Vain alle prosentti uusista pientaloista yltää A-energialuokkaan

Pientalon koon kasvaessa rakennus on harvemmin A-energialuokassa ja useammin B- ja C-luokissa.

A-luokan pientaloille tyypillisiä tekijöitä ovat muun muassa energiatehokkaat rakenteet, ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto sekä aurinkoenergian hyödyntäminen. Aurinkoenergiaa hyödynnettiin enemmän suuremmissa kohteissa kuin pienemmissä. Aurinkosähköä hyödynnettiin A-luokan taloissa hyvin yleisesti (76 %), muissa energialuokissa aurinkosähkön yleisyys oli alle 1 prosentti. Aurinkolämpö oli käytössä suurimmassa osassa A-luokan taloista (53 %:ssa), mutta muissa energialuokissa aurinkolämpöä käytettiin vain vähän (2–3 %).

Uudispientaloissa ylivoimaisesti yleisin lämmitysmuoto oli maalämpö (57 %) ja seuraavaksi yleisin oli poistoilmalämpöpumppu, mikäli ei huomioida talon kokoa. Talon koko kuitenkin vaikuttaa selkeästi lämmitystavan valinnassa. Pienimmässä kokoluokassa (alle 120 neliömetriä) lähes yhtä suosittuja olivat maalämpö, poistoilmalämpöpumppu ja sähkölämmitys. Kaukolämpö yleistyi rakennuskoon kasvaessa, kuten maalämpökin. Sähkölämmitys puolestaan muuttui harvinaiseksi rakennuskoon kasvaessa yli 150 neliömetrin. Ilma-vesilämpöpumppu ja puukattila esiintyivät pienillä (kumpikin n. 3–5 %) osuuksilla kaikissa kokoluokissa. Tulisija oli 72 prosentissa taloista. Tulisijoja oli A-luokan pientaloissa vähemmän kuin B- ja C-luokan taloissa, joissa ne olivat paljon yleisempiä. Pienemmissä taloissa tulisija oli harvemmin kuin suuremmissa taloissa.

Selvitys pientalorakentamisen energiatehokkuustasosta vuosina 2013–2015 on laadittu Motivan koordinoimassa Energiatehokas koti -hankkeessa. Selvityksessä hyödynnettiin sekä Motivan käytössä olevaa Laskentapalvelut.fi-palvelusta kerättyä tietoa seurantatietokannasta (1.6.2013–1.6.2015 kertyneet tiedot), Tilastokeskuksen tietoja rakentamislupien määristä vuosina 2013–2015 sekä muun muassa Pientaloteollisuus PTT ry:n ja Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry:n keräämiä tietoja.

Energiatehokas koti -hankkeen päärahoittaja on ympäristöministeriö, ja mukana ovat myös Energiateollisuus ry, RTT:n Eristeteollisuus, Talotekniikkateollisuus ry, Pientaloteollisuus PTT ry, Lammi-Kivitalot Oy, Pohjolan Design-Talo Oy, Polarsol Oy, Sähköinfo Oy/Sähkötreffit sekä Öljyalan Palvelukeskus Oy.