Olesen: Energiatehokkuustavoitteita ei saavuteta vapaaehtoisesti

Samaan aikaan kun Euroopan unionissa tavoitellaan kuumeisesti rakennusten lähes nollaenergiatasoja, Yhdysvalloissa etsitään uusia energianlähteitä.

Tuulivoimalan perustus
Tuulivoimala vaatii vankat perustukset. Urakoita on luvassa lisää.

Euroopan Unionissa haetaan myös uusia keinoja saavuttaa energiansäästötavoitteet ja halutaan aktiivisesti hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Yhdysvalloissa etsitään uusia energialähteitä eikä hallita kokonaisvaltaisesti rakennusten energiankulutusta kuin korkeintaan Kalifornian osavaltiossa.

”Meillä on Euroopassa Eurokomission asettamat tavoitteet, vuosien 2020/30 maalit ja kasvihuonekaasujen 30 prosentin vähennystavoite. Merkittävä muutos on sekin, että rakennusta ei arvioida tulevaisuudessa enää tuotteena vaan osana systeemiä”, Tanskan teknillisen yliopiston professori Bjarne Olesen kertoo.

Hän johtaa yliopiston kansainvälistä sisäympäristöön ja energiaan keskittyvää keskusta. Olesen oli yksi Finvacin järjestämän Rakennusten energiaseminaari 2016 pääluennoitsijoista.

Olesenin mukaan Euroopan unioninkin sisällä maakohtaiset vähennystarpeet vaihtelevat rajusti.

”Unionissa on edelleen maita, joissa energiankulutus kasvaa, erityisesti uusissa jäsenmaissa itäisessä Euroopassa. Sitten esimerkiksi Tanskassa, jossa erilaisia energiankulutussertifikaatteja on käytetty jo vuosikausia, meidän pitää edelleen säästää ja saada muutos käytettäviin energialähteisiin”, professori Bjarne Olesen kertoo.

Eri maat ovat luokitelleet rakennuksensa hyvin eri tavoilla. Tanskassa luokittelussa on käytössä vain kaksi rakennustyyppiä: asuinrakennukset ja ei-asuinrakennukset (non-residential). Esimerkiksi Virossa eri rakennustyyppejä on yhdeksän.

Tuulivoima kasvaa

Uusiutuvien energialähteiden suhteen Tanskassa tavoitellaan suurta muutosta eli vuoden 2009 fossiilisten energialähteiden 71 prosentin osuuden liki puolittamista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

”Esimerkiksi tuulivoiman osuus kasvaa samassa ajassa 19 prosentista 42 prosenttiin.”

Olesenin arvioiden mukaan esimerkiksi Tanskassa, kuten muissakin maissa, suurin haaste on, miten direktiivin vaatimat muutokset saadaan aikaan jo olemassa olevissa rakennuksissa. Tanskassa rakennuskanta uusiutuu 1–3 prosentin vuosivauhtia.

”Suuri kysymys on, miten teemme korjaukset ja miten tuomme energiatehokkuuden jo olemassa oleviin rakennuksiin”, Olesen pohtii.

Olesen laittaa toivonsa esimerkiksi EU-tason uuteen tutkimusohjelmaan, jossa selvitetään, miten energiakorjaukset tehdään taloudellisesti kestävällä tavalla.

”Tämä on uusi hyvä avaus. Voimakkain ajuri energiatehokkuuden lisäämiselle saadaan kuitenkin maakohtaisista rakennusmääräyksistä. Energiatehokkuustavoitteita ei vapaaehtoisesti saavuteta.”

Olesen myös odottaa, että lopulta perustetaan eurooppalainen yhteinen metodi, jotta kaikissa maissa olisi käytössä samat laskentamenetelmät.

”Vaatimukset voivat vaihdella, mutta laskenta pitäisi saada yhteneväiseksi.”

Kalifornia kärjessä

Yhdysvalloissa energiatehokkuuden edistäminen on yksityisten järjestöjen, kuten esimerkiksi Ashraen, kontolla.

”Hallinnon tasolla, esimerkiksi senaatissa on mahdoton hyväksyttää energiatehokkuuteen liittyviä asioista. Asiat etenevät osavaltioiden tasolla, ja osa niistä käyttää esimerkiksi Ashrae 90.1. standardia”, Olesen kertoo.

Tiukimmat energiatehokkuusmääräykset ovat Kaliforniassa, jossa standardi päivitetään joka kolmas vuosi. Muissa osavaltioissa on käytössä huomattavasti vanhempia standardeja.

Toivoakin on. Esimerkiksi USA:n energiavirasto järjestää joka toinen vuosi yliopisto-opiskelijoille Solar Decathlon -kilpailun, jonka yksi fokus on lähes nollaenergiarakentamisessa.

Lisäksi Ashraen opasta edistyksellisestä suunnittelusta on tilattu yli 500 000 kappaletta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Olesen: Energiatehokkuustavoitteita ei saavuteta vapaaehtoisesti”

  1. Missä vaiheessa tulee katto kotitalouksien sähkönkäytölle? Esimerkiksi rajottamalla pääsulakekokoa. Kansalaiset tulevat kuitenkin kiertämään esimerkiksi kotielektroniikassa tehorajoitukset tilaamalla EU:n ulkopuolelta. Tulevaisuuden pelimiehelle ei esimerkiksi kelpaa EU rajoitusten mukaiset nuhapumppu-näytönohjaimet.

    1. Onko näytönhjaimillekin tehorajoitukset?

      No toisaalta vaihdettavien näytönohjaimien osuus asuntojen kulutusesta lienee marginalinen isossa kuvassa.

  2. Onnittelut Ashraelle oppaan isosta levikistä.
    Kyllähän pakkokeinot on tunnetusti toimivia..eix niin ?
    Tämän kaiken ylilyömisen maksaa tavan rahvas, as usual.

Vastaa käyttäjälle Lukija Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi