Kokeile kuukausi maksutta

Yleinen lattioiden korjausmenetelmä ei aina poista sisäilmaongelmia

Muovimattopinnoitteisten lattioiden yleinen korjausmenetelmä ei välttämättä poista sisäilmaongelmia, ilmenee tekniikan lisensiaatti Pertti Metiäisen tuoreesta seurantatutkimuksesta. Lattiarakenteista johtuvat sisäilmaongelmat voitaisiin helpoiten estää jo rakentamisvaiheessa.

Muovimattopinnoitteisten lattioiden yleinen korjausmenetelmä ei välttämättä poista sisäilmaongelmia, ilmenee tekniikan lisensiaatti Pertti Metiäisen tuoreesta seurantatutkimuksesta. Lattiarakenteista johtuvat sisäilmaongelmat voitaisiin helpoiten estää jo rakentamisvaiheessa.

Vaurioituneiden lattiarakenteiden aiheuttamiin sisäilmaongelmiin havahduttiin Suomessa 2000-luvun taitteessa. Tuolloin etenkin muovimatoista aiheutuviin ongelmiin kehitetyn korjaustavan tehokkuutta on selvitetty pitkäaikaistutkimuksella. Tulosten mukaan korjaustapa ei ole riittävän tehokas poistamaan kaikkia haitallisia yhdisteitä sisäilmasta.

Pertti Metiäinen on tutkinut asuinrakennusten vaurioituneista lattiarakenteista johtuvia sisäilmaongelmia vuosien ajan. Lattiarakenteiden aiheuttamat sisäilmaongelmat ovat yleisiä rakennuksissa, joissa lattioiden pintamateriaalina suositaan muovimattoa sen edullisuuden ja helppohoitoisuuden vuoksi.

Ilmiön yleistyessä 1990-luvulla syyksi todettiin useissa tapauksissa heikkolaatuinen muovimatto, jossa pehmittimenä oli käytetty Txib-nimistä yhdistettä. Sittemmin yhdisteen käytöstä luovuttiin ja siirryttiin käyttämään Dehp-ftalaattia.

”Ftalaatti on puolestaan osoittautunut erittäin araksi betonisen lattialaatan emäksiselle kosteudelle. Jos muovimaton alla oleva betonilaatta jää kosteaksi, tapahtuu reaktio, jossa syntyy haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Yhdisteet leviävät sisäilmaan ja aiheuttavat oireita”, Metiäinen kertoo. Uusia tapauksia ilmenee Metiäisen mukaan muutamia kymmeniä vuosittain.

Vaurioituneiden lattiarakenteiden korjauksissa on jo pitkään käytetty menetelmää, jossa vanha muovimatto ja liima poistetaan, lattiaa lämmitetään ja ilmanvaihtoa tehostetaan. Näin on pyritty nopeuttamaan sisäilmaoireilua aiheuttavien haitallisten yhdisteiden poistumista betonilaatasta.

Pinnoitus vain kuivalle betonille

Korjaustavan tehokkuutta on selvitetty Metiäisen pitkäaikaistutkimuksella, jonka kohteena olivat 2000-luvun taitteessa tutkitut ja käytössä olevaa menetelmää hyödyntäen korjatut asuinrakennukset. Tulosten mukaan nykyinen korjausmenetelmä vähentää tehokkaasti muovimattojen Txib-pehmittimestä johtuvia päästöjä. Sen sijaan betonilaatan kosteuden ja ftalaattien hajoamisen seurauksena syntyvien yhdisteiden poistamiseen menetelmä ei ole riittävä.

”Pitoisuudet alenivat jonkin verran, mutta suurimmassa osassa tutkimuskohteista ne ylittivät edelleen sosiaali- ja terveysministeriön uudessa asumisterveysasetuksessa annetut toimenpiderajat”, Metiäinen toteaa.

”Tutkimus toi kaivattua tietoa korjausmenetelmän toimivuudesta. Ongelma ei ole vähäpätöinen, sillä vaurioituneista lattiarakenteista aiheutuvien kemikaalialtistusten on todettu lisäävän esimerkiksi astman riskiä”, yli-insinööri Katja Outinen ympäristöministeriöstä sanoo.

Metiäisen mukaan paras ja varmin tapa ongelman ehkäisyyn on rakentamisen toimintatapojen ja ohjeistusten muuttaminen. ”Tärkeintä on varmistaa, että betonilaatta on riittävän kuiva sitä pinnoitettaessa. Uusimman tiedon valossa ftalaatit saattavat hajota vielä 75 prosentin kosteudessa, kun rakentamisen ohjeistuksissa betonilaatan pinnoittamisen tavoitekosteudeksi annetaan 85 prosenttia.”

Toinen keino ongelman ennaltaehkäisyyn voisi olla matala-alkalisen tasoitteen käyttö betonilaatan päällä, mistä on saatu positiivisia kokemuksia muun muassa Ruotsista. ”Vaikka betonilaatan kosteus on ollut pinnoitettaessa suurempi, ovat haitalliset päästöt jääneet vähäisemmiksi. Tästä voisi olla etua myös rakentamiselle, kun betonilaattaa ei tarvitsisi kuivattaa yhtä pitkään kuin nykyisin.”

Metiäisen tutkimuksessa korjattujen lattiarakenteiden pitkäaikaisseurannan kohteena olivat vuosina 1999–2000 tutkitut kohde- ja verrokkiasuinrakennukset, joista oli tiedossa alkuperäiset haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet sisäilmassa ennen korjauksia ja niiden jälkeen. Pitkäaikaisseurannassa selvitettiin korjattujen kohteiden tilanne noin 12–15 vuotta korjausten jälkeen.

Ympäristöministeriön koordinoima Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma rahoitti Metiäisen tekemään väitöskirjatutkimukseen liittyvän osatutkimuksen.

Metiäisen tutkimuksen Korjattujen lattiarakenteiden pitkäaikaisseuranta loppuraportti löytyy tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Yleinen lattioiden korjausmenetelmä ei aina poista sisäilmaongelmia”

  1. Niinpä niin – tuossa jää toki mainitsematta se, miten vakavan terveyshaitan muodostaa myös DEHP, jonka suosion yksi syy on sen halpuudessa. Puhumattakaan siitä, miten ftalaattiyhdisteisiin altistutaan myös silloin, jos ei lattiarakenteissa ole mitään ”vaurioita”. Se aine nimittäin imeytyy jopa huonepölyyn.

    Ei ihme, että sivistyneessä länsimaailmassa on muovisten lattiapäällysteiden käyttö tällä vuosisadalla vähentynyt kovaa vauhtia ja pian on vastaavien yhdisteiden käyttökiellot laajentuneet niin pitkälle, että mihinkään ei pystyisi näitä ”muovilattiota” enää edes rakentamaan.

    Vaikka kotona ei muovilattioita missään olisikaan, niin valitettavasti joutuu niihin törmäämään muualla ja jostain syystä omat pitkiä aikoja piilossa olleet hengitystievaivat pomppasi ihmeen tavalla esille juuri muutama vuosi sitten – silloin, kun töissä alkoi iso sisätilaremontti, jonka aikana ilmestyi sisätiloihin uudet muovipohjaiset nykyaikaisilta näyttävät ”karvamatot”. Se ”muovinen” haju leijuu niissä tiloissa vieläkin, vaikka miten sitä ilmaa koneellisesti kaikkien sisäilmaolosuhdevaatimusten mukaisesti vaihtaisi…

  2. Valitse AINA sellainen lattiapinnoite, joka läpäisee kosteutta nopeammin kuin betonista vapautuu kosteutta. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

    1. Ja mikähän se pinnoite on? Kiire ja tietämättömyys on suurin syy ongelmille.

      1. näyttää löytyvän isoilta merkeiltä melkein kaikilta tuoteryhmiltä ”hengittäviä” tuotteita. Primerit ja sekä Liimat. esim Nante, ardex ja Kiilto. sertifioidut luokitellut tuotteet.

  3. Korjauskohteissa ei otetta huomioon asuinkiinteistön julkistiloja kuten porrashuoneita. siellähän yleisesti on kulutusta kestävä muovimatto liimoineen.
    porrashuoneestahan voi saada huoneistoon sisälle haittaaine yhdisteitä sekä uusien että varsinkin korjauskohteissa joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Lattiapinnoittajat käyttävät porrastiloissa usein eri liima-aine yhdisteitä kuin mitä asuin kiinteistössä.(tämä pitäisi valvoa).

    Uudiskohteissa ei oteta huomioon sitä että Usein pintabetonin kuivuus on mitattu tai määritetty kuivatuskäyrästä, mutta ei niissä otetan huomioon ontelolaattaan sisään jäänyttä kosteutta rakentamisen aikana. Syy siihen usein on poreikä mittausmenetelmä.
    Rakennusaikaisen kosteuden poiston lämmitysketju katkeaa heti kiinteistön valmistuttua joka hidastaa kosteuden poistomista rakenteesta, sekä kosteudenhallinta rakentamisen aikana on vain muovipussi menetelmä eikä hallita suojatun rakenteen ilmankosteutta riittävin tuuletuksin.

    muutamassa reklamaatio kohteessa on todettu se että ontelolaatan rei´itys ontelon kohdalla ei ole toiminut kokonaan, koska ontelon sisällä on rakennusaikaista roskaa (kiviä,villaa jne) ja tämä on estänyt veden poistumisen ontelon sisältä porareiän kautta tai roska on tukkinut poistoreiän.

    Tässä muutama vinkki kuinka estetään lattiapinnoitteiden kanssa epäonnistuminen.

    1. pH vähintään 10 onko tuo vielä lähelläkään matala-alkalista hah sanoo:

      weeperin mies hohnar

  4. Niinpä. Sanon kokemuksesta jätä Tarkett kauppaan. Pilaat sillä sisäilmasi.

  5. Minä kans voin suositella Tarketin jättämistä kaupan hyllylle. Kokemusta löytyy täältäkin.

  6. Miten olisi jos tehostettaisiin betonilaatan kuivumista myös alaspäin. Siihen sopii hyvin diffuusioavoin salaojittava lämmöneriste, kunhan eristettä on riittävästi ja saadaan höyrynpaine-ero aikaiseksi. Suulakepuristetut eristeet ovat jo niin tiiviitä, ettei kuivumista alaspäin tapahdu lainkaan. Siihen sitten höyrytiivis muovimatto päälle, niin ongelma valmis.
    Tiivis sisältä, ulospäin harveneva on aina tavoiteltava rakenne ja lämmöneristys ulkopuolelle. Tällainen lattiarakenne kuivuu koko ikänsä esteettä. Laskee kosteuskuormaa lattiapinnoitteen alla ja betonilaatan reunatkaan eivät käyristy.
    Allekirjoittanut kehittänyt myös lattiarakennetta, jonka eristekerrosta voidaan ilmankuivaajalla kuivata. Kuivuu betonilaatta merkittävästi nopeammin ja hygrostaatti ohjaa sorbtio kuivaajaa, joka käynnistyy tarvittaessa.
    Ilmankuivaaja voi olla kiinteä turva tai sitten kuivausputkistoon liitetään kuivausvaunu tarvittaessa.

Vastaa käyttäjälle JV Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat