Kokeile kuukausi maksutta

Näin yhdistyvät pientalo- ja kaupunkiasumisen parhaat puolet

Tutkijat kokosivat parikymmentä uudenlaista kaupunkipientalon ratkaisumallia.

”Onko mahdollista asua tiiviissä kaupunkiympäristössä, mutta kuitenkin pientalossa?” kysyy Tampereen yliopiston asuntosuunnittelun professori Markku Hedman Talopaletti-hankkeen julkistamistilaisuudessa. Hän ihmettelee, miksi se on mahdollista Euroopassa esimerkiksi Lontoossa, mutta ei Suomessa.

Hedman ja hänen johtamansa tutkimusryhmä kokosivat parikymmentä uudenlaista kaupunkipientalon ratkaisumallia, jotka on ryhmitelty kuuteen eri kategoriaan. Hanketta koordinoi Pientaloteollisuus PTT.

Ratkaisumallit on ryhmitelty kuuteen kategoriaan

Talopaletin ratkaisumallit on ryhmitelty kuuteen kategoriaan. Ryhmittely helpottaa sekä eri ratkaisumallien luonteenomaisten piirteiden että niiden välisten eroavaisuuksien ymmärtämistä. Esimerkiksi kategorian neljä ”tiivistäjät” on tarkoitettu täydennysrakentamiseen.

Kategorian 2. ”townhouse-muunnelmilla” muodostetaan vierekkäisistä toisiinsa kiinni rakennetuistaasunnoista koostuvia talorivejä.  Osa malleista, kategoria 6. ”kuriositeetit” tuottavat varsin poikkeuksellisia, jopa kokeellisia asuntoja ja rakennuksia.

Talopaletin jokaisesta ratkaisumallista esitetään vähintään kolme esimerkkikohdetta. Useimmat esimerkkikohteet ovat toteutettuja rakennuksia tai kortteleita, mutta pieni osa on suunnitelmia.

Hedman sanoo, että tutkimusryhmän tekemän raportin tavoitteena on käynnistää kaavoittajien, kuntapäättäjien ja pientaloteollisuuden välille vuoropuhelua, jonka tuloksena kaupunkipientaloista syntyy uusi asumisen vaihtoehto kaupungistuvaan Suomeen.

”Kyse ei ole vain pientaloista vaan ennen kaikkea pientalomaisista taloista”, Hedman selventää. Kaiken keskiössä on asukaslähtöisyys. Hedmanin mielestä asumisen laatutekijät eivät ole yksioikoisesti sidoksissa tiettyyn talotyyppiin. Hankkeen kaupunkipientaloissa myös hybridiratkaisut ovat mahdollisia.

”Talopaletissa esitetyillä ratkaisuilla asuntokohtaiset tontit voivat olla huomattavasti nykyistä pienempiä, jolloin tonttikustannuksista voi säästää neljänneksen tai jopa puolet. Lisäksi kaupunkipientalot taipuvat moneen, niin lapsperheille kuin ikääntyville pariskunnille tai sinkuillekin, täydennysrakentamiseen tai vaikkapa sosiaaliseen asuntotuotantoon”, Hedman kertoo.

Kaupunkipientalojen toteutukseen soveltuu hyvin esimerkiksi yhtiömuotoinen ryhmärakennuttaminen tai perustajaurakointi.

Kaupunkipientaloja tulossa Helsinkiin ja Tampereelle

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Pia Sjöroos kertoo, että kaupunkimaisia pientaloja on suunnitteilla runsaasti eri puolille Helsinkiä. Helsinki on edistänyt kaupunkipientalojen rakentamista kaavoituksen ja arkkitehtuurikilpailujen avulla jo useiden vuosien ajan. Esimerkiksi Östersundomiin on tarkoitus rakentaa urbaaneja pientaloja kymmenilletuhansille asukkaille.

”Työryhmän raportti on hyvä työkalu vuorovaikutukseen. Se olisi hyvä ottaa mukaan, kun puhutaan asukkaiden kanssa kaavaratkaisuista”, Sjöroos sanoo.

Tampereen kaupunki on suunnitellut vanhojen lähiöiden, kuten Tesoman täydennysrakentamista ja elävöittämistä kaupunkipientaloilla.

”Parhaat tulokset kokemuksemme mukaan saadaan kumppanuuskaavoituksella tai tontinluovutuskilpailuilla. Väljät asemakaavat, jotka mahdollistavat erilaiset toteuttamistavat, ovat valitettavasti useimmiten tuottaneet hyvin perinteisiä ratkaisuja”, Tampereen asemakaavapäällikkö Elina Karppinen sanoo.

Suoraan Suomeen soveltaminen rajoitettua

Sjöroos haluaisi nähdä talotehtaiden valikoimissa ainakin yhden mallin, joka olisi suunnattu tiiviiseen ympäristöön.

”Ryhmämme on vakuuttunut siitä, että tähän liittyy valtava potentiaali. Mutta miten sitä sovelletaan Suomeen? Miten saamme tähän mukaan pientaloteollisuuden?”, Hedman toteaa.

Hedmanin mielestä monet ratkaisuista ovat sellaisia, että rakennusliikkeet tyrmäävät ne suoralta kädeltä kannattamattomina. ”Uskon, etteivät rakentajat maailmalla ole vastaavia hankkeita tehneet tappiolla.”

Rakentamista, kaavoitusta ja kiinteistönmuodostusta ohjaavat lait ja muut säädökset rajoittavat usein Keski-Euroopasta tuttujen esimerkkien suoraa soveltamista Suomessa.

”Säädöstenselvittämisellä ja tarvittaessa muuttamisella olisi mahdollista vapauttaa ajattelua perinteisestä pientalorakentamisesta uudenlaiseen, urbaanimpaan suuntaan”, sanoo Elina Karppinen.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Näin yhdistyvät pientalo- ja kaupunkiasumisen parhaat puolet”

Vastaa käyttäjälle Jussi Karppinen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat