Kokeile kuukausi maksutta

Pakolaisista rakentajia pikakoulutuksella

Kuopion pilotti­hankkeessa yhdistyvät kotouttaminen ja rakentamisen perusvalmiuksien hankkiminen.

Kuopiossa lokakuussa käynnistyvässä pilottihankkeessa tulijoille opetetaan suomen kieltä ja muita perusvalmiuksia, mutta henkilöt pääsevät myös opettelemaan käytännön työntekoa rakennusyrityksissä.

”Olisi hölmöä olla käyttämättä tänne tulevia nuoria miehiä hyödyksi työmarkkinoilla. Lähdemme pilotoimaan käytännön läheisesti pikakoulutusväylää maahanmuuttajille, mutta koulutukseen osallistuu myös suomalaisia”, Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen sanoo.

Anttosen ideoimassa Raksa Coach -hankkeessa ovat RT:n lisäksi mukana TE-toimisto, Pohjois-Savon Ely ja Savon koulutuskuntayhtymä. Ensimmäisen 40 henkilön suuruisen ryhmän kouluttaminen alkaa lokakuussa. Osallistujien rekrytointi on parasta aikaa käynnissä.

Koulutus kestää 280 opiskelijatyöpäivää. Alussa on 80 päivän intensiivijakso paikallisessa ammattiopistossa, jolloin opiskellaan suomen kieltä ja rakennusalan perusteita. Opiskelijat suorittavat myös työmailla tarvittavat lupakortit.

Loput 200 päivää toteutetaan siten, että opiskelijat ovat viikosta kolme päivää harjoittelemassa työmaalla ja kaksi päivää koulun penkillä.

”Pilotille on ominaista käytännönläheisyys ja suoraviivaisuus. Tässä ei vain haeta ja kehitetä malleja, vaan oikeasti tehdään asioita. Alennamme kynnyksen matalaksi maahanmuuttajien rakennusalalle tulemiselle”, Anttonen sanoo.

”Osalla maahanmuuttajista on jo rakennusalan koulutusta. Rakentaminen on universaali kieli, ja henkilöillä on työhalukkuutta. Kotouttaminen yhdistyy hyvin työssä oppimiseen”, Anttonen sanoo.

Ala ukkoutuu

Koulutukseen osallistuvat henkilöt, joille on tehty kotoutumissuunnitelma, saavat koulutuksen ajalta työttömyysetuutta. Pilotin rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto, Ely-keskus ja Kuopion kaupunki. Yritys maksaa työpaikalla toimivan ohjaajan palkan, mutta toisaalta yritys saa pientä tukea siltä ajalta, kun koulutettavat ovat ohjauksessa. Ohjaajat saavat lyhyen koulutuksen tehtäväänsä.

Yritykset eivät sitoudu antamaan opiskelijoille työpaikkaa koulutuksen päätyttyä.

”Kyllä hyville tekijöille löytyy jatkossa töitä Pohjois-Savosta. Kysymys on yritysten osalta myös yhteiskuntavastuusta”, Anttonen sanoo.

Hänestä lisääntyvä maahanmuutto on yksi ratkaisu tulevaisuuden työvoimapulaan.

”Rakennusala on ukkoutumassa. Nuorten kiinnostus rakentamisen koulutukseen romahti, ja rakennusalan työntekijöistä poistuu kymmenen vuoden kuluessa lähes puolet eläkkeelle. Nyt on viimeinen aika herätä, jotta saamme jatkossakin kotimaasta osaavia rakentajia.”

Rakennusalan koulutushanke saa jatkoa ensi kesänä, jolloin käynnistyy vielä toinen 40 henkilön koulutus.

Rakentamisen lisäksi Kuopiossa käynnistetään kaksi muutakin, siivousalaa ja yrittäjyyttä käsittelevää koulutushanketta.

YIT lähtee mukaan

Anttosen mukaan yrityksiä on informoitu koulutuksesta ja suhtautuminen on ollut positiivista. Mukaan on lähdössä niin isoja valtakunnallisia kuin pk-yrityksiäkin.

Henkilöstöjohtaja Pii Raulon mukaan YIT on sitoutunut tarjoamaan pilottihankkeessa harjoittelupaikan 2–4 henkilölle. Yrityksellä ei ole puutetta työntekijätason henkilöstöstä, mutta se haluaa olla mukana maahanmuuttajien kotouttamisessa.

”Tämä on meille yksi mahdollisuus katsoa ja oppia, miten eri osapuolten yhteistyö sujuu tällaisessa prosessissa. Haluamme myös muokata maaperää erilaisuudelle. Toiveemme on, että uudet ihmiset löytäisivät paikkansa yhteiskunnassa”, Raulo sanoo.

”Potku polvitaipeeseen”

Työntekijöitä edustava Rakennusliitto ei lähtenyt Kuopion koulutushankkeeseen mukaan.

”Kun vanhat työntekijät eivät kelpaa, pitää konstilla kuin konstilla potkaista vanhoja työntekijöitä polvitaipeeseen. Tältä se siellä tuntuu, siksi emme lähteneet pilotin ohjausryhmään mukaan”, Rakennusliiton toimitusjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.

Hänen mukaansa Rakennusliiton jäsenten työttömyys on Itä-Suomessa pitkälti yli 10 prosenttia.

Kokonaan Harjuniemi ei kuitenkaan pilottihanketta tyrmää. ”Jos ihmisiä saadaan laillisesti työllistymään, ei sitä voi lähtökohtaisesti vääräksikään sanoa. Siitä vaan.”

Harjuniemen kyynisyyden taustalla on pettymys byrokraattisia kokeiluja kohtaan. Niiden lopullinen anti on hyvin laiha.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Pakolaisista rakentajia pikakoulutuksella”

  1. Hei

    Miksi tätä ideaa ei käytetty aikaisemmin työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi. Siksi, koska Suomen Valtio ei saanut osallistua kustannuksiin. Miksi? Koska EU ei antanut lupaa eikä osallistunut kustannuksiin.

  2. Jos tälläkin hetkellä on ongelmia kommunikaatiossa työmailla, niin mikä on tulevaisuus jos yhteistä kieltä ei löydy?
    Toivottavasti rakennusvirheiden määrä laskee ja laatu nousee.

    1. Miten se yhteinen kieli ja sillä tasolla, jota rakentaminen vaatii, toteutetaan. Ei vuohipaimenista kovin helpolla saada laatutietoisia rakentajia.
      Uskooko joku, että virheet vähenevät.

  3. Kuopioon rakennetaan savimajoja ilmeisesti…

Vastaa käyttäjälle vanhempi insinööri Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat