Kokeile kuukausi maksutta

Raportti: Vanhojen asemanseutujen joutomaat hyötykäyttöön

Suurten kaupunkien raideyhteyksien ja asemanseutujen kehittämisessä piilee mahdollisuus. Tuoreen raportin mukaan kasvua syntyy luomalla uusia houkuttelevia sijainteja.

Suurten kaupunkien raideyhteyksien ja asemanseutujen kehittämisessä piilee mahdollisuus. Tuoreen raportin mukaan kasvua syntyy luomalla uusia houkuttelevia sijainteja.

Näkemykset sisältyvät raporttiin ”Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta”, jonka on laatinut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa.

Raportin mukaan Vantaalla Kehäradan ja Espoossa Länsimetron varrella tapahtuva kasvu on oiva esimerkki siitä, miten panostaminen raideliikenteeseen saa liikkeelle yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin tuottamana.

”Huhtikuun alun kehysriihessä hyväksytyt raideliikennehankkeet sysäävät tehokkaasti käyntiin asuntorakentamista Helsingin ja Tampereen seuduilla. Kaupunkien ja valtion on nyt jatkotoimin varmistettava, että investointien hyödyt toteutuvat täysimääräisesti”, raportin laatimiseen osallistunut Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Vanhoja asemanseutuja jopa 20

Myös kasvukeskusten olemassa olevat asemanseudut muodostavat raportin mukaan mahdollisuuksia merkittävälle kaupunkirakentamiselle. Erinomaisilla paikoilla kaupunkien ytimissä sijaitsevia vanhoja, vajaakäyttöisiä asemanseutuja on Suomessa kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, yhteensä jopa parikymmentä. Rata-alueet halkovat usein kaupunkeja jakaen niitä erillisiin osiin.

Raportissa todetaan, että vetovoimaisia kaupunkikeskustoja voidaan laajentaa asemaseuduille uudistamalla ratapihoja, siirtämällä toimintoja muualle tai rakentamalla kansia raiteiden päälle. Muutos on jo käynnissä muun muassa Tampereella ja Hämeenlinnassa. Asemanseutujen kehittämistä on hidastanut etenkin maanomistuksen pirstoutuneisuus. Alueiden infra ja maa-alueet jakautuvat VR:n, Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kesken.

”Valtion tulee luovuttaa asemien tienoilla liikenteelle tarpeettomaksi käyneet maat uuteen käyttöön. Näin mahdollistetaan kaupunkien kehittäminen, vapautetaan valtion varallisuutta tuottavampaan käyttöön ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Kaupunkien on puolestaan otettava näiden alueiden kehittäminen johtoonsa”, MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen sanoo.

Valtiovarainministeriöllä on jo parin vuoden ajan ollut valtion maanomistajien yhteistyöryhmä, jossa on selvitetty myös asemanseutujen maanomistuskäytäntöjä. Ryhmän loppuraporttia odotetaan julkaistavaksi lähiaikoina.

Kaupunkipolitiikan tiekartaksi kutsutussa raportissa ehdotetaan paitsi asemanseutujen kehitystä ja tonttitarjonnan vauhdittamista, myös usean hallituskauden ylittävää liikenneinvestointiohjelmaa sekä uusia vaihtoehtoja infrastruktuurin rahoitukseen.

MDI on koonnut raportin Rakennusteollisuus RT:n, SAK:n, Rakennusliiton, Rakennustietosäätiön ja Hypo-pankin kanssa näiden aloitteesta. Työpajoihin on lisäksi osallistunut useita asiantuntijoita sekä edustajia kuudesta kaupungista: Espoosta, Hämeenlinnasta, Kuopiosta, Lahdesta, Tampereelta ja Turusta.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Raportti: Vanhojen asemanseutujen joutomaat hyötykäyttöön”

  1. Asemanseutujen kehittämisessä esteenä on usein asunto-osakeyhtiölaki, joka käytännössä rajoittaa useat vähänkin merkittävimmät uudistukset (olemassaolevien talojen purkamiset, taloyhtiöiden pilkkomiset yms.). Uusi laki olisi tarpeen, siten, että kaikkien osakkeenomistajien hyväksyntää ei tarvittaisi vaan, että päätökset voitaisiin tehdä sopivalla enemmistöllä. On kuitenkin selvää, että jos tähän mentäisiin, tulisi varmistaa se, että vanhat asukkaat saavat riittävän taloudellisen tai muun hyödyn muutostilanteessa, jossa heidän omistukseensa puututaan.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat