Kokeile kuukausi maksutta

Jyri Nieminen kritisoi passiivitaloja – perusajatus on kadonnut

”Ajatus on vissiin vähän karannut – passiivitalot on tänä päivänä enemmänkin tekniikkakokoelmia”, Swecon energia-asioiden asiantuntija Jyri Nieminen sanoo.

Nieminen siirtyi vuonna 2013 Swecoon VTT:stä, minne hänet palkattiin alkujaan rakennusfyysikoksi, mutta myöhemmin hän omi­en sanojensa mukaan hurahti energiatehokkuusajatteluun. ”Ehkä liikaakin”, hän naurahtaa.

Kun passiivitaloja alettiin aikanaan kehittää Suomessa, Nieminen lähti Saksaan tutustumaan taustalla olevaan teknologiaan. Mieleen on jäänyt havainto, että useissa passiivitaloissa oli lievä homeen tuoksu.

Saksassa käytettiin niihin aikoihin jo maalämmönvaihdinta, eli raitista ilmaa kierrätettiin maan alla lähemmäs huoneen lämpötilaa. Se paransi lämmön talteenottoa kokonaisuudessaan, mutta maan alla kiertäviä putkia ei tietenkään puhdistettu.

Maalämpövaihtimien ongelmakenttä

Nieminen arvelee, että kun tällaisia ratkaisuja tuodaan nyt Suomeen, aivan toisenlaiseen ilmastoon, se voi olla yksi homeongelmien taustalla olevista syistä, joiden varsinaista alkuperää ei osata ajatella.

”Maaputkistoa voidaan käyttää talojen jäähdytykseen, jolloin lämmin ja kostea kesäilma aiheuttavat kostumista putkistossa. Se luo otollisen kasvualustan mikrobeille”, hän toteaa.

”Jos ilmanvaihtoputkia viedään maan alle, niitä pitäisi pystyä myös puhdistamaan. Putkien pesu ei ole silti välttämättä hyvä idea, koska vesi jää putkiin tai se viemäröidään vesilukollisten yhteyksien kautta maaperään. Jos vesilukot kuivuvat, on käsissä taas yksi sisäilman laatua heikentävä asia.”

Pitäisikö yksinkertaistaa?

Maanalaisia ilmanvaihtoputkia paljon turvallisempana vaihtoehtona Nieminen pitää menetelmää, jossa raitisilma lämmitetään kiertovedellä lämmönvaihtimen kautta. Tällaista menetelmää on käytetty esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa passiivitaloissa.

”Idea on hieman samanlainen kuin maalämpöpumpussa lukuun ottamatta sitä, että kiertovesiputki rakennetaan talon ympärille ja lämpö siirretään ilmaan lämmönvaihtimen avulla. Energiahyöty ei ole samaa luokkaa kuin maalämpöpumpuissa, mutta ratkaisu on yksinkertainen. Toki tietyissä ilmastoissa monimutkaisemmatkin ratkaisut voivat toimia, mutta jos riskejä ei tiedosteta, yllätyksiä voi tulla”, Nieminen korostaa.

Nieminen muistuttaa, että passiivitalon piti alun perin olla rakennus, jossa lämmitykseen tai jäähdytykseen tarvittavat tehot ovat pieniä, tekniikkaa on vähän ja laitteet ovat mahdollisimman yksinkertaisia.

”Passiivitalojen rakentaminen ei sinällään ole kovin vaikeaa. Lämmöneristyksen paksuuden kohotus tarkoittaa vain erilaisia liitosdetaljeja rakenteille. Ongelmia voi toki tulla, jos osaamisessa on puutteita. Passiivisia suojaus­keinoja pitää myös muistaa käyttää, jos aurinko räkittää täydeltä taivaalta ikkunoihin.”

Nieminen vetää Swecossa energia-asioiden asiantuntijaroolinsa ohella kestävän rakentamisen tiimiä.

”Kestävä rakentaminen pyrkii terveelliseen rakentamiseen, jossa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti rakennusfysiikkaa, kosteustekniikkaa ja energiatehokkuutta. Erityisesti rakennusfysiikka pitäisi tuoda nykyistä vahvemmin mukaan rakennesuunnitteluun. Alalla on yllättävän paljon toimijoita, joilla ei ole mitään kokemusta rakennusfysiikasta”, hän pohtii.

Energiamääräysten päivitystyötä hän pitää askeleena oikeaan suuntaan, vaikka muutokset ovat pieniä eikä elinkaari- ja resurssiasioita ehditä sisällyttää mukaan.

Elinkaarisuunnittelu tärkeää

”Olisi toivottavaa saada elinkaarisuunnittelu osaksi rakennussuunnittelua, oli sitten kyse uudis- tai korjausrakentamisesta”, Nieminen sanoo.

Hänen mukaansa usein unohtuu, että rakennuksen käytön aikainen vaikutus päästöihin on paljon suurempi kuin itse rakentamisella.

”Käytön aikaisia päästöjä voidaan karsia puuttumalla joko energian käyttöön tai tuotantoon. Energiatuotannolla on nopeampia ja välittömämpiä vaikutuksia päästöihin. Toisaalta uusioenergiaan siirtyminen helpottuu, jos energian käyttö on vähäisempää.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Jyri Nieminen kritisoi passiivitaloja – perusajatus on kadonnut”

  1. Tällainen arkipäivän tolkku ei taida viihtyä määräyksiä tehtailevien ministeriöiden neukkareissa.

  2. Ihmeen sekava juttu. Eikö energiatehokkuus ole tänä päivänä paremminkin vaatimus kuin hurahdus? Onko joku vaatimassa maanalaisia ilmanvaihtoputkistoja? Ollaanko tosiaan suosittelemassa jotain kiertovesiputkia talon ympärille? Onko unohtunut, että energiaa kuluu enemmän käytössä kuin rakentamisessa?
    Voiko käyttäjä käyttää kaihtimien lisäksi muita pasiivisia keinoja, jos aurinko rökittää?

  3. IL: ”Ranskalaismieheltä puuttuu aivoista 90 prosenttia, työskentelee valtion virkamiehenä”.
    Onkohan YM:ön virkamiehiä tutkittu tarpeeksi?

  4. Mitenkäs metrot sujuu, noin niinku perusajatukseltaan?

  5. Ihanko oikeasti joku kuvittelee saavansa raitista, terveellistä ja lähes mikrobivapaata ilmaan imemällä sitä rakennukseen jotain maanalla kulkevia putkistoja pitkin??? Ainoa tällainen toimiva ratkaisu on toteutettuna Tampereella Steinerkoulun alle, siellä tosin tämä ”putkisto” on tehty reippaasti betonista ja se on kokoluokaltaan läpikäveltävää. Siitä huolimatta sen hyöty vs. investointikustannus on hyvin kyseenalainen…

    Kaikesta tällaisesta haihattelusta pitäisi hyvin nopeasti luopua ja kehittää tehokkaammin automaation anturi- ja säätötekniikkaa, niin että saataisiin oikeasti kustannustehokkaita ja nopeasti reagoivia järjestelmiä ja pystyttäisiin toteuttamaan todellisuudessa toimivia tarpeenmukaisia ilmanvaihtoja.

    Esim. meillä on tässä 100m2 kerrostalohuoneisto, jossa oleskelee arki-iltaisin ja öisin kaksi aikuista. Päivällä ja viikonloppuisin huoneisto on tyhjillään. Silti tätä kauttaaltaan lämmitetään ja ilmaa vaihdetaan määräysten mukaisesti käytöstä riippumatta kellon ympäri. Asunto on 9 vuotta vanha, eli rakentamisen aikaiset kosteudet ja päästöt alkavat hiljalleen olemaan tuuletettu, joten varmasti säädöllä olisi säästöä saavutettavissa käytönaikaiseen… Tätä perustoimivaa määräysten mukaista ratkaisua vaivaa jatkuva ylilämpö ja ruuan laiton yhteydessä hallitsematon herkkujen tuoksu joka paikassa.

  6. Kyllä Jyri Nieminen selvästikin tietää mistä puhuu. Itsekin olen omissa päätelmissäni tullut samoihin ratkaisuihin. Ei kaikkia innovaatioita mikä on keksitty Saksassa tai Itävallassa voi tai kannata käyttää Suomessa. Suomessa on kuitenkin 20 astetta kovempi pakkasmitoitus kuin siellä.

  7. ”Kaikesta tällaisesta haihattelusta pitäisi hyvin nopeasti luopua ja kehittää tehokkaammin automaation anturi- ja säätötekniikkaa, niin että saataisiin oikeasti kustannustehokkaita ja nopeasti reagoivia järjestelmiä ja pystyttäisiin toteuttamaan todellisuudessa toimivia tarpeenmukaisia ilmanvaihtoja.”

    Eivät tuollaiset nytkään ole kiellettyjä. Niitä vaan aika vähän suunnitellaan ja toteutetaan asuntokohteisiin. LVI-suunnittelijat eivät kauheasti noita oma-aloitteisesti ole asuntokohteisiin esittäneet, eikä rakennuttajatkaan pyydelleet. Kun asia ei ole vapaaehtoisesti edennyt, kohta asiaan tulee todennäköisesti määräyksiä. Lähes nollaenergiamääräyksissä tullaan ainakin aiemmin lausunnoilla olleiden luonnosten mukaan vaatimaan ilmanvaihdon säätökykyä sekä ylös- että alaspäin, sen mukaan mitä kulloinkin tarvitaan. Se, että asennetaanko ja otetaanko käyttöön myös anturit, saattaa jäädä vielä määräysten ulkopuolelle rakennushankkeeseen ryhtyvän harkittavaksi. Mutta kyllähän tällä hetkellä ollaan nopeasti säätyviä, anturoituja järjestelmiä kohti kovaa vauhtia menossa. Uusissa toimitiloissa ja toimitilojen korjausrakennuskohteissa anturoitu ja tarpeen mukaan säätyvä ilmanvaihtojärjestelmä on jo arkipäivää.

Vastaa käyttäjälle JeppeS Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat