Kokeile kuukausi maksutta

Koetalossa on testattu tiukat energianormit täyttäviä elementtivaihtoehtoja

Lapin Amk on testannut Kittilässä sijaitsevassa koetalossa viittä nykysäädösten mukaan valmistettua betonielementtivaihtoehtoa.

Rakentamisen tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat myös betoniteollisuuden ja eristevalmistajat kehittämään energiatehokkaampia rakentamisen ratkaisuja. Energiatehokkuutta parannetaan lisäämällä seiniin paksuutta tai kehittämällä tehokkaampia eristetyyppejä.

Energy Efficient Concrete Structures in Arctic Environment (Efcone) on Lapin ammattikorkeakoulun hanke, jossa tutkitaan Kittilässä sijaitsevan betonielementtirakenteisen koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevin lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa.

Taustalla lappilaisten yritysten tarve tutkitulle tiedolle

Hanke käynnistettiin yritysosapuolten tarpeesta, kun ne halusivat tutkituttaa nykyisten tuotteidensa kosteusturvallisuutta todellisessa käyttöympäristössä.

Wellevin käyttö tutkimuskohteena huomioitiin jo rakennusvaiheessa. Rakennuksen seinäelementteihin valittiin siksi viisi erilaista rakenteellista ratkaisua. Elementeissä käytetyt eristeet ovat erityyppisiä, mutta eristysarvoltaan samanlaisia. Seinäelementit varusteltiin lämpötila- ja kosteusantureilla jo rakennusvaiheessa.

Myös ikkunoita tutkitaan

YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen pitää hanketta erittäin hyödyllisenä.

”Tämä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus testata rakenteita aidoissa olosuhteissa, muuten eristeiden toimivuuksia testaan enimmäkseen laboratorio-olosuhteissa.”

Betonielementtitutkimuksen lisäksi hankkeeseen kuuluu ikkunatutkimus, jossa tutkitaan muun muassa huurtumattomia ikkunoita sekä ikkunoiden syvyyssuuntaisen sijoittamisen merkitystä rakennusfysikaaliseen toimintaan. Rakennus on tehty modulaariseksi ja seinäelementtejä ja ovia ja ikkunoita voidaan vaihtaa helposti.

Elementit toimivat hyvin

Tutkittavat rakenteet ovat nykyisten, vuodesta 2010 voimassa olleiden, rakennusmääräysten mukaisia. Betonielementtien lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta on analysoitu reilun vuoden ajan. Mittausdatan perusteella on arvioitu muun muassa lämpö- ja kosteusjakaumaa, kosteusvaurioriskiä ja homeriskiä.

Lapin AMKin projektipäällikkö Tuomas Alakunnaksen mukaan elementtien lämpötekninen toimivuus ja kosteusturvallisuus ovat kunnossa ja betonielementit toimivat suunnitellulla tavalla.

”Mittausten perusteella elementtien lämpötekninen toiminta on suunnitellun kaltaista. Myös elementtien alueella suhteellisen kosteuden lukemat ovat pysyneet hyvin hallinnassa. Elementeissä ei myöskään esiinny riskiä homeenkasvulle. Toisin sanoen elementit toimivat lämpöteknisesti suunnitellulla ja kosteusteknisesti turvallisella tavalla”, hän kertoo mittaustuloksista.

Ongelmia luvassa

Rakenteet ja elementit ovat siis Wellevissä kunnossa ja rakennusosaaminen Suomessa yleensäkin hyvällä tasolla. Juha Alapurasen ei silti ole vaikea ennustaa tulevia ongelmia.

Kosteusongelmia on hänen mukaansa luvassa mikäli eristeet paksunevat ja liian nopean rakentamisen vuoksi rakenteet eivät ehdi kuivua. Wellevissä eristevahvuudet ovat normaalit.

Energiansäästö saattaa myös kostautua ylilämpönä. Passiivitalo saattaa yli lämmetä jos joku föönaa hiuksensa.

”Eristevahvuuden pitää olla nyt puolet suurempi kuin aikaisemmin ja samaan aikaan ikkunoita pienennetään. Passiivitalot eivät sentään ole tulleet pakollisiksi”, Alapuranen toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Koetalossa on testattu tiukat energianormit täyttäviä elementtivaihtoehtoja”

  1. ”Passiivitalo saattaa ylilämmetä jos joku föönaa hiuksensa”. Tuon sanoja ei tiedä mistään mitään. Olen ihan halleluja, että kun ulkona on 30 astetta pakkasta niin kuin Kittilässä voi joskus olla, niin siinäkin passiivitalossa palelee vaikka kuinka föönaisi hiuksiansa jos talossa ei ole kunnon lämmitystä.

    1. Kannattaa selvittää ensin itselleen käsite ”passiivitalo” ennenkuin mölisee lämmitystarpeesta -30 C enempiä.

      Jos sitä taloa pitää erikseen lämmittää, se Ei ole passiivitalo määritelmän mukaan.

  2. Kyse oli varmaankin kesällä tapahtuvasta yli lämpeämisestä, mikä on ollut ongelmana passiivi-/nollaenergiataloilla.

Vastaa käyttäjälle Ylirakennusmetsuri Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat