys. Melko laiha lohtu jos talvipakkasilla lämmittää työmaan + 20 C lämpötilaan ja aloittaa sitten tasoitustyöt puskemalla märkää kipsiä seiniin. Sisäilman kosteus on kaiken aikaa liian korkea (RH > 80 %) eikä sitä ilmaa vaihdeta tuulettamalla. Rakennus kun ei vuoda itsekseen vaan tarvitsee oikeasti hallitun ilmanvaihdon, siihen eivät riitä muutamat lämmittävät puhaltimet kerroksissa.

        Betonirakenteen kuivumisesta kannattaa lueskella lisää ja tutustua esim.:
        https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK020504.pdf

        Siellä esim. 250 mm betonivalu joka on ensin 4 viikkoa sateessa, sitten olosuhteissa 10° C, 80 % Rh tarvitsee yli 100 viikkoa ollakeseen kuiva…

        ”Kuivumisen katsotaan alkavan siitä, kun lisäkosteuden pääsy rakenteeseen estyy ja kohteessa
        on riittävästi lämpöä (vähintään 10 °C).”

        Lisäksi on tietysti ihan perusedellytys, että ilmankosteuden täytyy vähemmän kuin rakeneteen kosteden, jotta rakenne vaivautuu kuivumaan… Ihan perushelppoa olisi hallitusti imeä märkä sisäilma ulos (+20 C, RH >80 %) ja puhaltaa sisään ulkoa otettavaa märkää ilmaa (- 10 C, RH 90 %). Tuossa ulkoilmassa on absoluuttista kosteutta 2 g/m3 eli kun se lämmitetään + 20 C sisäilmaksi (kyllästymispiste 17,3 g/m3), sen suhteellinen kosteus on enää 2/17 eli n. 12 %. Siihen sitten mahtuu jo kivasti betoni kuivumaan…, mutta sitten se täytyy taas vaihtaa uudelleen.

        Ilman kosteudesta lisää esim.: http://www.tekeville.fi/ilmankosteus

        Pitää myös ymmärtää, että pinnoittamattomana betoni tasaa kosteutta tehokkaasti, eli jos kastelet pinnan, kastelet myös rakenteen ja sen jälkeen joudut odottelemaan sen kuivumista. Myöskään paikalliset kuivurit laatan yläpinnassa eivät yksin kuivaa kokonaisuutta riittävän tehokkaasti.

        Eli kuten Betonimestarikin mainitsee – se on olosuhteista kiinni.

        Lapinlahden Lintuja lainatakseni – Se on jannusta kii.

    2. Jeppe Son täysin oikeassa, betonimestarin kohteita korjaillaan ympäri suomea, tosin ei betonimestarin toimesta.

      1. Mistä tiedät että on oikeassa? Kai asiantuntijana tiedät että pelkkä kuivassa olo ei riitä…

  4. Kaupungilla on kokonainen virasto täynnä rakennusvalvojia tms.
    Mutta eivät saa valvottua itse rakennuttamia kohteita : )

    Salli mun nauraaa!

  5. Se kuivunisaika ehkä hiukan riippuu käytetystä betonilaadusta. voihan sitä notkistimella tehdä massaa joka hydratoituu täysin.

    samaten ne ontelot…tärkeintä on porata vesireiät kunnolla auki ja oikeasta kohdasta. kaikki muu on aika toissijaista.

  6. Sairaaloiden osalta tilanne on suoraa seurausta lainsäädännöstä.

    Ei edes Eduskunnalla ole lainvoimaa hoitotiloihin.

    1. Tuohon ”kavereiden kertomaan” kun sokeasti luottaa, niin Murhphyn lain mukaan ei tarvita kuin riittävän monta kohdetta, niin varmasti tulee tehdyksi sutta. Menisikö tuo nyrkkisääntö läpi edes oikeudessa vai pitäisikö sittenkin tehdä luotettavia mittauksia ja dokumentoida ne?

      1. Miten niin ei? Meillähän professorisihmiset ihan valtakunnanmediassa kertovat, miten ennen kaikki oli paremmin ja osattiin rakentaa laadukkaasti. Ja, jos tolla kaavalla saatiin taloja, jotka eivät homehdu ja ihmiset olivat terveitä pukkeja, niin todellakin ehdottomasti pitää käyttää kyseistä kaavaa! Minä vaadin!

        Ei varmana olisi muovimatto-ongelmaa, jos välipohjat olisi tehty alalaattapalkistoina ja kuivuminen laskettu sentti per viikko -menetelmällä. Ennen maton päällystämistä olisi vielä varmistettu laatan kosteus levittämällä 1m2 muovi yön ajaksi lattialle. A vot, terve ja toimiva rakennus!

  7. Nyt keskustelu taisi lähteä hieman laukalle. Kuivumisen laskentaanhan on todellakin olemassa menetelmiä, jotka ottavat enemmän tai vähemmän huomioon eri tekijät. Oleellista näissä lattiavaurioissa kuitenkin on se, että betoniin jää liikaa kosteutta. Miten varmistetaan, että näin ei käy: mittaamalla lattian kosteus oikealla tavalla ja ohjeita noudattaen. Ei se sen kummempaa ole, mutta kun näin ei vain jostain kumman syystä tehdä…

  8. Uskomatonta että vielä nykyäänkin rakennusala on niin konservatiivinen ettei ole ajan hermoilla. Aivan väärä tapa rakentaa kosteita tiloja tai hygieenisyyttä vaativia kohteita. Joptekin valmistamat komposiittirakenteiset kylpyhuoneet eivät homehdu ikinä ja elinkaaren kustannukset ovat murto-osa perinteiseen laatoitettuun ja matotettuun pintaan verrattuna. Kaäyttäkää suomalaisia innovaatioita hyväksenne!
    http://www.solista.fi/etusivu/#

  9. Olen pari kertaa käynyt ko sairaalassa ja katsellut odottaessani työn laatua. Listoitus on miten sattuu monessa kohtaa ja kaikea muutakin vikaa löytyy viimeistelytyöstä. Kun rakennusaikana kuljin työmaan vierestä, lähes kaikissa autoissa oli rekisterikilvessä ensin numerot. Työmaalla oli juuri sitä työvoimaa, josta Rakenennusteollisuuskin on kiinnostunut ja nythän he tähyilevät jo Kaksoisvirran maan miehiä hommiin. Ovat kuulemma hyviä ammattimiehiä. Laatu paikallaan, joten rakentaminen onnistuu jatkossakin.

  10. Kosteusongelma ei tule yllätyksenä. Jo suunnitteluvaiheessa tulisi harkita tarkasti, millaista pinnoitettua lattiaan laittaa. Tiedän, että betonissa on paljon vapaata, haihtuvaa vettä, vaikka valittaisiin kuinka vähän ylimääräistä, haihtuvaa vettä sisältävä betoni.

    Betonista haihtuu vettä hyvin hitaasti. Jos pinnoiteyhdistelmä ( tasoite + liima + lattiapinnoite + vaha yms. ) laskee kosteutta lävitseen nopeammin, kuin betoni luovuttaa, mitään ongelmaa ei muodostu.

    Olisiko aika kehittää kosteutta hyvin läpäisevä pinnoite ongelman poistamiseksi?

  11. Kosteutta seurataan kyllä ja uskon että yit seuraa.
    Kuuluu kosteudenhallintasuunnitelmiin ja laadunhallintaan.

    Kosteutta seurataan suhteellisena ja absoluuttisena arvoina. Suhteellinen kertoo kosteusarvon vallitsevissa olosuhteissa. Siihen vaikuttaa hyvin voimakkaasti esim. Ympäristön lämpötila.

    Absoluuttinen arvo kertoo kuinka paljon betonissa on kosteutta todellisuudessa. Mikäli tämä arvo nousee betoniin pääsee vettä
    .
    Nykymenetelmillä seurataan kosteutta määräajoin josta voidaan antaa tavoite kosteuden saavuttamisaika ennusteena.

    Menetelmät ovat kyllä käytössä.

    Tosin rakennuttajia ei kiinnosta kuivumisaikojen huomioon ottaminen. He antavat kokonaisajan ja sen jälkeen aikataulu on urakoitsijan vastuulla.

    Mikäli tarjouspyynnössä vaaditaan sääsuojaa se lasketaan.

    Mikäli vaaditaan kunnollisia kuivumisaikoja ja niille luvataan aikaa ilman myöhästymissakkoja sen myös saa.

    Mikäli näitä ei nimenomaan vaadita ja joku ne huomio urakkahintaan muista poiketen niin
    tämä tunnollinen on urakasta ulkona.

  12. Kuivumisaika-arvio ja kuivumiselta edellytettävät olosuhteet pitäisi olla automaattisesti osa rakennesuunnitelmaa, laskelmana mukana urakkalaskennassa suunnitelmien kanssa, eikä vain yksittäisen työmaamestarin päänsärky. Kun selvästi kerrotaan, että paikallavaluholvilta edellytetään ennne pinnoitusta seuratusti hallittuja olosuhteita 40 viikon ajan, niin tulevat aikatauluun mukaan.

Vastaa käyttäjälle Betonimestari Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat