Kokeile kuukausi maksutta

Miksi home on Suomessa muita maita yleisempi ongelma?

Tri Mirja Salkinoja-Salonen esitteli viimeaikaisten tutkimusten saldoa siitä, miksi puhtaassa Suomessa kärsitään myrkyllisistä taloista. Ongelma on jossain määrin pohjoismainen, mutta erityisesti suomalainen.

Home on kylmien maiden erityisongelma, jota desinfiointianeet pahentavat. Etelän hatarissa, heikosti eritetyissä taloissa voi olla enemmän hometta, mutta vähemmän homeongelmia.

Kirjoittaja: Kati Winterhalter
(poimittu hänen Facebook-kirjoituksestaan, jota on jaettu laajalti. Juttu on uudelleenjulkaisu joulukuussa 2015)

Maanantai-iltana äärimmäisen kiinnostavalla suomalaisen rakentamisen piirteitä käsittelevällä luennolla (järjesti Rakennusperintö-SAFA). Aiheena siis sairaat talot. Seuraavassa ”lyhyt” kooste.

Aihepiiriin liittyy monia piirteitä, mutta ainakin seuraavat lainalaisuudet taitavat olla hyvin todistettuja:

– Elämme maailmassa, joka on monenlaisten bakteerien, homeiden ja muiden mikrobien kansoittama. Suuri osa näistä pienistä tyypeistä on meille harmittomia, osa on meille suorastaan välttämättömiä, mutta osa tuottaa erilaisia, meille ihmisille toksisia tuotteita. Osa näistä tuotteista on todella myrkyllisiä ja osalle pitkään altistuva ihminen saattaa herkistyä.

– Rakennuksessa, jossa puhdistetaan ”liikaa”, eivät heikot homeet ja bakteerit viihdy. Mikrobeja tuhoavat kemikaalit jättävät jälkeensä ainoastaan vahvat ”pahikset”. Ja kun heikot ”hyvikset” on listitty kemikalisoituihin ilmanvaihtosuodattimiin, antibakteerisiin pintoihin ja desinfioiviin pesuaineisiin, valtaavat pahikset rauhassa koko elintilan ja tuottavat tilaan vapaasti myrkkyjään. S-S totesi, että tutkimuksessa, jossa vertailtiin keskenään espanjalaisia, hollantilaisia ja suomalaisia kouluja, todettiin, että suomalaisten, terveyshaittoja aiheuttavien koulujen huonepöly oli ”kuollutta”, eurooppalaisten verrokkien huonepölystä taas löytyi rikas mikrobisto. Tutkimus ei perehtynyt syvällisten syiden löytämiseen, mutta muiden tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että syitä on monia: liikaa kemikaaleja, liian vähän raittiin ilman liikettä, liian tiiviit rakenneontelot jne.

– Mikäli puolustusjärjestelmämme ei saa riittävästi työtä ”helppojen” mikrobien torjunnassa, syntyy herkästi allergiareaktioita. Ulkoilmamme, erityisesti ”metsäilma” sisältää rikkaan mikrobiflooran, joka pitää elimistömme järjestelmät aktiivisina ja viritettynä. Suuri osa yleisesti käytössä olevista puhdistusaineista sisältää aivan turhan voimakkaita ja mikrobeja tuhoavia aineosia.

– Ilmanvaihdon tarkkaan kontrolloidut järjestelmät helposti muuttuvat home- ja mikrobi-idättämöiksi mikäli koneet pysäytetään. Ja mikäli raittiista ilmasta on poistettu rikas mikrobisto, kasvaa kanavissa nimenomaan vahvat ”pahikset” ja kun kone kytketään tauon jälkeen päälle, toimii raittiin ilman kanavisto tehokkaana myrkyn levittäjänä. Näihin biosidiresistantteihin homekantoihin eivät homeenpoistoaineet tehoa, vaan kemikaaleilla ainoastaan varmistetaan, että ne heikommat eivät tule viemään elintilaa niiltä ”pahiksilta”! Muutamassa homekorjaus kohteessa onkin käynyt niin, että kun kanavistot on oireiden takia erityisen tarkkaan desinfioitu ja rakennus tauon jälkeen otettu uudestaan käyttöön, ovat toksiset, resistentit kannat muutamassa viikossa kasvaneet niin voimakkaiksi, että ihmisten oireet ovat alkaneet uudestaan.

– ”Pahisten”, siis toksisten homeiden ikävä toimintamekanismi ihmisen ja rakennetun ympäristön näkökulmasta on niiden erittämät, toksiineja sisältävät, ilmanliikkeen mukana kulkeutuvat pienenpienet pisarat, vesikkelit, joiden tehtävä luonnonympäristössä on rikkoa kasvien pintasolukkorakenteita niin, että homeen itiöt pääsevät tunkeutumaan kasvisolukon sisään. Joissain sairausoireita aiheuttavissa rakennuksissa on havaittu, että vaikka ilmasta mitattavat toksisuudet ovat vähäisiä, on pintoja pyyhittäessä saatu korkeitakin arvoja. Myrkyt kiinnittyvät pintoihin, vaikkapa pulpettien pintoihin, joista lapset niitä koskettelevat jatkuvasti.

– Tiivis rakentaminen ja kerrokselliset rakenteet (esim. mineraalivillaeristetty puurakenteinen, kipsilevyseinä, joka maalataan tiiviillä lateksimaalilla tai kipsipitoiset lattiatasoitteet, joiden päälle asennetaan tiivis muovimatto) tuottavat rakennetaskuja, joihin pesiytyy rakenneaikaista tai tapaturmaista kosteutta. Mikrobien lisääntymistä edistää liikkumaton ilma, kohonnut (yli 5000 ppm) hiilidioksidipitoisuus, kosteus ja ravinnoksi kelpaavat orgaaniset rakennusaineet, mm. liimat, paperit ym. Tiiviiksi rakenneosaksi riittää lateksi- tai akrylaattimaalikalvo. Muovit ovat lisäksi erinomaisia kasvualustoja.

– Erityisen ikävä yhdistelmä syntyy kun kipsipitoinen (Ca SO4 * 2 H2O) materiaali kostuu tiiviissä rakennetaskuissa. Mikäli bakteeritoiminnalle on otolliset olosuhteet, syntyy sen vaikutuksesta, kipsin hajotessa rikkivetyä, joka on ihmiselle myrkyllinen, muovin ja ihon läpäisevä rasvaliukoinen kaasu. Rikkivety yksinään aiheuttaa oireita. Sama bakteeritoiminta tuottaa myös hiilidioksidia, joka osaltaan edesauttaa homekasvustojen elinolosuhteita.

– Rakennustuotteiden kemikalisoituminen on oma vaikea kokonaisuutensa. Erilaisten lisäaineiden käytöllä pyritään tuottamaan kiinnostavia ominaisuuksia, joilla tuote on kuluttajasta kiinnostavampi kuin kilpailijan. Ilmaa puhdistava maali tuottaa mikrobeja tuhoavia ainesosia – ja reaktio jatkuu valon vaikutuksesta loputtomiin. Myrkky ei siis lopu pinnasta.

– Osa puhdistusaineiden tyypillisistä aineosista, mm. itsessään luonnonmukaiset limoneeni ja linalooli, ovat harmittomia, mutta muodostavat hajotessaan ikäviä, mm. astmaa aiheuttavia yhdisteitä. Näitä käytetään myös ”leave-on”- tyyppisissä puhdistusaineissa, joita ei siis huuhdella pois, vaan kuluttavien askelien ja koneellisen ilmanvaihdon turbulenssin auttamana yhdisteitä nostetaan ilmaan jatkuvasti! S-S totesi, että jossain kansainvälisessä hometutkimuksessa verrokkikohteena käytettiin ”puhtaaksi” osoittautunutta hollantilaisrakennusta, jossa kaikki siivous tehtiin ilman puhdistusaineita – vain vedellä. Tästä kehkeytyi nopeasti positiivinen käsite ”hollantilainen siivous”!!!

Yllämainitut piirteet taitavat olla ammattipiireissä aika laajalti tunnettuja. Rakennus-, huolto- ja siivousstandardimme ovat vuosikymmenien saatossa kuitenkin muotoutuneet nykyisiksi eikä niiden purkaminen tai korjaaminen tapahdu hetkessä. Kärjistäen voi todeta, että nykynormeilla ja rakennusten käyttötavoilla energiatehokkuuden ja terveellisyyden yhdistäminen on haastavaa, jopa mahdotonta. Nykynormeista poikkeavaa terveellistä rakentamista tulisi edistää, jotta energiatehokkuuden ja terveellisyyden yhdistämiseen löytyisi uusia koestettuja ratkaisuja. Rakentaminen ON monimutkaista ja aina ainutkertaista. Kaikkien muuttujien ristivaikutusten etukäteen mallintaminen tai huomioiminen on osoittautunut varsin vaikeaksi. Muutamia selkeitä periaatteita tulisi voida noudattaa:

1. Rakennuksia ei tule desinfioida sokkona, kemiallinen sodankäynti mikrobeja vastaan on lopetettava.
2. Kerrokselliset rakenteet ovat haastavia, massiivisten ja ”hengittävien” käyttöä tulisi suosia, muovin käyttö rakentamisessa tulisi minimoida.
3. Ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton vaihtoehtoja ja käyttötapoja tulisi kehittää siten, että ulkoilman ”terveellinen” mikrobikanta selviää sisätiloihin. Ilmanvaihdon tarpeet ovat hyvin erilaisia eri vuodenaikoina ja tämä tulisi huomioida myös ilman vaihtuvuuden suunnittelussa.

 

Lue myös laaja katsaus siitä, mistä homerakentaminen sai alkunsa eli miten ns. hyvä rakentamistapa yhdessä energiansäästön kanssa synnyttivät Suomessa homeongelman jo 1980-1990-luvuilla, mistä se on vain pahentunut. /Seppo Mölsä

Tätä artikkelia on kommentoitu 141 kertaa

141 vastausta artikkeliin “Miksi home on Suomessa muita maita yleisempi ongelma?”

  1. Tulipa hyvää asiaa. Ongelma vaan tulee olemaan se että kukaan ei ota opikseen. Ei varsinkaan isoissa rakennusfirmoissa. Ja se vaatis vaan hiukan viitseliäisyyttä (ei rahaa). Suomessa pitäs palata sotia edeltävään aikaan rakentamisessa. Ja ei olis huonoa jos myös materiaaleissa palattas myös.

      1. Mielenkiintoinen vertailu. Lääketiede saa kuitenkin suhteettoman hyvän kuvan sen vuoksi, että se ei muuallakaan ole sen tehokkaampi tieteenala, vaan keskittyy bisneksen tekoon. Silloin hyviäkään tutkimuksia ei hyödynnetä, koska ne eivät tuo lisää liikevaihtoa, voivat jopa riskeerata sen. Sen vuoksi esim. tehokkaita syöpälääkkeitä ei kehitetä tai edes oteta käyttöön, vaikka niistä löytyy tietoa.

        Suomen poliitikot jatkavat Pekkarisen aloittamalla linjalla, jossa tieteen rahoittamiseen tarvitaan aina myös joku yritys ja yrityshän ei halua julkaista mitään itselleen haitallista.

        Tarvitsemme riippumatonta tutkimusta, mutta myös sen hyödyntämistä eli poliitikkoja, jotka ymmärtävät asioita eivätkä ole ostettavissa ja muutaman ”asiantuntijanlobbarin” johdateltavissa. Hyvä veli verkosto on vain tiivis. Siihen on vaikea päästä mukaan ilman nuolemista.

        1. Onko sinulla parannusehdotusta? Voin viedä niitä eteenpäin.

          1. Veikko Lintula Tanilantie 54 31340 Porras puh 0505627750 sanoo:

            Hometalojen rakentaminen saataisiin loppumaan yksinkertaisesti sillä että rakennuksille valittaisiin puolueeton valvoja eikä rakennusliikkeen hyvä ystävä, joka ei puutu siihen että eristeet ja rakenteet jätetään märiksi, kun ei ole aikaa antaa niiden kuivua ennen kuin ne peitetään pintamateriaaleilla. Kun valvonta puuttuu, niin rakennusliikkeelle on tärkeintä tehdä vai tulosta rakentamisen laadusta välittämättä. Ihmettelen ettei valtiovalta edes yritä keksiä keinoja korruption kitkemiseksi rakennustoiminnasta, vaikka se aiheuttaa valtiolle ja kunnille miljardien korjauskulut vuosittain hometalojen korjauksista ja ihmisille homeen aiheuttamien sairauksien ja työttömyyden aiheuttamista kuluista. Minulla on kiistattomat kirjalliset todisteet siitä, miten valvonta laiminlyödään yhteisestä sopimuksesta ja laiminlyönnit salataan asiakirjoja panttaamalla tai jättämällä niitä kirjoittamatta ja väitetään kaiken olevan kunnossa, kun joku haluaa jotain epäselvyyksiä selvittää.

          2. asun asuntovaunussa ,uretaanilevy päällä 06 alumiinilevy sisällä verhoilukangas .kesällä kaikki norm ilmanvaihto aukot talvella suljen osan kattoaukoista ,kokoajan koneelinen kosteudenpoistaja päällä automaatti säätää ,en ole huomannut home ongelmia enkä kosteus ongelmia.ei ehkä sovi kerrosasuntoihin mut miks ei.

        2. Aikoinaan armeijassa lattiat luututtiin vedellä ja kuluneella harjoilla. Kaikki oli terveitä ja onnellisia. Sitten tuli puhdistusaineet.

          1. Näin vieläkin, siltikin nykyään kassuja saneerataan homevaurioiden takia kilpaa. Se millä lattiat pestään on aivan yhdentekevää 🙂

    1. Tekstissä kerrankin etsittiin aiheuttajaa eikä syyllistä…viittaamasi ”rakennusliikkeet” ei ole ainoa ”syyllinen” vaan kaikki lähtee suunnitelmista, mitä kaikki rakentajat ovat velvollisia noudattamaan.Suunnittelijat taas joutuvat noudattamaan rakennusmääräksiä ja normeja. Siksi ongelman ratkaiseminen on erittäin työläs ja vaatii paljon aikaa käytäntöjen, sääntöjen, lakien ja normien muuttamiseksi. Kenelläkään projektiin osallistuvista ei ole ”yksinvaltaa” päättää asioista, mutta kieltämättä suunnittelijat pystyvät halutessaan valitsemaan ”oikeanlaisia” aineita ja toteutustapoja noudatettaviksi…mikäli pystyvät osoittamaan ne ”hyvän rakennustavan mukaisiksi”…siinä ”pientä” mietittävää mistä kaikki lähtee ja ketkä(?) päättää näistä määräyksistä ja velvotteista, mitä on noudatettava…

      1. Käytössä on edelleen paljon menetelmiä, joiden käyttö sallii maakosteuden nousun rakenteisiin.

        Vaikka saneerauskohteita on jo ollut useamman vuoden ajan – niin yhä uudiskohteet tehdään työtavalla joka on ilmeinen riskirakenne.

      2. Ja pitää muistaa että pintamateriaalejahan ei valitse suunnittelija, ainakaan rakennustekninen suunnittelija, vaan arkkitehti, sisustussuunnittelija tmv.

    2. Joo. Olen käynyt pari vanhaa taloa läpi perusteellisesti mallia 1965. Niissä tärkein oli unohdettu että ilman pitää päästä kiertää vapaasti. Kaikki ilma-aukot tukittu ja ihmetelty ku vesivaluu ikkunoissa. Lisäsin poiston ja riittävän tuloilman nii ongelmat ratkes..ei kovin hankala homma

    3. Se kun muistettaisiin, että ilman pitää kiertää ja myös vaihtua yötä-päivää, rakennuksen käyttöönotosta lähtien. Tulo- ja poistopuhaltimen suodattimet pidetään puhtaana vaihtamalla ja/tai pesemällä. Unohdetaan sähkön säästäminen ilmastoinnissa, sen saman säästön saa helpommin aikaan jostakin muualta, jos se välttämättä tarvitaan.

  2. Oliko tämä joku 50 vuotta sitten tehty tutkielma. Näin melkein sen ikäiseltä ihmiseltä se tunyui ihan siltä.

    1. Ehkäpä jotain näitä tiedettiin ”kantapään kautta”, mutta kun kaikki pitää todistaa. Tässä sitä nyt on asialla alaa erittäin laajasti tutkinut kansainvälisesti tunnettu mikrobiologian professori. Valitetavasti on aivan eri asia, meneekö ongelmien syyt edes nytkään perille. Vanhat pahat tavat istuvat käsittämättömän sitkeästi, toisaalta mainostus ja lobbaus kaikenkarvaisista materiaaleista ja kemikaaleista tuntuvat aina ylittävän tutkimusten ja tutkijoiden tulokset kun kuvitellaan niiden tuovan ratkaisun ongelmiin. Mutta ojasta allikoon!

  3. Joko hengittävät rakennukset tai sitten ilmanvaihdolliset, jossa ilmanvaihto on tatpeeksi tehokaalla sekä se huolletaan sopivin väliajoin. Nyt on helpoa säästää kesäkuukausina siten, että laitetaan ilmanvaihto poispäältä.
    Myöskään huoltoa ei supriteta tarpeeksi usein, jolloin ne menevät tukkoon.
    on uskomatonta,

    1. Koneellinen ilmanvaihto on pahimpia ilman huonontajia. Tuloilman mukana poistuu ulkoilman raikkaaksi tekevät happiradikaalit ja negatiivinen sähkövaraus. Mökin puusauna on aina se paras sauna (negatiivinen varaus) ja kaupunksähkösauna (positiivinen varaus) ei ikinä tunnu hyvältä. Ilmanvaihto-ala on suuri bisnes. Pitäisi mennä takaisin painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja korvausilmaventtiileihin, korkeintaan hallittu koneellinen poisto.

      1. Mikä siinä on, että vanhat hirsitalot on terveitä.Ennen 70 vuosikymmentä rakennetuissa on vähemmän vaurioita. Jos, on ,niin käyttövirheistä johtuvia vikoja. Muovi oli ensimmäinen onnettomuus rakenteissa ja liika tiiviys toinen paholainen. Ymmärrän sen, että energian takia tiivistyksiä on tarvittu. Mutta pitäisi arvioida, mikä on parhain ja terveellisin hyöty.

        1. Hyvä kommentti. Voitaisiin tutkia myös tiloja, jotka ei aiheuta oireita. 🙂

        2. Kyllä muovit on laitettu rakenteisiin ihan kosteuden/kastepisteen muodostumisen takia, ei energiansäästön. Mitä tapahtuu esim. puurunkoiselle ulkoseinärakenteelle jos höysrynsulkumuovia ei ole?! No höyryn kulkiessa sisältä ulospäin, kastepiste muodostuu johonkin kohtaan rakennetta eli siis rakenteen sisään kertyy vettä. Jos joku valopää kehtaa väittää että höyrynsulkumuovi on pahasta, niin ei ole kyllä lukenut rakennusfysiikkaa minuuttiakaan elämästään. Ilmalämpöpumppujen yleistyessä maallikkojen keskuudessa, ongelmaksi tulee varmasti lähitulevaisuudessa muodostumaan ko. ilmiöstä johtuva ulkoseinien kostuminen, kun kämppää jäähdytetään kesähelteillä julmetusti, jolloin höyryn kulkusuunta rakenteessa kääntyy ja kastepiste pääsee muodostumaan.

          Jos talo on tiivis, pitää ilmanvaihdosta huolehtia. Jos käytetään koneellista ilmanvaihtoa, se pitää olla koko ajan päällä. Valitettavasti tapaan jatkuvasti ihmisiä jotka eivät pidä uuden talonsa ilmanvaihtoa päällä muuta kuin silloin, ”kun haluavat tuulettaa”. Käsittämätöntä.

          Tekstissä viitataan muovien vähentämiseen rakentamisessa – tämä tarkoittanee esim. muovisten pintamateriaalien käytön vähentämistä, jotka ovat ongelmallisia mikrobien kasvualustoina.

          1. Näin juuri. Höyrynsuluttoman rakenteen tulisi olla myös riittävän ohuella eristeellä varustettu, ettei kastepistettä synny ja rakenne on läpeensä lämmin ulos asti. Tällaista rakentamista vain ei taida saada tuottaa..

            Minkäköhän fiilis- ja tunneälyn tohtori tämän ”tutkimuksen” on tehnyt?

            Ensinnäkin bakteereita ja homeita sisäilmaan jos halutaan, niin onnistuu kun maanvastaisessa alapohjassa on liian vähän eristystä ja pahimmillaan lattialämmitys onnistutaan antamaan maaperään mukavat lämpöiset kasvuolosuhteet maaperän bakteereille ja homeille. Sen lisäksi tarvitaan perinteinen poistoilmapuhallin ja energiansäästönä/mukavuustekijänä tukitut raitisilma-aukot. Sitten vedelläänkin korvausilmaa suurella alipaineella sieltä mistä saadaan, kuten alapohjasta.

            Toinen tekijä jolla saadaan homehtumaan on pinta ja pohjavesien puutteellinen hallinta joka nousee rakenteisiin.

            Kolmas voisi olla vanhat rakennukset jotka on rakennettu 1940-60 lukujen käyttötapaa ajatellen ja nykyisin käytetään surutta nykyaikaisella suihkutus ja vedenkäyttökultuurilla ja onnistuttu energiatalkoissa vääränlaisella lisäeristämisellä pilaamaan. Kosteusvirta höyrynsuluttoman tai vuotavan rakenteen läpi vie kosteutta rakenteeseen ja kondensoituu kastepisteessä. Mukava kasvupaikka homeille ja mikrobeille.

          2. Ratkaisija.. Mitä tarkoitat riittävän ohuella eristämisellä? Kastepiste muodostuu materiaalista riippumatta rakenteen sisälle. Oli kyseessä villa, uretaani, tai mikä hyvänsä seinä- tai lattiarakenne. Tämän lisäksi tiedetään että oikealla tapaa eristetyssä (maavaraisessa) lattiarakenteessa on lähes 100% kosteus eristeen alapuolella.

            Lisäksi vesieristeen alla on ohuen ohut vesikerros. Tämän vuoksi vesieristystä ei oikeastaan voitaisi laittaa kuin niihin kohtiin joissa oikeasti käsitellään kokoajan vettä.
            Muualla vesieriste muodostaa jo itsessään riskirakenteen.

            Läpinäkyviä materiaaleja ohuempia tuskin on olemassa kovin montaa jos höyrynsulkumuovi jätetään laskuista.

            Tunnetuin ja yksi varhaisimmista esimerkeistä lienee Lahteen aikoinaan rakennettu Starkin Autotalo…

            Viimeksi mainitun vaiheista on kirjoitettu kirja.

          3. Riittävän ohut ja vähän eristävä rakenne vuotaa lämpöä sen verran runsaasti että kosteus tuulettuu koko eristeen läpi ja seinärakenteesta pois toisin kuin tiiviistä rakenteesta jossa ei ole oikein asemoitua höyrysulkua. Eli käytännössä poltetaan jatkuvasti ylimääräistä lämmitysenergiaa että rakenne pysyy kuivana.

          4. Tuollainen rakenne on huonoimmillaan eristämätön tuloilmaputki?

            Parhaimmillaan energiansäästöverhoilla varustettu lasikatteinen kasvihuone.

  4. Onpa todella tyhjänpäivinen artikkeli ja täysin älytön väite.
    Oletteko koskaan käyneet Englannissa tai Irlannissa ?
    Täällä 30 vuotta asuneena voin kertoa että Suomen homeongelmat ovat minimaalisia.
    En väitä etteikö niitä olisi mutta laajasta ongelmasta ei voida puhua.
    Ylireagoinnista kylläkin.
    JP, Cornwall, UK.

      1. Koska briteissä ovat jo turtuneet=tottuneet elämään jatkuvan homeongelman kanssa vuosisatoja. Suomalaiset elivät silloin vielä vetoisissa=tuulettuvissa torpissa ilman homeongelmaa.

      2. Kyllä Englannissa sairastetaan, jopa enemmän kuin Suomessa. Astmaa on melkein kolme kertaa enemmän ja lapsilla on paljon kroonista oireilua nimenomaan talvikuukausina. Homeastma on hyvin yleinen Suomeen verrattuna.

        1. Juuri näin. ”sick building syndrome” on tyypillinen keskustelunaihe ja ongelma myös briteissä.

      3. Tietääkseni englantilaislapsilla on lähes jokaisella astmalääkitys.

    1. Myos mina asun Englannissa. On totta, etta taalla esiintyy hometta enemman eika siita pideta yhta kovaa haloota – mutta onko kyse tuosta myrkyllisesta ja vaarallisesta homeesta? Siita ei ole varmuutta. Artikkelissahan selitetaan homeiden eroavaisuus. Toisekseen taalla on paljon likaisempaa joka paikassa ja ihmiset tottuneet altistumaan erilaisille bakteereille ja mikrobeille enemman. Talot on rakennettu aika ”valjasti” sanosinko ja ulkoilma paasee tulemaan taloihin sisalle esteetta… Noistakin asioista tuossa jutussa mainittiin.

  5. Ei pidä tuo teksti ollenkaan paikkaansa. Menkää hyvät ihmiset hiukan sinne ulkomaille esim. välimeren maihin kosteaan talviaikaan katsomaan niitä homeita.. kyllä siinä tulee ikävä suomalaista laatua. Oli sitten hyvää tai huonoa, kuitenkin parempaa.

    1. Asun Espanjassa ja tosiaan ei taalla varsinkaan paikalliset tunnu sisailmaongelmista karsivan. Talvisin kylla nakee yleisesti mustaa taplamaista hometta katoissa ja seinilla jota sitten ”lejia”-puhdistusaineella pyyhitaan pois. Ja espanjalaiset perinteisesti pesevat lattiansa (ja usein myos kotiovensa edustalla olevan jalkakaytavan patkan) lahes paivittain moppaamalla ja kayttavat voimakkaalta tuntuvia tai ainakin voimakkaalta tuoksuvia pesuaineita. Luulisin, etta yksi ios ero Suomeen on talojen tuuletus. Vaikka taalla ei ole koneellisia ilmanvaihtoja juuri kenellakaan, ilma vaihtuu suomalaisen mittapuun mukaan surkeiden ikkunoiden (monesti ns, yksinkertainen liukuikkuna) ja ovien valeista ja alta tehokkaasti sisaan ja ulos, kun energiansaastoa ei tarvitse ilmojen puolesta niin miettia. Ilmio on vahan sama kuin autotallissa; jos pidat ovet ja ikkunat kiinni ja kylmakaynnistat auton, niin ei siella kauan pysty olemaan, mutta ovet ja ikkunat auki haitta ei ole niin iso…

      1. Olin itse Espanjassa viikon n 5 vuotta sitten. Talo seinät oli aivan mustana homeesta verhojen takana, ja haju oli peitetty hajusteella. Seuraus: keuhkoputken tulehdus, kuumeen nousu ekasta yöstä alkaen, aiemmin täysin oireettoman astman merkittävä paheneminen niin että jouduin jättämään työpaikan kun en voi hoitaa eläimiä allergian pahenemisen tähden. (olen eläinlääkäri), eli tappiot tuhansia euroja yhdestä viikon lomasta viikko-osakkeessa joka oli hometalo.
        Kyllä se home aiheuttaa ongelmia sielläkin, kyseiset ei vain ymmärrä syy-seuraussuhteita.

  6. Toki suomalaisten homesairastelu voi johtua herkemmästä hoitoonhakeutumisesta verrokkimaihin nähden? Tai sairauksien laukaisijana voi toimia perimä, ilmasta, mitä tahansa?

    Voisi kuvitella että esim. Jenkeissä tuo puhtauskulttuuri on paljon pahempaa. Lisäksi siellä syödään varmasti enemmän mikroruokaa ja muuta bakteeriköyhää ravintoa.

    1. Asioiden vähättely näyttää olevan etenkin ylilääkäreitä vaivaava tauti.

  7. Höyrynsulkumuovin korvaaminen ilmansulkupaperilla voi aiheuttaa melkoisia ongelmia tiloissa, joissa kosteusprosentti käy usein korkealla. Ruoanlaitto, pyykinkuivaus ja peseytyminen jne. aiheuttaa sisäilmaan korkean kosteusprosentin (rh). Tämä kosteus pääsee ilmansulkupaperin läpi seinärakenteeseen ja tiivistyy rakenteeseen kohdatessaan riittävän kylmiä pintoja. Nykykäsityksen mukaan yksi kerros muovia mahdollisimman lähellä sisäpintaa on toimiva ratkaisu. Tässä rakenteessa muovin takana olevat osat ”hengittävät” ulkoilmaan. Ja sisätilojen ”hengitys” hoidetaan koneella. Talot tehdään tänä päivänä yli 90% tällä rakenteella. Homeongelmia ei kuitenkaan ole kuin murto-osassa uusista taloista ja siihen on aina löydettävissä joku todellinen syy. Höyrynsulkumuovi se ei ole.

    1. Näin se juuri on. Koneellisessa ilmanvaihdossa ei pidä talven pakkasillakaan koskaan sammuttaa konetta, niinkuin kuulin erään perheen tekevän. He sammuttivat aina saunomisen jälkeen tunnin kuluttua ja ihmettelivät, miksi jokaisella perheenjäsenellä on talvisin poskiontelotulehdus ja vielä monta kertaa talvessa. Putkistoissa, jotka ovat asennetut yläpohjan villaeristeen sisään, voi sitten kosteus kondensoitua ja jos siellä lämpötila laskee lähelle nollaa, niin se on juuri otollista mikrobien kasvulle.

      1. Niin juuri ja miten se ulkoilma muka on huonompaa kun se tulee koneellisesti sisälle eikä painovoimaisesti? Jotkut vain ihannoi menneitä ja silloin oli muka kaikki paremmin. Miten muka ennen rakennetut ei homehtunu? Kyllä homehtu ja ovat lahonneet ja purettu pois. Nykyaikaisesti rakennettu, oikein asennettu höyrysulku ja koneellisella ilmanvaihdolla varustettu talo voi olla ihan hyvä ja terve vielä 100v päästä. Tietenkään mikään ei kestä kauan jos ei ymmärretä huoltaa.

  8. Linkkilistassa on juttu samasta aiheesta. Siinä kerrotaan miksi home on kylmien maiden eritysontelma:

    ”Etelä-Euroopassa ihmiset asuvat homehtuneissa taloissa, mutta eivät kärsi homeesta. Suomessa oireita tulee jo pienistäkin pitoisuuksista. Selityksiä erolle on haettu rakentamistekniikasta, sillä home on kylmien maiden ongelma. Mutta ehkä syy onkin talvessa, tai sitten pohjoismaalaisten liiassa steriiliydessä.

    ”Home on kylmän ilmaston maiden, kuten Pohjoismaiden, Kanadan ja Yhdysvaltain pohjoisosien ongelma”, rakentamistekniikan tutkija Hannu Viitanen arvioi. ”Tiiviissä ja energiatehokkaissa rakennuksissa kärsitään enemmän homeoireista kuin Etelä-Euroopan hatarissa, heikosti eristetyissä taloissa.”

    Kouluille tehty kansainvälinen Suomessa, Espanjassa ja Hollannissa tehty HITEA-tutkimus kertoi, että suomalaisilla opettajilla ja oppilailla oli astma- ja nenäoireita huomattavasti enemmän kuin muissa maissa. Tutkimuksen mukaan 24 prosentissa Suomen koulurakennuksista on kosteusongelmia, Alankomaissa 20 prosentissa ja Espanjassa 41 prosentissa. Suomessa oireiltiin eniten, vaikka mikrobitasot olivat pienimmät.

    Viitasen mukaan selityksensä voi olla myös se, että etelässä ihmiset ovat tottuneet eli siedättyneet homeeseen ympäri vuoden. Meillä talvi katkaisee tämän siedätyksen.

    Kylmissä maissa myös oleillaan enemmän sisätiloissa. Altistumisen kesto on siten olennaisesti pidempi.

    Talvella voi olla vaikutusta myös itse homeisiin. THL:n tutkijan Anne Hyvärisen mukaan homeiden toksiinituotanto voi lisääntyä, kun kasvuolosuhteet ovat huonommat eli niistä voi tulla samalla tavalla aggressiivisempia kuin silloin, kun homeen torjuntaan käytetään desinfiointiaineita.

    1. ”Viitasen mukaan selityksensä voi olla myös se, että etelässä ihmiset ovat tottuneet eli siedättyneet homeeseen ympäri vuoden. Meillä talvi katkaisee tämän siedätyksen.”

      Mistä lähtien homeille on alettu siedättämään?

      1. Viittaan tuohon edelliseen linkkiin: Lääkärit ovat Hyvärisen mukaan varoittaneet, että taloja ei pidä tehdä liian steriileiksi, koska silloin ihmiset herkistyvät yhä pienemmille mikrobimäärille. Suomessa Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri Markku Sainio onkin markkinoinut homeoireisiin siedätyshoitoa.

        ”Kukaan ei kiellä, etteikö sisäilmaongelmaisissa kohteissa syntyisi hengitys- ja limakalvoreaktioita, mutta on aivan selvää, että nyt ihmiset sairastuvat liikaa suhteessa sisäilmaongelmiin. Altistukseen nähden oireet ja löydökset ovat osalla aivan epäsuhdassa”, Sainio sanoi 12. helmikuuta Ylen haastattelussa.

        ”Ehkä 40 prosentilla toimistoissa työskentelevillä ihmisillä on joitain oireita sisäilmastoon liittyen. Samalla tiedetään, että toimistoissa on usein puhtaampi ilma kuin ulkona ja ihmisten kotona”, Sainio totesi.

        1. ”… homeoireisiin siedätyshoitoa”’

          Tuossa viittauksessa on kyse lähinnä sanaleikistä. Homeet on homeita ja ne aiheuttavat mm. allergiaa. Keski-Euroopassa on olemassa työperäisiä sairastumisia mm. juustojen parissa työskenneleillä. Samoin suomalaisissa sienimöissä on sairastuttu. Kyseisiä henkilöitä ei ole ainakaan Työterveyslaitoksen toimesta yritetty siedättää homeille.

          Sainio näyttää ”unohtavan” myöskin että tietyt sienilajit sisätilojen rakenteissa kasvaessaan tuottavat toksiineja. Toksiinit ovat näkymättömiä (tarkoittaa samaa kuin selittämätön, käsittämätön) kaasuja ja niiden pitoisuudet pyrkivät sisätiloissa tasoittumaan ympärillä olevaan tilaan. Oliko näille toksiineille tarkoitus myös siedättää? Eihän kukaan syö tällä tavoin pilaantunutta ruokaakaan.

          Ehkä ”yliedustus” tulkinnasta tuleekin siitä, että päätelmissä ei ole huomioitu toksisia tekijöitä lainkaan? Siinä Salkinoja-Salonen on oikeassa, että desinfiointiaineilla saadaan aikaan yksipuolinen mikrobikanta.

    2. Luulisi, että tähän ongelmaan satsattaisiin tukku euroja ja selvitettäiisin asia perin pohjin, niin että kaikkein parhaimmat kyvyt ratkaisivat tämän. Kuinka kauan tässä vielä jahkaillaan ja tuhotaan ihmisten terveyttä?

      Selvästi jokin näistä on lähellä totuutta. Tämä pitää ehdottomasti ottaa huomioon ja laittaa energiansäästö toissijaiseksi kuin ihmisten ainoa terveys. Terveyttä ei takaisin saa, ei toisaalta ylikuumennettua maapalloakaan, mutta Suomi on liian pieni maa pelastaakseen koko maailmaa.

      Valtiovalta, lisää rahaa hometutkimukseen ja kääntäkää kaikki kivet ja kannot, selvittäkää jo tämä ongelma ja sitten tehdään tarvittavat toimenpiteet!!!

      1. Valtio lienee kuullut kutsusi ja nyt varaa budjettiin entistä enemmän varoja psykologien palkkaamiseksi maamme päheimmän homeasiantuntijan eli Työterveyslaitoksen suosittelemana.

        Ehkä saadaan muutama rakennusalaa tunteva tai rakentamisesta jotain kuullut psykiatrikin liikkeelle mitätöimään sairastuneiden kokemuksia?

        Tärkeintä on olla tutkimatta potilasta ettei vain paljastu mitään oikeaa sairautta.

        Samoin rakennuksiakaan ei saada tutkia ettei vain löydy mitään mikroobia joka voisi, ehkä, kenties, ja jossain olosuhteissa, jonkun sairastuttaa.

        Mutta, kuten hyvin tiedämme, onhan kyse vain sytokiineistä eli pahansuopaisesta tulehduksesta joka huolestuneisuuden siivin sairastuttaa ja olon tukalaksi tekee. Mitään muuta selitystä oireille ei voi olla. Kohtalokastakin se olisi.

        Onnittelen vielä kerran Työterveyslaitosta onnistumisesta tärkeäksi kokemassanne tehtävässä. Hienoa TTL.

        1. Jos nää sairastuneet suorittais jonkun käyttäytymispsykologian omatoimisen kirjekurssin?

        2. Miksi sitten koko ajan rakennettaan hirveällä vauhdilla uutta ja uutta, kun vanhojen rakennusten toimintakyvystä ei olla opittu mitään?

          1. En tiedä.

            Ympäristöministeriön eräänä suosituksena on ollut, että rakennuksen arvosta huoltoon ja kunnossapitoon käytettäisiin neljä (4) prosenttia vuodessa. Tällä tavoin rakennukset pysyvät kunnossa.

            Ilmeisesti kuvitellaan, että rakentamalla ’uutta’ tämä kuluerä ei tule heti maksettavaksi. Tai sitten vanhaa ei edes haluta korjata. Voi myös olla syynä, että valitaan ’halvin’ palveluntarjoaja/kiinteistöoperaattori jonka tehtävänä on lähinnä lumenluonti ja hiekoitus..

            Yhtenä syynä voi olla lainsäädäntö. Vaikka asia ei tähän suoranaisesti liitykään niin esim. ympäristöasioissa Yhdysvaltain ulkoministeri (entinen ympäristöaktiivi) toi eräässä haastattelussa esille: ”Vaatikaa viranomaisilta riittäviä toimenpiteitä”. Tämä oli poliitikon suusta ehkä hieman yllättävää. Vaikka kommentti koski öljynporausta arktisilta alueilta – koskee sama asia myös terveyttä.

  9. Taitaa olla osa samaa vyyhteä kuin, mistä esim. allergiatutkija, professori Tari Haahtela on puhunut. Kun asuinympäristöä desinfioidaan, tarpeelliset mikrobit saadaan häviämään ja patologiset mikrobit saavat tilaa jyllätä vapaasti sekä ilmassa, vedessä, ruuassa, suolistossa ja muuallakin elimistössä. Tämä on kaiketi nykykäsitys siitä, miksi immuunijärjestelmät eivät enää toimi.

    Aiheesta on mainio keskustelu Areenassa otsikolla Luonto terveydeksi:
    http://areena.yle.fi/1-272254

    Professorit Haahtela ja Hanski keskustelevat juuri tarpeellisten mikrobien hupenemisen ja patologisten lisääntymisen sekä sivilisaatiosairauksien yhteydestä.

    1. Hei, yllä olevalla Luonto terveydeksi nimellä olevaa ohjelmaa ei Areenasta löydy, eikä linkin takaa saa ohjelmaa auki. Saako joku?

    2. On aika suppea käsitys asiasta jos sairastumiseen haetaan syy-yhteyttä liiasta puhtaudesta.

      Tällä perusteella vessaakaan ei tarvittaisi vaan likavedet johdettaisiin lattialle ja liika valuisi ovesta ulos.

      Mitään tällaista tutkimusnäyttöä ei ole olemassakaan. Ainoastaan allergioiden osalta voi olla korrelaatiota.

      1. Ai. Jos ei saa olla steriilin puhdasta, niin vaihtoehto sille on saastaisuus (johdetaan viemärivedet lattialle)? Tuollaisessa ajatuksessa ei ole mitään järkeä.

  10. Voisiko olla että Suomalainen on vaan ihan joissain tapauksissa psykologisesti liian herkkä tuntemuksilleen. Sama ihminen joka työyhteisössä saa oireita, ei saa niitä kotona, vaikka kotona todennäköisesti on suurempi ongelma, asunto täynnä kasveja joiden mullassa pesii ihan käsittämätön määrä homeitiöitä. Ulkona puutarha, ja kuinkas ollakaan tämä herkistynyt osoittautuu todelliseksi viherpeukaloksi?
    Oliskohan niin, että joissain tapauksissa sisäilmaongelmaa käytetään oman pahoinvoinnin tekosyynä? Ei missään nimessä aina, koska kyllä home ongelmia aiheuttaa, mutta onko ”home” aina se syy?

    1. Voihan olla että suomalaista vituttaa sairastaa enemmän Suomessa kuin espanjalaista Espanjassa.

    2. Niinkuin sanottu, kaikki home ei ole haitallista, tai muuten tosiaan sienestäjät nääntyisvät sinne metsään hyvin nopeasti. Asun itse täällä etläisessä Euroopassa, ja vaikea on välttää ajatusta että sykolookialla ei olisi mitään osuutta asiaan (paljonko? mahdoton sanoa ilman jotain lajaa tutkimusta) – paikallisesti homeen kanssa toimitaan niin että pyyhkäistään ’anti-moffalla’ ja kesällä vedetään uusi kalkkimaali päälle. Toisaalta talot ovat aika vetoisia, raitis ilma tunkee väkisinkin sisään, ja täälläkin usein vanhat kalkkikivestä rakennetut, tiivistämättömät talot ovat homeettomampia kuin uudet kivat betonirakenteiset.

  11. Kuinka monella kommenttipalstalle kirjoittaneilla on omakohtainen kokemus sisäilman epäpuhtauksien kautta sairastumisesta? Itse erittäin mielenkiintoisesta työstä luopumaan joutuneena juuri näiden ongelmien vuoksi lukijana ihmettelen ihmisten kapea-alaista katsantoa kommenttien kirjoissa. Harvoin enää erehdyn näille kentille. Kommenttien toivoisi tuovan lisäarvoa asiaan. Joulurauhaa kaikille näissäkin asioissa – monille meistä sairastuneista jouluun liittyvät tilanteet tuovat haasteita terveyden kannalta tuoksuineen, kemikaaleineen ym vierailuineen. Myös talouden kannalta koska vakavasti sairastuessa menettää koulutuksellaan hankkimansa ammatin tuoman taloudellisen turvan ja joutuu turvautumaan pieninä palasina maailmalta tuleviin epäsäännöllisiinkin tuloihin. Kiitos jos luit loppuun! Hyvää ja levollista joulua kaikille!

    1. Ammatin menettämisestä puheenollen: Ensin meni maanviljely ja tila. Sitten autonasennus, työkaluviilaus, kaksi suunnitteluammattia. Opettajana saatoin olla lähes kolme vuosikymmentä, kun luokan tuuletus oli yleensä hallinnassani.

      Aina vaihdoin ennen terveyden pahaa romahtamista – aika aikaa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.

      1. Pirkkalalainen lääkäri totesi, että altistuskokeita tehdään maanviljelijöille sen vuoksi että he ymmärtäisivät vaihtaa ammattia.

  12. Yksi näkökulma ei mielestäni tässä ketjussa tullut esille ja se on kouluissa ulkovaatteiden säilytys käytävien naulakoissa. Tarkoitan sitä, että vaatteiden mukana tulee mitä erilaisimpia hengitysoireiden aiheuttajia kuten eläinperäiset mikrobit. Koneellinen ilmanvaihto sitten siirtää nämä luokkatiloihin, koska korvausilmaa otetaan myös käytävätiloista. Olen ehdottanut, että oppilaille tulisi myös olla ilmastoidut pukukaapit, kuten on yleisesti henkilöstön sosiaalitiloissa. Tämä tietysti maksaa, mutta olisi mielenkiintoista nähdä kokeilukoulu tältäkin osin.

    1. Ulkomailla kuitenkin esim. Brittein saarilla kävellään sisälläkin ulkokengillä.

      1. Britit eivät taida suihkussa käydessään laskea vettä lattialle?

        Ongelmia tulee sielläkin kun talon ulkopuolella näkyvissä olevat viemäriputket jäätyvät.

  13. Ihan uusi homeriski on tullut maahanmuuttajien myötä. Se on toistaiseksi näkynyt vain yksittäisissä kohteissa, mutta voi yleistyä. Kyse on nimittäin siitä, että muslimit ovat ahkeria peseytyjiä ennen rukoushetkiänsä. Vettä kuluu paljon. Suomalaisissa kouluissa ei ole aina huomioitu sitä, että joissakin kulttuureissa saman sukupuolenkin alastomuus on tabu. Siksi suihkussa käynti saattaa kohdistua siihen yhteen ainoaan suihkukoppiin, jonka saa kiinnni. Sen pinnat ovat siten aina märät.

    1. Jos siis joku on aktiivinen peseytyjä, kuten nuori, urheilua harrastava kantasuomalainen, hän on syyllinen paikalliseen homeongelmaan? Jos pesutilat rakennetaan huonosti, eivätkä ne tuuletu, ne homehtuvat.

      Älytöntä vetää maahanmuuttotilanne tähän keskusteluun. Pohjalla on kuitenkin huono suunnittelu ja huono toteutus. Kaikkien pakottaminen samoihin rakennusmääräyksiin (muistetaanpa esim. tasakattovillitys) on syvältä. Jos joku haluaisi rakentaa talon, joka perustuisi vanhoihin, hyviksi koettuihin ratkaisuihin, se on uskomattoman vaikeaa – kaikkien on säästettävä ja otettava lämpöä talteen, ja rakennettava pullotaloja, joissa ilma ei vaihdu jos ei kone toimi.

  14. Suomessa jo lakikin määrää.että ulkoilma on imettävä sisälle ..Säätämällä ilmastoinnin ylipaineiseksi,(koneellinen poistoilma pienemmäksi kuin koneellinen tuloilma,kaikki pelaa ja takkakin vetää. Näin jo 20 vuotta. Nåmä määräyksi säätävät arkkiatrit vaan elää eri mailmassa….Toisaalta väki on jakautnut kahtia,homeelle haisevat eivät tunne omaa tilaansa ja hajuttomat reakoi heihin. .mäännmyt kala pirttiin niin koko pirtti haisee.

    1. Lievästi alipaineinen sisäilma on perusteltua. Sillä ja kostean sisäilman pääsy höyrynsulkumuovin reijistä rakenteeseen. Lisäksi alipaine auttaa estämään avattavien kolmikerrosikkunoiden ulommaisen lasin huurustuminen. Takan sytytyksen ajaksi voi avata oven tai ikkunan tai vaihtoehtoisesti painaa ilmastointilaitteen takkatehostusnappia, jolla paine-ero käännetään hetkeksi päinvastaiseksi.

  15. Rovaniemen maanmittaustoimisto vaihtaa paikkaa homeongelmien takia,jo korjatut tilatkaan eivät kelpaa. näin toimii VALTIO. Lapland hotellit ovat kaikki homeessa. Siellä vaihdetaan työntekijät homealtistumisen jälkeen ja homma pelaa ja virolaisia työntekijötä riittää. Siis tämä lääkäriomistajan ketju toimii järhkevästi valtio typerästi.

    1. Minkä nimisiä lääkäreitä Lapland -hotelliketjun omistajiin kuuluu?

  16. EMA:n valmistus on helppoa, tarvitset 1/2 dl riisiä, 1 desin puhdasta, klooritonta vettä, 1 litran maitoa ja 1/2 dl tummaa siirappia. Ohjeita löytyy netistä myös hakusanalla BOKASHI.

    🙂 Hyvää Joulua Kaikille!

    http://www.unisecusa.com/eng_em_what.htm

  17. Niin, siis – tässä on vastaus meidän ongelmaamme.

  18. Kiinnostaisi kuinka suuri korrelaatio löytyy havaitun sisäilmaongelman ja koneellisen ilmanvaihdon, varsinkin koneellisen poiston välillä. Ja jos merkittävä, niin tähän vielä alin kerros ja maanvarainen laatta, tms. rakenne.

    1. Siitä vaan alat tutkimaan. Sinänsä merkityksetöntä etsiä korrelaatiota (jollet tarkoita korroosiota) kun ei sen avulla pysty todistamaan syy-yhteyttä.

      En ole syyllistämässä vaan tarkoitan että jos maakosteus nousee niin alimpaan kerrokseenhan se kait ensin nousee.. Eli syy on kosteudessa eikä ilmanvaihdossa lähtökohtaisesti.

      Oma lukunsa löytyy, miksi 50-luvulla sallittiin kellarissa asuminen.

  19. Tässä teoriassa on oletettu, että kemiallisesti resistentit mikrobit ovat samat kuin toksiset mikrobit. Onkohan oletukselle teoreettista tai empiiristä perustetta?

    1. Toksisuuden voi purkaa. Kyse on rakennuksen olosuhteista. Purkaminen ei ole välttämättä mahdollista kaikissa rakennuksen osissa tai ainakaan se ei ole kovin helppoa. Suomessa tämä voi olla haastavampaa kuin vaikkapa Italiassa tai Espanjassa.

      Vaikka mikrobit eivät olisi toksisia – voivat ne silti aiheuttaa allergiaa tai astmaa. Suuri osa väestöstä sairastaa astmaa esimerkiksi Bermudalla väestön alkuperästä riippumatta.

      Biosidiresistentti mikrobikanta voidaan saada aikaan käyttämällä biosideja. Tämä ei kuitenkaan ole tae tulevasta kehityksestä. Paljonhan puhutaan esim. Cavendish -banaanilajiketta vaivaavasta Fusarium -saastunnasta, joka näivettää kasvun. Kyse on kuitenkin sekä teoriassa, että käytännössä ratkaistavasta ongelmasta. Ratkaisu vaatii tietysti jonkun verran varoja minkä vuoksi banaanin käyttäjiä pelotellaan banaanien loppumisella. Näin saadaan hintaa kohotettua jotta kohonneet viljelymenetelmiin tehtävistä muutoksista aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa.

  20. Suomessa on paljon sisäilmaongelmaa, koska täällä levitetään disinformaatiota enemmän kuin oikeaa asiaa. Tämä artikkeli ja suurin osa kommenteista on juuri sitä. Kaikella kunnioituksella Mirjaa ja hänen työtään sekä upeaa uraa kohtaan, mutta rakentamisesta hän ei ymmärrä mitään. Olen ollut hänen kanssaan useasti samoissa tilaisuuksissa ja on melko turhauttavaa keskustella tästä asiasta, kun muut puhuu portista ja hän aidanseipäästä. Sama juttu pätee Panu Kaila- uskovaisten kanssa. Ja muutenkin koko vallitseva asenne rakentamiseen ja sisäilmaongelmiin on kuin eläkeläismiesten katkerista elämänkerroista – kaikki oli paremmin silloin kun järki vielä riitti opettelemaan uuden television kaukosäätimen napit.

    Rakentaminen on ihan helvetin monimutkaista. Sitä on tavallisen ihmisen ja rakennusalan ammattilaisenkin vaikeaa tajuta, sillä onhan taloja rakennettu vuosituhansia ilman koulutusta. Tästä syystä kaikki paikat ovat täynnä sutta ja sekundaa. Jokainen on asiantuntija ja kaikki tietävät omasta mielestään kaiken oikein. Keskustelu on jotenkin muutenkin tosi oudolla tasolla. Oikein rakentaminen on kaikkien mielestä todella helppoa, mutta talon huolto ja ylläpito vaikeaa. Nykyaikainen ilmanvaihto, se, se vasta vaikeaa onkin. Ainakin keskustelujen perusteella. Pitäisikö kääntää tämä oikeinpäin? Rakentaminen vaikeaa, käyttö ja ylläpito helppoa.

    1. Olen opettaja ja seurannut sisäilmakeskustelua jo muutaman vuoden. Kouluissahan työskentelee paljon ihmisiä, joilla on siitä kokemusta. Aika usein eri kouluista tulevien homeongelmaisten kollegojen kanssa keskustellessa on tullut esiin seikka, että oireilevan koulussa oli ilmastoinnin säädöissä vikaa, tai huoltoa ei tehty kunnolla, tai oli muuta häikkää.

      Selvästikin näyttää siltä, että ilmastointitekniikka on vielä keskeneräinen, eivätkä huoltomiehet osaa sitä hallita riittävästi. Olen kuullut, että ilmastointiala on lobannut asiaansa aika tehokkaasti päättäjätasolla silloin, kun määräyksiä on uudistettu. Kuten joku täällä sanoi, kyseessä on suuri bisnes.

      Minusta artikkelin näkemys mikrobiympäristömme keinotekoisesta muuntumisesta tuntui järkeenkäyvältä, ja sen seuraukset loogisilta. Tarpeettoman desinfiointiaineen lisäksi puhdistusaineet sisältävät synteettisiä hajusteita, jotka kemikaaliherkistyneen nenään haisevat todella voimakkaasti, ihmetyttää, että ihmiset niitä voivat käyttää. Myös artikkelissa esitetyt tiedot homeongelmaisen koulun kuolleesta sisäilmasta ja hollantilaisesta vesisiivouksesta olivat mielenkiintoisia ja järkeenkäyviä.

  21. Ei jaksa enää, onko rakennusfysiikan professori Juha Vinha (TTY) myös täysin väärässä, kritisoidessaan nykyrakentamista ennen kaikkea uusia ja tulevia energiamääräyksiä??? Ei tiettävästi ole pitkään aikaan siirtymässä eläkkeelle.

    1. Ei ole täysin väärässä, mutta liioittelee aika paljon, mikä on täysin ymmärrettävä, sillä rahoitus riippuu siitä. Nykyasiantuntijat ovat kuitenkin (myös Vinha mukaan lukien) aika kiitettävästi tajunneet sen, että rakentaminen on vaikeaa ja siinä väistämättä tulee virheitä. Parin viime vuoden aikana onkin kiinnitetty erinomaisen paljon huomiota siihen, että rakenteet toimii myös ns. vikatilanteissa.

      Sille me ei voida mitään, että isot pojat määrää ja me joudutaan omassa ilmastossaan vikisemään muiden päästöjen takia. Kannattaisi kuitenkin satsata vähät paukut siihen, että uusien määräysten mukaiset rakenteet toimivat. Fakta on, että tulevaisuudessa myös vanhat rakennukset joudutaan tekemään energiatehokkaiksi. Se voidaan tehdä joko hyvin tai huonosti. Hyvin tekeminen vaatii tutkimusta ja kehitystä – uuden kokeilemista. Ja ennen kaikkea edistynyttä tekniikkaa ja osaamista. Huonosti tekemisestä meillä on runsaasti kokemusta ja osaamista. Tulevaisuus on niiden, jotka kehittävät uutta ja parempaa. ”Ennen sotaa osattiin rakentaa” -porukat tulevat häviämään tämä homman. Kumpi me halutaan olla?

      1. Keitä me ollaan?
        -Suomalaisia.
        Mitä me halutaan?
        -Ei me tiedetä.
        Koska me halutaan sitä?
        -Nyt heti!


        Markku
        ps. Asioilla on tapana selvitä. Hyvää Joulua!

  22. Eiköhän maamme homeongelmat ole etupäässä näissä heikosti eristetyissä rakennuksissa, 70 luvun kerrostaloissa ja kouluissa ?
    Kouluissa homeet yleisempiä, koska tutkitaan enemmän .
    Hyvin eristetyissä taloissa, ei käsittääkseni ole oikeastaan ollut ongelmia lainkaan, kuuluvat sarjaan uskomukset ja mutu.
    sata vuotta vanhat talot, eivät ole olleet sen kummoisempia, huonot talot vaan on jo purettu.
    Suomessa ei osata tehdä taloa, joka pystyisi kuivumaan, jos se jostain syystä pääsee kastumaan. Lämmittämällä se on kuitenkin varsin helppoa, kunhan rakenne harvenee ulospäin.
    Höyrynsulku ulkopinnassa on paljon vaarallisempi, kuin sisäpinnassa.

  23. -Tutkimusta ja kehitystä rakenteiden toimivuteen ja materiaaliteknikkaan->kohti yksinkertaisia, älykkäitä rakenteita
    -Laadukkaampaa koulutusta rakennusalalle AMK
    -kuntien rakennusvalvonnoille enemmän toimivaltaa ja selvät pelisäännöt
    -Kokonaivaltaisempaa suunnittelua ARK-RAK-LVI
    -Kuntien ja valtion rakennuttamispuolelle ammattitaitoisempaa porukkaa
    -Rakennusalalla toimiville yrityksille pätevyysvaatimus(koulutus ja näytöt)

    Tässäpä lääkkeitä homeongelmien poistamiseen alalle jossa kaikki tekevät oikein. Tehokkaasti, huolella ja vieläpä laatua!

  24. Noo, ongelmaahan eli rakennusmääräyksiä, ei uskoakseni haluta koskaan viedä sinne terveellisempään suuntaan. Syynä tähän on nähdäkseni se, että yhteiskunta hyötyy tästä nykyisestä rakentamistavasta. Tämähän tuo valtavasti työtä mm. terveydenhuoltoon, oikeuslaitokseen, korjausrakentamiseen ja valvontaviranomaisiin. Näin valtavasti työllistävää asiaa ei nyt vaan oikein voi romuttaa tuottamalla rakennuksia joissa homeongelmat ovat vähäisempiä. Ja paras tapa huolehtia työllisyydestä esimerkiksi noilla mainitsemillani aloilla, on se että huolehditaan ettei kovin moni valmista kunnon taloja ainakaan määräyksien mukaisesti. Toinen hyvä tapa varmistaa rakentamisen heikko taso on se, että pidetään kokonaisverotus niin kireänä, ettei kukaan edes harkitse rakentavansa kunnon taloja myyntiin (ei ostajia sen hintaisille luukuille).

    1. Jos vaadittaisiin kosteusvauriokorjauksiin rakennuslupa?

  25. Suuri osa homeongelmista on kuntasektorin naisten keksimiä. Iso osa julkisen puolen naisista vaan on niin patalaiskoja ja riitaisia, että he keksivät mitä tahansa päästäkseen kotiin makaamaan.

    1. Valitettavasti kuntasektorilla on myös miehiä joiden toiminta voi edesauttaa rakennuskannan rapistumista.

      Yksi tällainen esimerkki löytyy keskisestä Suomesta jossa johtavassa asemassa oleva miespuolinen viranhaltija totesi kuntien tekevän oikein niiden kiistäessä sisäilmaongelmat mahdollisimman pitkään.

  26. Ennen sotia pystyi jouluruuat jättämään pöydälle yöks tontulle kun kämppä kylmeni yöksi… ei kelpais nykyihmiselle 10 asteiset lattiat aamulla.

    1. Saivartelua.. Mutta ongelmat realisoituvat vasta seitsemän asteen paikkeilla.

      Ei ollut banaanikärpäsiäkään ennen sotia.

      1. En muista, että kukaan olisi käynyt suihkussa ennen sotia!

  27. Tutkimus oli yhden asiantuntijan mediaseksikäs osatotuus. Muita syitä
    -Suomessa on substrooppinen ilmasto. Mm. sieniä on paljon. On märkää ja kylmää. Ei kuivu.
    -Rakennusvillat sopivat hyvin sienten viljelyyn. Niitä on käytetty paljon Suomessa.
    -kovat eristeet eivät vety eivätka kasvata. XPS, EPS,PU. Parempia moneen paikkaan. (palovaara)
    -Home vaatii yli 70 (80) % kosteuden, ruokaa, kasvualustan, vähän lämpöä.
    -Maavarainen tuulettamaton pohja, kosteus n 98 % Rh, lämpöä riittää ja jos puuta niin ateriaakin.
    -Maan alla olevat vesieristeet pettävät ajan kanssa. Samoin juuret rakastavat reikäisiä salaojaputkia.
    -Kun rakennetaan kaivoon, vesi tulee sisään kun salaojat pettävät. Seurasaaresta näkee miten rakennus kestää yli 100 vuotta. Kivijalalla. Kaavat rakastavat kellaritaloja.
    -Kipsilevy on kipsiä, paperia ja maitosokeria. Home, vars. mustahome rakastaa sitä. Tilkka vettä ja kasvusto on valmis. itiöt löytyy ilmasta. Kivilevy on kalliimpaa.
    – Arkkitehtien unelmat. hankalasti rakennettavat rakenteet, joissa painovoima ei vie vettä pois, lyhyet räystää, matala kivijalka ovat ongelmia. Lasirakenteet ja niiden liitokset.
    -Myrskyt pitää huomioida. Vesi mene peltien ja katon ja seinien sisään muuten jopa tuuletuspaikoista
    -Kosteuden kaksoissulut. Kun vikatilanteessa vesi pääsee rakenteeseen muttei ulos tai tuuletu, ollaan ongelmissa. Pullotaloissa näitä pommeja riittää.
    -Pullotalonkin voi rakentaa oikein kun insinööri suunnittelee sen oikein. Maalaisjärki pitäää unohtaa ja pitää käyttäää koulutettua ja opittua osaamista. Täytyy ymmärtää rakenne ja kastepiste, tuuletus, vikatilanteet jne.
    -Yksi ongelma on kapea-alaiset osaajat. Rakennus on kokonaisuus. Salaojat, eristeet, ilmastointi. Ilmastoinnillakin on merkitystä, vaikkei IV-suunnittelija juuri rakennuspiirustuksiin vaikuta. Kuha täyttää määräykset.
    -Ennuste : lisää vesivuotoja muoviputkitalojen helmi- ja puristusliitoksien vuotaessa
    -Ennuste : vesivuotoja pesukoneiden ohuista letkuista.
    -Ennuste ongelmia märkätiloissa kun on vedetty sekä höyrysulku, että vesieriste seiniin ja tehty kaksoissulku eikä tuuletettu.
    -Ennuste: Arkkitehtien lasiunelmat vuotavat ja kondensoivat. Lyhyet räystäät ja tasakatot eivät kestä myskyissä. Lisää ämpäreitä julkisiin rakennuksiin.

    1. Meidän paikkakunnan ”asiantuntijat” ihmettelevät miten home kasvaa vain julkisissa rakennuksissa?

      Vielä kolmisen vuotta sitten paikkakunnallamme ei ollut yhtään julkista rakennusta, jossa olisi ollut sisäilmaongelmaa.

      Jopa niin että erääseen kouluun tehtiin lakisääteinen tarkastus jossa oikein erikseen mainittiin ettei mitään sisäilmaongelmia esiinny. Raportin jälkeen kului viikon verran ja rehtorin käyttämän eteistilan lattiaa kuivattiin ja jyrsittiin. Mitään ongelmia ei esiinny… Jäin miettimään oliko ongelma edes eteisessä vaan ihan muualla rakennuksessa.

      Tavalliset mineraalivillat tuntuvat turvallisilta vaihtoehdoilta – kunhan eivät kastu. Niiden käytöstä on sentään vuosikymmenien kokemus.

      Enemmän ongelmia olen tavannut styroxissa maavaraisen laatan väärällä puolella. Ainakin se haisi homeelle enemmän kuin villa.

      Olen kokenut hyödylliseksi tutkituttaa ongelmakohteet. Niistä voi myös oppia riskirakenteista ja löytää rakenneratkaisuja jotka toimivat vuosikymmeniä. Tällaista tutkimustyötä ei taida olla tehdyn laajemmin?

      Lasirakentamisessa on tärkeää huomioida lämpölaajeneminen ja tuulen aiheuttama noste varsinkin kattorakenteissa. Myöskin tiivistämisestä on opittu paljon. Hollantilaisilla on näistä yli sadan vuoden kokemus ja heidän konseptejaan on hyödynnetty paljon mm. museoissa. Kokonaisia rakennuksia voidaan säilyttää toisen rakennuksen sisään.

      Eräs tuttu putkimies totesi että rossipermannossa on puolensa. Voidaan vaihtaa kastuneet eristeet ja korjata. Ongelmissa ollaan kun kyse onkin betonista. Ensiksi nostetaan kädet pystyyn.

      Onko betoni edes betonia kun Suomessa keksittiin tutkia puutuhkan käyttämistä kivihiilituhkan sijaan sementin täyteaineena? Voisiko rakentamisen ongelmat liittyäkin betoniin, kun sen koostumus on erilainen kuin muissa maissa?

      Miten raskasmetallit käyttäytyvät muodostaessaan orgaanisia yhdisteitä ja miten niiden olemassaolo vaikuttaa moniin kehomme toimintoihin, kognitiivisiin kykyihimme tai kyvyttömyyteemme luoda kestäviä, korjattavissa ja huollettavissa olevia ratkaisuja?

  28. Kommentti artikkeliin,
    ”Miksi home on Suomessa muita maita yleisempi ongelma?

    Artikkelissa ei käsitellä rakentamista ja siihen liittyviä ongelmia eikä rakenteiden ratkaisumalleja, vaan se sisältää ainoastaan siivouksen aiheuttamia muutoksia sisäilmaston mikrobikantaan.

    Mikrobilähteitä sisäilmaan ovat tietenkin ulkoilma, rakenteet ja asumisen tuottamat mikrobikannat. Luonnollisia mikrobilähteitä ovat asuminen ja ulkoilma, mutta rakenteiden tuottama mikrobikanta on rakennusvirheistä johtuvaa. En osoita rakennusvirheistä yksistään urakoitsijoita, koska urakoitsijat tekevät rakennuksia suunnitelmien mukaan. Rakennusvirheet ovat virhekokonaisuus, jotka johtuvat rakennuttajien toimista, suunnittelusta, toteutuksesta eli rakentamisesta ja rakennusten käytöstä ja niiden huollosta.
    Esimerkiksi rakentamisen aikataulun laatii yksistään rakennuttaja (rakennushankkeeseen ryhtyvä) ei urakoitsija. Väärin laadittu aikataulu voi tuhota rakennusfysikaalisesti oikein suunnitellun rakennushankkeen täysin, rakenteet alkavat kosteusvaurioitua jo rakennushankkeen aikana ja vauriot jatkuvat ja lisääntyvät rakennusten käytön aikana.

    Listaan muutamia asioita, joiden kohdalta meidän pitäisi muuttaa asenteitamme oikeaan suuntaan.

    1. Rakennuttajille tiedottaminen, esim. rakennusaikataulun merkitys
    2. Rakennuttamisen johtamisen kehittäminen, hankesuunnittelu ja sopimustekniikka…
    3. Suunnittelijoiden koulutus, rakennusfysiikka, rakennusmateriaalien tuntemus jne…
    4. Työnjohdon ja valvojien kouluttaminen, käytännön rakennusfysiikkaa…
    5. Rakentajien koulutus, käytännön rakennusfysiikkaa…
    6. Käyttäjien koulutus, johon kuuluu mm. siivous…

    Olen samaa mieltä siitä, että myrkkyjä ei pidä käyttää normaalissa siivouksessa. Jos myrkkyjä käytetään rakenteiden aiheuttamien mikrobikantojen tuhoamiseen, on ajatusmalli täysin väärillä raiteilla. Jos me suunnittelemme ja korjaamme sekä rakennamme rakenteet oikein, ei mitään myrkkyjä tarvita mikrobien tuhoamiseen.
    Olen samaa mieltä myös siitä, että ei pidä hoitaa rakennusten ”sairautta” vaan hoitaa ja kehittää rakennusten ”terveellisyyttä” ja oikeaoppista rakentamista. Mutta olen eri mieltä siitä, että ”hengittävät rakenteet” ratkaisevat rakenneongelmat, päinvastoin. Termiä ei pitäisi käyttää lainkaan rakentamisessa, koska sen merkitys ymmärretään käytännössä väärin ja johtaa myös kosteusvaurioihin rakenteissa. Kerrosrakentaminen on hyvin yleistä ja tulee myös olemaan jatkossakin. Näihin rakenteisiin ei ”hengittäminen” sovellu, vaan rakenteet pitää rakentaa tiiviiksi oikealla tavalla. Rakenneratkaisut ovat olemassa.

    Tässä muutamia ajatuksia alkuun…

    Pertti Heikkinen

    1. ei mitään myrkkyjä tarvita..

      Naita myrkkyja taidetaan tarvita etta vakuutusyhtiot selviavat jalkivahingontorjunnasta mahdollisimman halvalla.

  29. suomessa rakentamisessa on myös nämä sakkomaksut jos rakennus ei valmistu ajoissa. Vaikka rakennusfirma huomaisi puutteita piirrustuksissa, niist ei voi huomauttaa koska koko rakennut viivästyy, jos villat kastuu, rakennus viivästyy eikä siitä haluta maksaa. jos rakentamiseen palaisi järki, eikä koko juttua hallitse voiton tavoittelu, kustannusten minumoiminen ja järjettömyys, alkaisi sujua. Kuka lopulta haluaisi ottaa vastuuta sanoista sairastuneista koululaisista, mutta silti tehdään vaan eikä ajatella mitään.

  30. Kokosin Rakennuslehden historiaa tehdessäni samalla yhteen myös homerakentamisen historiaa ihan sen alkuvuosilta. 1970-luvulla ongelmana oli lattiasieni, joka oli tuhota tuhansia taloja, joukossa jopa Joensuun kartanon. Energiakriisin myötä huomattiin, että sisäilmaan oli tullut muutakin outoa, kun perustusten tuuletusaukkoja on tukittu ja seiniin oli vedetty muovikalvoja ja uusia eristekerroksia.

    Rakennuslehti vuonna 1982

    ”Toinen aikamme ikävä ilmiö on huoneilmassa esiintyvä homepöly. Syynä on ilmeisesti asuntojen parantunut tiiveys mahdollisesti yhdessä tiettyjen rakennusvirheiden kanssa, jotka aiheuttavat sen, että kosteus ei pääse haihtumaan pois rakenteista. Joillakin paikkakunnilla terveysviranomaiset ovat mitanneet homepitoisuutta. Se on todettu normaalia huomattavasti korkeammaksi. Mitään homepesäkkeitä ei ole pystytty toistaiseksi paikantamaan. Ruotsista on kantautunut tietoja homehtumisilmiöistä jo pidempään.”

    Rakennuslehti vuonna 1983

    ”Yli puolta miljoonaa ruotsalaista vaivaa kosteus ja home asunnossaan. Päivittäin tulee uusia hälytyksiä epätoivoisilta kiinteistönomistajillta. On nostettu rintama rakennusyrityksiä vastaan ja jopa hallitusta vaaditaan puuttumaan tilanteeseen. Kosteus rikkoo talouksia, aiheuttaa sairauksia ja särkee perheitä, kertoi uutistomisto SIP. Rakennusurakoitsijayhdistyksen puhemies Gunnar Lindgren pyrki vähättelemään ongelmaa. Hänen mielestään kosteusvahingot ovat hyvin vakava pulma, mutta ei niin laaja mitä nyt väitetään. Hän piti kohtuuttomana sitä, että vastuu kosteusvaurioista on asetettu pelkästään rakennusliikkeille. Muuttuneet rakennusnormit, uudet rakennusaineet ja talonomistajien tapa hoitaa kiinteistöjä pitäisi ensi harkita, jos aiomme torjua kosteusvahinkoja.”

    Rakennuslehti tilasi uutisen huolestuttamana diplomi-insinööri Dick Björkholzilta viisiosaisen kirjoitussarjan rakennusfysiikasta eli mitä insinöörin pitäisi tietää kosteudesta ja homeesta.

    Rakennuslehti vuonna 1984

    Valkeakoskelaisessa rivitaloyhtiössä huomattiin, että siellä haisee muukin kuin selluloosa. Hajua kuvattiin helvetilliseksi ja aamuista oloa krapulaiseksi, vaikka illalla ei ollut otettu mitään. Asukkaat valittivat allergisia oireita ja vaativat kaupan purkamista. Asunnot rakentanut MNK-yhtiö kumosi kaikki väitteet perusteettomina. Kiista on edennyt Turun hovioikeuteen. Kiistassa oli niin vahva ennakkotapauksen maku, että lehti arvioi, että tapaus menee korkeimpaan oikeuteen asti.

    Rakennusliikkkeen aluepäällikkö Jussi Heiskanen ilmoitti, että asunnon vaihtajia riittäisi, jos näillä perusteilla saataisiin kauppa puretuksi.

    Molemmilla osapuolilla oli lääkäreiden lausuntoja väitteiden tueksi. Heiskanen vetosi lääkintöneuvos Pertti Sumarin lausuntoon, jonka mukaan asunnoissa mitatut homemäärät ovat niin pieniä, etteivät ne aiheuta allergisia sairauksia tai herkistymisiä homepölylle. Asukkaita Sumari ei ollut tavannut ja asukkaat sanoivat suoraan, että ainahan niitä lausuntoja voi ostaa.

    Asukkaiden lääkäri Paula Kuusisto oli asukkaiden kannalla. Heiskanen ihmetteli, miten tämä on ryhtynyt rakennusalan asiantuntijaksi suositellessaan asuntojen rakenteisiin suuria korjaustöitä.

    Rakennuslehti puolestaan ihmetteli rakennusliikkeen joustamattomuutta. ”Kaiken lisäksi ikävä tapahtuma on omiaan heikentämään rakennusalan ennestäänkin alhaista arvostusta julkisuudessa”, Arto Rautiainen kirjoitti ja ilmoitti seuraavansa tarkkaan jutun kaikki vaiheet.

    Seurattavaa ja kirjoitettavaa homeessa on riittänyt aina näihin päiviin saakka. Vuonna 1997 lehden toimitusneuvosto kysyi, että eikö tuo homekirjoittelu jo riitä. Tämähän alkaa olla jo Homerakennuslehti.

    Julkisuudessa home-sanaa alettiin silloin liittää milloin minkäkin rakennusalan järjestön nimen eteen: Homerakennusinsinöörien liitto, Homerakennusliitto jne. Onneksi koti-sana ei kuitenkaan käännetty englanniksi asuntomyynti-ilmoituksiin.

    Seppo Mölsä
    Toimituspäällikkö

    1. Kiitos historiallisista tiedoista.

      Käsitykseni on, että esimerkin tapaisiin loppupäätelmiin päädytään heikkolaatuisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

      Rakennuksia ja terveyttä on käsitelty erillisinä asioina ja yhä edelleen ihmisten oireet pyritään kääntämään alueelle jossa mitattavia suureita ei ole.

      Kaksi esimerkkiä. Helsingissä toimi aikoinaan sisäilmapoliklinikka. Varsin nopeasti selvisi, että sairaus joka homeisissa tiloissa tulee, oli allerginen alveoliitti. Poliklinikka lopetettiin.

      Tulos (mikä sairaus kehittyy) salattiin liki kolmeksikymmeneksi vuodeksi ja ihmisiä alettiin testaamaan uutteiden avulla vaikka tiedettiin mikä näitä ihmisiä vaivasi. Tähän samaan päätelmään liittyy esimerkkisi ”homepölyn määrä ei riitä sairastuttamaan näitä ihmisiä”. Altistuskokeet riittivät sairastuttamaan satoja suomalaisia. Tätä tapahtuu edelleen.

      Toinen esimerkki puun pienpolttoa koskien. Käyttämällä kuorittua puuta, hiukkaspäästöt vähenevät 90 prosenttia. Vähenevätkö myös keuhkosairaudet? Väitän että vähenee.

      Britanniassa laskettiin, monenko ihmisen henki menetettiin Volkswagenin päästöhuijauksen vuoksi. Moskovassa kuolee metsäpalojen ja helteiden vuoksi satoja ihmisiä.

      Suomessa mikään ei sairastuta ketään eikä mistään altisteista aiheudu mitään sairauksia.

      Väittäisin mielelläni että joku taho valehtelee?

  31. Hometta ei synny ilman kosteutta. Tätä totuutta on pyöritelty 20 vuoden aikana yli sadassa projektissa. Rakennusfysiikan perusteos kirjoitettiin yli 40 vuotta sitten. ”Homekomiteatyötä” jatketaan… Tiedot on, taidot pitää vaatia. Kosteuden esto on toiseksi tärkeintä rakentamisessa. Tärkeintä on rakenteiden lujuus ja vakaus. MRL:n olennaisten vaatimusten pitää toimia joukko-opillisesti yhdessä rakennuksen iän ajan.

    Kaksi tahoa vastaa rakentamisesta ja talonpidosta:
    1. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Yksiselitteistä lakitekstiä (MRL).
    2. Itse rakennuksen osalta omistaja(ketju).

    Olisikohan meillä hämäryyttä
    a. sanktioiden vähäisyydestä,
    b. sopimuslaadussa?

    1. Homeiden toksiinien tuotantoon ei tarvita vettä. Riittää, että rakenne kastuu kerran.

      Tämän vuoksi rakenteiden sisältä ei haluta mitata esimerkiksi hiilidioksidimääriä vaikka hyvin osattaisiin.

  32. Summa summarum, kaikki on lopulta rahasta kiinni. Se on kysynnän ja tarjonnan laki! Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan asiakkaan/rakennuttajan rahan puute. Se että grynderin kohteessa esiintyy ongelmia on kiinni rahasta, ei niinkään osaamisesta. Kukaan ei halua maksaa kerrostalokolmionsa hinnassa ylimääräistä 40k€ rakentamisen aikaisesta sääsuojauksesta. Omakotirakentajat ovat oma lukunsa ja eivät myöskään yleensä tee valintoja laatu edellä, vaan hinta edellä. Ei haluta maksaa kuukausipalkkaa henkilöille, jolla on koulutus, kokemusta ja aikaa rakentaa talo oikein ja huolellisesti, villapaaleja ja salaojasoraa säästämättä.
    Myös talon huolto ja käyttö vaatii rahaa ja aikaa, mutta kun katsellaan talojen katoille, ne ovat täysin sammaloituneita ja sadevedet juoksee rännien yli ja virtaavat kovalla sateella seiniä pitkin alas talon perustuksiin.
    Talot ovat rakennusprojekteina aina isoja ja siihen liittyy hyvin monitahoinen porukka, joiden kaikkien pitäisi olla hereillä tekemisessään läpi koko rakennuksen elinkaaren, aina ensimmäisestä kaivurin tontin pihakaatojen kauhaisusta, ilmanvaihtokoneen käyttäjään. Jos ei ole varaa pyörittää ilmanvaihtokonetta, niin ei silloin ole ollut varaa myöskään parhaaseen rakentamisen ketjuunkaan.

    1. Oikeampi pohdinta koskee laillisuusvalvontaa. Onko sitä. Miten se on toteutettu. Vai onko toteutettu mitenkään.

      Ehkä ennen tätä päädytään toimittamaan ruoka-apua rakentajille kuten MTK päätyi järjestämään ruoka-apua maanviljelijöille..

  33. ”Mikrobeja tuhoavat kemikaalit jättävät jälkeensä ainoastaan vahvat ”pahikset”.”
    Onko meillä jotain todisteita siitä, että nämä sitkeät ”pahikset” ovat toksisempia kuin muut?
    Tutkimus kenties?
    Jos laitetaan 20 ostetuinta kodin puhdistusainetta riviin, niin mitä pitäisi ja mitä ei pitäisi ostaa?

    1. Aseta kätesi pöydälle siten, että sormet ovat harallaan. Kuvittele, että sormet ovat mikrobeja. Sitten sinulle tulee tarve siivota.

      Käyttämällä mietoja pesuaineita – aiheutat tuskin mitään haittaa ihon pinnalla olevalle luonnolliselle mikrobiflooralle. Viittaan yllä olevaan tutkimukseen (www.theseu…).

      Sen sijaan käyttämällä vahvoja pesuaineita – voit tämänkin tutkimuksen perusteella olettaa, että joku sormista voidaan ottaa pelistä pois. Käännä nyt vaikkapa peukalosi ja etusormesi pöytää vasten kämmeneen.

      Jäljelle jää kolme sormea. Tehdään oletus. Onko jäljellä olevat mikrobit vahvempia kuin ne kaksi jotka siivouksen yhteydessä pystyit lakaisemaan piiloon?

      Vastaus tulisi olla, että jäljelle jäi vahvempia. Mahdollisesti mikrobikantoja, jotka pystyvät tuottamaan toksiineja.

      Tätä emme voi kuitenkaan tietää testaamatta jokaista ainetta erikseen. Sen kuitenkin tiedämme jo testaamattakin, että säilöntäaine (isotiatsolinoli) jota näissä tuotteissa on monesti käytetty – aiheuttaa allergiaa.

      Turvallisina on pidetty mietoja saippualiuoksia.

  34. Suomessa aiheesta on kirjoitettu kirjoina, opetusmonisteina, kosteus- ja homeraportteina, lehtikirjoituksina, mielipideteksteinä jne varmaan tuhansia sivuja, ehkä yli 10 000! Eikä loppua näy, ei kuulu. Maailmankuulun ja -tärkeän suhteellisuusteorian esittämiseen Albert Einstein ei tarvinnut lähellekään tuota sivumäärää.

    Jotta hometta voi rakennukseen syntyä, tarvitaan (yhtä aikaa): lämpöä, kosteutta, happea, ravinteita sekä (ongelmia aiheuttavia) eliöitä ja otollisten olosuhteiden riittävä kestoaika. Näin ollen kosteuden estäminen/hallinta on fysikaalis-biologinen estotyökalu homevaurioiden estämisessä. Lyhyemmin: ”Ei kosteutta, ei hometta.” Tai: ”Pidetään yllä kuivaketjua 24/7.”

    Miksi tutkimme homeita yms. jälkikäteen? Miksi emme suunnittele, rakenna ja pidä rakennuksiamme niin, ettei hometta synny. Aikoinaan liikenneturvallisuutemme motto oli: ”Ennakoi tuleva tilanne.” Ilmeisesti suunnittelemme, rakennamme ja pidämme rakennuksiamme liiaksi yritys-erehdys -menetelmin. Pääsuunnittelijan vastuuroolia pitää kohottaa esimerkiksi laadukkain MRL § 117 -yhteisjoukko-osaamistentein, joka voi olla rakennusvalvontojen kontolla. Omistajavaiheessa pitää nostaa tietotaidon tasoa huimasti: isännöitsijät, kuntien tilakeskukset, omakotiperheet jne.

    Päävastuu suunnittelusta ja rakentamisesta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Sitten päävastuu siirtyy omistaja(ketju)lle. Rakennuksesta ei vastaa monikaan taho/henkilö, minimissään yksi! Vastuuta ei voi ulkoistaa. Vastuuseen liittyviä tehtäviä voi ostaa, jolloin pääasiaksi muodostuu sopimuslaatu. Pysyväksi tarkoitetun rakennuksen iän tulee olla mitoitetun vähintään 50:ksi vuodeksi, yleensä yli sadaksi vuodeksi, jopa sadoiksi.

    Olisiko yksi ratkaisu, kun vapaaehtoinen osaaminen ontuu enemmän kuin on ymmärrettävää, luoda rankat sanktiot itsensä MRL:n pykäliin? Tällöin kyllä ao. oikeusasteisiin pitää luoda rakennusalaa – rakennusfysiikkaa – taidokkaasti ymmärtävä oikeuden jakaminen. Nythän esimerkiksi asuntokaupan riitaoikeudenkäynneissä kuulemma kolikonheitto antaa tilastollisesti saman tuloksen kuin oikeudenistunnon ”ymmärrys”.

    1. Olet valitettavasti väärässä siinä, että homeet tarvitsevat kasvaakseen happea. On olemassa myös anaerobista kasvua, jolloin homeet käytännössä hajottavat sitä materiaalia ravinnokseen, jossa ne sattuvat kasvamaan.

      Eräs tunnettu poliitikko oli mielessään ajatellut eräänlaista ilmiantojärjestelmää räikeimpien tapausten (laiminlyöntien) estämiseksi.

      Mikä on mielipiteesi tällaiseen?

      Henkilökohtainen mielipiteeni on, että julkisen sektorin tulisi olla se suunnannäyttäjä näissä asioissa mutta nythän vastuuseen ei ole joutunut sen paremmin kunnat kuin julkisyhteisötkään. Syykin on aika selvä: ongelmien kiistämiseen on käytettävissä kaikkien kuntalaisten pohjattomat veroeurot ja julkisyhteisöissä vakuutusyhtiöiden kassavarat.

      1. No kun sieni -itiö kypsyy, se tarvitsee vettä, tiettyä lämpötilaa, kalsiumia, kalkki, käyttää ravinnokseen ´puuta, laastia,elää tiilipinnalla, kuljettäa rihmastossa kauaksi vettäkin ja vesi sisältää happea ja vetyäkin ja sienillä voi olla jopa 21 alleelia tai 9 ai 19 ja oisi hyvä jos ensin rakennuksissa olisi hyvät salaojat ja sitten lattian alla hyvä tuuletus ja vettä ei saisi päästä lattian alle. Betonimassassa on vettä ja seinässä on puuta ja levyä ja villaa ja tuuletus heikkoa betonipinnan ja seinän välissä ja sieni-itiöitä voi olla maasta jopa ilmaan 20 km korkeudella ja näitä itiöitä on kaikkialla ja kun se pesivät jonnekin ja olosuhteen ovat otolliset, ne alkaa kypsymään ja muodostamaan rihmastoa ja rihmasto taas kuljettaa kaus vettäkin

        1. Villasta seinän välissä sieni saa kalsiumiakin ja laastista kalkkii ja sieni voi elää lepotilassa pitkäänkin, joten rakennuksista pitäisi saada ne sienet pois ja rihmasto ja luoda rakennus semmoseksi että sinne ei ala sieni-itiöt kypsymään eli ei ole vettä, tuuletus hyvä,

  35. Viittaan opas-/käsikirjaan neljän vuoden takaa: RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Sen sivuilla 151-172 on Suomen rakennushomeiden ykkösasiantuntijan kirjoitus otsikolla MIKSI RAKENNUKSISSA ON HOMETTA? Asia on liian laaja kokonaisuus, mikä osaltaan on sotkenut asioihin oikealla tavalla tarttumista varsinkin, kun asioita kohdataan eri ammattikunnissa eri tavoin: arkkitehdit, insinöörit, lääkärit, biologit ja ennen kaikkea me kaikki.

    MRL => RakMk => C2: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.” Tätä lakisääteistä säännöstöä vastaan toimitaan koko ajan. Ja sen huomaa.

    Ilmiantojärjestelmä-nimi antaa huonon valon.

    Rakennuksemme edustavat kansanvarallisuudestamme noin 50 % (plus infrasta vielä lisänsä, jolloin koko rakennetun ympäristön osuus on noin 75 %). Kyllä meidän pitää luoda vastuullinen tiedonsiirtojärjestelmä siihen, että tiedotamme ylöspäin/vastuullisille, kun huomaamme muutoksia, outouksia: halkeama, kosteutta/vettä väärässä paikassa, tumma läiskä jossain pinnalla, outo uusi ääni jne jne. Kyllä jokaisella pitää olla vastuu reagoida huomaamistaan outouksista. Kuinka pitkään itse kukin ajaa autollaan, jos siitä kuuluu kummallinen ääni?

    Välinpitämättömyys on suuri(n) syy kosteus- ja homevaurioihin. Esimerkeissä löytyy…

    Ruotsissa alkoi ”homebuumi” ennen meitä, sukupolvi sitten. Eikö sieltä ole opittu vai eikö sieltä ole ollut opittavaa?

    1. Olen kuullut että Ruotsissa toimiessaan suomalaisten omistama rakennusyhtiö olisi joutunut korjaamaan virheitään. Samoin Venäjällä.

      Minusta vanhoista rakennuksista ja ennen kaikkea työtavoista tulisi oppia.

      Nythän syntyy tilanne, jossa arkkitehteihin, rakentajiin ja jopa rakennuttajiin ei voida luottaa?

  36. Uutisesta unohtui se tärkein – muissa maissa ei edes kunnolla tutkita homeen vaikutusta vaikkapa hengityssairauksiin tai ammattitauteihin! Luuleeko joku toisissaan että esim. Espanjassa tai UK:ssa ei rakennuksissa kärsitä homeesta?
    vale – emävale – tilasto!!

  37. Nii. Suomessakaan ei sitten tarvitse tutkia jos noissa kahdessa ”ei tutkita”?

    Varmaan näissä esimerkkien maissa ole kahta erityyppistä
    ”astmaakaan”?

  38. Tässä professori Putus käy läpi huolellisesti syyt ja seuraukset. Rakennusfysiikan professori Juha Vinha (TTY) on jo pitkään varoitellut eristeiden paksuuden loputtomasta lisäämisestä ja matalaenergia-/nollaenergiatalojen vaaroista terveydelle. Tekniikka pitää panna toimimaan ihmisten ja ihmisten terveyden edistämiseksi, eikä yrittää saada ihmistä sopeutumaan luonnonlakien vastaiseen tekniikkaan.

    http://yle.fi/uutiset/sisailmaongelmien_kustannukset_mitataan_miljardeissa__seuraava_virhe_on_ehka_jo_tehty/8594561

  39. RakMk:n C2: perusolennainen vaatimus: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.”

    Tuo ja muutamat muut C2:n kohdat ovat – taas kerran! – kirvoittaneet pitkän uutistekstin ja pitkälti yli sata (lisääntynee vielä?) kommenttikirjoitusta. C2:een on oivallisesti koottu kosteuteen ja sen luonnontieteelliseen ympäristöön täysin toimiva ja ymmärrettävä kokonaisuus. Mietitäänpä paria nurkkaa tässä pitkässä homekeskustelubuumissa:

    – 20:n viime vuoden aikana on tehty yli 100 laajaa kosteus-, home- ja sisäilmastoprojektia. Jatkumo jatkuu. Tämä on tilastollisesti outoa perusluonnontieteen edestakaisselittelyä. Kun maksajia löytyy, konsultit tekevät paperia…

    – Tarvitaan rakennusalan hyväksymä henkilö tai taho, auktoriteetti, joka viheltää pelin poikki ja määrää, että aletaan toimia oikein C2:n mukaan muistaen rakennuslainsäädännön peruspilarit: turvallisuus ja terveys.

  40. Eihän mittausvaiheeseen pidä joutua! Home pitää ennaltaehkäistä niin hyvin kuin mahdollista. Jälkijättöisyys on ammattitaidottomuutta. Täytyy toimia rakennusten terveydenhoitajina, ei rakennusten sairaanhoitajina. Esim. kyllä kosteusanturit kosteudesta kertoessaan kertovat, että homeentuottoon ollaan menossa. Eli ollaan myöhässä. Pitää välttää homeongelmiin joutumista. Katastrofitilanteet vaativat omat työskentelynsä.

    Sinänsä tuo teksti Jämsän kaupungista on parhaimmasta päästä mitä olen lukenut. Asian ymmärrys on hanskassa. Eli terveen talon tekemistä ja tervettä talonpitoa.

    Nykyisellään tutkitaan jälkijättöisesti, kun ON TAPAHTUNUT. Pitää toimia: EI KOSTEUTTA – EI HOMETTA. Eli Oulun sanoin: KUIVAKETJU. Kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti ennakointi on paljon halvempaa kuin lääkärien, biologien ja juristien tulo paikalle. Puhumattakaan yksilöiden (lapsilla sairauskesto jopa 80 vuotta…) terveysuhrauksista.

    Vielä: rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa rakennusprojektissa kaikesta (MRL) sinne ketjun kymmenenteen alihankkijaan asti. Omistaja vastaa rakennuksestaan. Vastuuta ei voi ulkoistaa.

    1. Miten mittausvaiheeseen joutuminen olisi voitu estää?

      KHO:n vuosikirjapäätös 182/2015.

  41. Tämä matalaenergiatalo keskitetyllä ilmanvaihdolla ainakaan ei 50 vuotta kestä. Ongelmana on ilmanvaihtokoneen sammuminen kovilla pakkasilla. Huoltomiehen on käytävä se laittamassa aina päälle. Jos sammuminen tapahtuu pyhäpäivinä, kuten lähes aina käy, niin viivettä tulee melkoisesti.

    Viimeisen kahden viikon aikana talo ja sen kaikki asunnot ovat olleet yhteensä 10 vuorokautta ilman ilmanvaihtoa. Mitäs luulette rakenteissa tapahtuvan, kun alipainetta ei ole, asukkaat kuivaavat pyykkiä, peseytyvät ja ulkona oli pahimmillaan -33C pakkasta?

    Itse olen tuuletellut parvekkeen kautta ja sinne on muodustunut lasituksiin ja kattoon melkoinen jääkerros.

    1. IV-kone siis jäätyy ja laite sammuu? Poistoilman ei pitäisi jäätyä, mutta jouduttaisiin voimakkaaseen alipaineeseen.

      Näissä on paljon kehitettävää. Yksi ratkaisu olisi huoneistokohtaiset tuloilmaikkunat.. jossa sisään tuleva ilma myös lämpenisi.

      Kennon tai ”ohikennon” jäätyminen on ilmiö, joka löytyy myös joistain automalleista. Jäätymisen huomaa kun ilmaventtiileistä alkaa puhaltamaan valkoista höyryä sisälle autoon… Kenno jäätyy vaikka kaikki ilmastoinnin osat on siis ehjiä ja huollettuja. Mitoituskysymys..

        1. Homeen kasvuun riittää tietty tuntimäärä. Eli kasvua alkaa tapahtumaan kun ilmanvirtaus pysäytetään riittävän pitkäksi aikaa.
          Tarvittava toimenpide tämän jälkeen olisi putkien puhdistus, josta päästään takaisin artikkelin aiheeseen; mitä aineita puhdistuksessa voidaan käyttää ja jos voidaan – mikä on tutkitusti turvallista.

          Itse olen löytänyt (laimennosviljelyllä tutkittu) poistopuolen suodattimesta mm. penisilliumia. Kun kyseessä ei ole vauriomateriaali, on kyse lähinnä tiedosta että jotain pölyssä voi jotain kasvaa.

          Oma lukunsa on suodattimissa käytetyt homeenestoaineet. Olen miettinyt omakotitalossa, että tekisin pestävän suodattimen tiheästä teräsverkosta. Mutta on tosiaan vasta mietintäasteella vaikka materiaalitkin löytyy jo.

          Taloyhtiöllä olisi varmaan aihetta reklamaatioon. Suosittelisin pyytämään lausuntoa asumisterveysasiantuntijalta. Lausuntoa saatetaan tarvita myös sairaskertomuksiin koska viranomaisilla on tapana kiistää mahdollisten oireiden aiheutuneen homeesta. Löytyy myös muutamia päteviä rakennusinsinöörejä joita voin suositella.

          En tunne taloyhtiöiden laitteita, mutta kuulostaa sulatusongelmalta. Asennetaanko niihin tarvittaessa sähkövastus?

          Sairastuneet tarvitsevat ainakin julkisessa terveydenhuollossa asioidessaan todistajan mukaan mikäli aikoo ottaa homeet puheeksi. Joka, siis puheeksiottaminen, ei välttämättä kannata..

  42. Yhä edelleen näkee omakotitalojen rakennustyömailla paljon hiekkaa/hienoa soraa perustusten alla ja vieressä. Sen lisäksi monissa taloissa on todella matalat sokkelit… vesi lilluu perustuksissa, runko on säiden armoilla, jopa siinä vaiheessa, kun taloa esim. villoitetaan. Siihen kun lisätään vielä mahdollinen huono työmoraali tai sitten säälittävä ammattitaidottomuus + huono valvonta, on yhtälö jo valmiiksi ratkaistu. Hometalo on valmistumassa!
    Yksi urakoitsija ihmetteli, että kun he ovat kaivamassa perustuksia auki kosteuden kanssa painivasta talosta, lisäävät puuttuvat asiat esim. patolevyt, roudaneristeet, kapillaarikatkosorat, niin viereen rakennetaan samanaikaisesti uutta matalasokkelista taloa hiekan päälle.

  43. Kunpa olisin joku mikrobiologi tai rakennusinssi, tutkija ja keksijä. Lähtisin heti tutkimaan voiko terveitä taloja saada istuttamalla niihin jo rakennusvaiheessa terve ja rikas mikrobikanta. Suolistolle maitohappobakteereja, talon rakenteisiin…jotain. 🙂 T: lähihoitaja

  44. Onpa niin tietämättömiä vaitteitä mm. höyrynsuluttomista rakenteista ilmansululla ja selluvillaeristeellä, ettei viitsi tämän enempää kirjoitella tästä toimivasta, hirren toimivuuteen verrattavasta rakenteesta.
    Nimim.. Insinööri vm.1972, jolla selluvillarakenteista käytännön kokemusta oman rakennusliikkeen kautta jo vuodesta 1985.

  45. 4 vuoden aikaa ja umpiotalot ilman tuuletusta. Joka räppänä tilkitty kiinni. Johan tuon maalaisjärkikin kertoo. 😀

  46. Näitä artikkeleita lukiessa näyttää samat ongelmien ratkaisuehdotukset/syyt nousevan pinnalle miltei aina.

    1. Rakentamisprosessin aikataulu.

    Jokainen tekijä tässä prosessissa koittaa maksimoida oman tuottonsa minimoimalla kustannukset, jolloin jo tarjouskilpailuista tulee epäterveitä. Omasta mielestä huolestuttavinta tässä on valvontaan käytössä olevat ajat. En tiedä voisiko yhtenä ratkaisuna olla valvonnan laadun/ajan kasvatus niin korkeaksi, että jokaisen työvaiheen kiireestä johtuvat virheet saataisiin karsittua? Rakennusyhtiöiden tehdessä muutamaan kertaan sievoisen tappion, tarjousten hinnan olettaisi kasvavan tasolle, joka mahdollistavan rakennusvirheiden poistamisen. Luultavasti seuraavana lehdissä lukisi jo kalliin rakentamisen jatkuvasta hinnan noususta…

    2. Vanha rakentamistapa unohdettu.

    Rintamamiestalosta kuulee puhuttavan paljon. Kuulostaa erittäin hyvältä ratkaisulta, mutta omasta mielestä jokseenkin työläältä asua? Sama koskee painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuja kerrostaloja, miten saada kosteus ulos kun sisäilman lämpötilaero ulkoilmaan nähden vähäinen? Tai miten saada vilkkaan liikenteen alueella pysymään katupöly talosta ulkona?

    Ihmisten elämäntyyli on kuitenkin muuttunut aika paljon viimeisen 50 vuoden aikana. Vapaa-aika halutaan käyttää harrastusten parissa, ystäviä tapaamalla, lepäämällä jne. Henkilökohtaisesti näen kodin kunnossapitoon vaadittavat askareet työnä ja haluaisin asua talossa, joka mahdollistaa ajan käytön minimoimisen näihin. Ihmisiä on toki erilaisia ja se on hienoa, että joidenkin mielestä kodin askareet ovat enemmänkin harrastus.

    3. Pullotalorakentaminen

    Muovikalvon käyttö diffuusiotiiviin rakenteen perustana. Henkilökohtainen mielipide tästä on jokseenkiin kaksijakoinen. Eniten toteutuksissa huolestuttaa läpivientien paikkaus. Mikäli itselle tämänlaisen talon toteuttaisin, haluaisin että läpivientien määrä kalvosta olisi minimaalinen. Tarkoittaisi kerroskorkeuden kasvattamista, jotta tekniikka mahtuisi höyrynsulun sisäpuolelle. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kohteissa on omakohtaisessa kokemuksessa ollut kuitenkin kaupunkiasumisessa raikkain sisäilma. Maaseudulta kokemukset ovat pääasiassa painovoimaisesta ilmanvaihdosta, ja ilman laatu on ollut todella hyvä, tosin näissä kohteissa ulkoilma on ollut varmaan maailman parasta…

  47. Jutun perusteella sai vaikutelman, että homeongelmat ovat suurimmaksi osaksi meidän ihmisten tahattomasti ja vahingossa synnyttämiä. Tosin osittain asiaan on vaikuttanut myös rakennusmateriaalien markkinat ja kilpailu. Ymmärrän toki rakennustekniset normit ja säädökset, vaikka en niiden vaikutusta ja vaikutuksen suuruutta rakennusten homeongelmiin tunnekaan.

    Tilannetta voi hyvin verrata liiallisten antibioottien käytön aiheuttamiin ongelmiin. Antibiooteilla on pyritty ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen/takaamiseen, mutta liiallisen käytön kautta perinteisten bakteerien tilalle on muodostunut antibiooteille resistenssejä bakteerikantoja. Tämä kaikki niin, ettemme asiaa tajunneet kuin vasta liian myöhään.

    Rakennusteknisten ratkaisujen (esim. kipsiseinä lateksimaalilla päällystettynä, tai kipsipitoisen lattian ja muovimaton yhdistelmä) ei luultavastikaan ole tarkoitettu tuottamaan homeongelmia rakennukseen, mutta kantapään kautta olemme vasta huomanneet, että näin saattaakin käydä. Toki on aika epäreilua vertaa antibiootiresistenttiyttä ja rakennusten homeongelmaa keskenään ongelmina.

  48. Oletteko miettineet, että Suomessa sisäilmaongelmat ovat puhutumpia kuin missään muussa maassa. Kun esimerkiksi Englannissa, missä homeongelma asunnoissa on TODELLINEN, asiasta ei juurikaan kirjoitella. Voisiko olla niin, että kun Suomessa sisäilmaongelmista puhutaan jatkuvasti, tällä saatetaan myös synnyttää ongelmia, ns käänteinen plasebo-vaikutus.

    1. Tai sitten täällä vaan vaaditaan rakennuksilta enemmän kuin esimerkiksi Englannissa.

      1. Suomessa ollaan ehkä hieman hysteerisiä tämän homehomman kanssa, mutta kannattaa silti muistaa, että briteillä on kostean ilmanalan ihmisinä homeesta altistuskokemusta jo tuhansilta vuosilta. Eli heikäläiset saattavat tottuneina kestää oireitta sellaista, mikä meillä sairastuttaisi ihmiset.

        Ja voihan myös tietenkin olla, että heidän homekantansa ovat vähemmän toksisia kuin suomalaiset? Niitäkin kun on pirusti erilaisia.

  49. Kuinka monta ongelmakohdetta on aiheutettu nimenomaan ilmanvaihdolla? Vanhoja kiinteistöjä on nykyaikaistettu ja ilmanvaihto säädetty alipaineiseksi ja mikrobit tulevat sisään hatarasta ulkovaipasta vuotoilman mukana.

    Pitäiskö rakennusmateriaalien sisältämiin ainesosiin paneutua enemmän? Yksi ongelmatapaus poistetaan listalta ja saadaan kaksi tai kolme uutta tilalle.

  50. Suomessa on pitkä kylmä talvi joka aiheuttaa rakennuksille moninaisia ongelmia esim. kosteusvaurioita toisin kuin keski ja etelä Euroopan maissa. Niinkin tavallinen asia Suomessa kuin kattolumien pudotus on omiaan aiheuttamaan kosteusvaurioita, joita etelä ja keski Euroopan maissa ei pääse tapahtumaan. Yhtenä tekijänä on kyllä myös artikkelissa mainittu liika siivous, jota Suomessa harrastetaan kultuuri ja olosuhde lähtöisistä syistä enemmän kuin keski ja etelä Euroopan maissa.

    Olosuhteista johtuen Suomen kiinteistöt ovat monimutkaistuneet jatkuvasti ja monimutkaistuvat kovaa vauhtia enemmän ja enemmän. Suomessa rakennetaan talot tiiveiksi ja mahdollisimman pullomaisiksi esim. siitä syystä, että tällaisella rakenteella voidaan säästää ja säästetäänkin mm. lämmityskuluissa, jotka itsessään ovat suurimpia juoksevia kuluja suomalaisissa rakennuksissa. Rakennusten lämmittäminen onkin sellainen asia, joka on aivan eri tasolla etelä ja keski Euroopan maissa. Etelä ja keski Euroopassa kun rakennuksia ei tarvitse lämmittää lähellekkään samalla teholla ja laajuudella kuin Suomessa voidaan rakennukset rakentaa enemmän hengittäviksi, jolloin sisäilma ongelmia ei pääse samalla tavalla syntymään kuin Suomessa.

    1. Perehdypä lisää aiheeseen, niin huomaat että asia ei ole aivan niin yksinkertainen

  51. Artikkelissa on nostettu esiin kaksi epäiltyä – ylihygienia sekä liian ilmatiiviit asunnot – mutta ne eivät yksinään (kaksinaan) vielä selitä ilmiön keskittymistä Pohjolaan, vaikka myöhemmin tulisivatkin (ainakin osa)syyllisiksi todistetuiksi. Jotain puuttuu yhtälöstä, jotta maantieteelliset erot selittyvät.
    Ylihygieniahypoteesi, joka nousi keskusteluun Suomessa jo yli 20 vuotta sitten (Haahtela T., Duodecim 1998; 114:393), esittää liiallista hygieniaa ja sen myötä vähentynyttä ”luonnollista kanssakäymistä” mikrobien kanssa taustatekijäksi lisääntyneiden allergioiden, atopioiden, astmaattisuuden ja autoimmuunisairauksien takana. Tämä hypoteesi on vain vahvistunut tällä vuosituhannelle. Se selittäisi osittain myös ”hometalopandemian” Pohjoismaissa – jotka ovat länsimaisista yhteiskunnista ylihygienian edelläkävijöitä – mutta ei erityisesti Suomessa: emme me ole sen siistimpiä kuin skandinaavitkaan. Lisäksi kaupunkimaista elämäntapaa erillään metsäluonnon suotuisasta mikrobifloorasta on harjoitettu niin ikään ”hygieeniseen länsimaailmaan” lukeutuvissa Keski-Euroopassa ja Britanniassa vuosisatoja kauemmin kuin Suomessa, joten miksi vasta Suomessa sen tuottamat ongelmat olisivat realisoituneet?
    Asuntojen rakentaminen liian ilmatiiviiksi energiansäästön nimissä on myös harkinnan ja varmasti myös perusteellisen lisätutkimuksen arvoinen hypoteesi. Kyllähän tiiviissä pullossa, jossa elää vettä käyttäviä ja uloshengittäviäkin olentoja, kondensoituu vettä kaikkiin muita viileämpiin kohtiin – ja jos siellä on huokoista materiaalia alustaksi, sinne myös syntyy kosteuden turvin mikrobikasvusto. ”Nature always finds its ways – and places”. Mutta tämäkin selittää ilmiön maantieteellisen keskittymisen Pohjoismaihin ja erityisesti Suomeen vain Pohjoismaiden osalta. Totta kyllä, että olemme täällä Pohjolassa kaikki esim. Keski-Eurooppaa kylmemmän ilmaston armoilla, ja rakennustavoissa on sen vuoksi yhtäläisyyksiä. Mutta onko suomalainen rakentaminen jotenkin niin paljon tiiviimpää kuin skandinaavinen, että ero näkyy tilastollisesti merkittävissä määrin homeoireilun määrällä mitattavana talojen homeisuudessa? Entä USA:n pohjoisosat ja Kanada, joiden ilmasto on samankaltainen? Onko heidän rakennustavassaan jokin ratkaiseva ero?
    Jokin pala tästä pelistä vielä puuttuu – siinäkin tapauksessa että ylihygieniahypoteesi ja ”muovipullotalohypoteesi” osoittautuvat todellisiksi osasyiksi. Perinnölliset syyt? Jokin muista Pohjoismaista eroava pieni mutta tältä kannalta merkityksellinen ero suomalaisissa rakennustavoissa naapureihin verrattuna? Jokin muu, mikä?

Vastaa käyttäjälle Jukka Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat