Kokeile kuukausi maksutta

Betset tukki työvoimavajetta turvapaikanhakijoilla

Betonielementtivalmistaja Betsetin Kyyjärven tehtaalla työskentelee 15 turvapaikanhakijaa.

Betoniraudoittaja Juha Reini opastaa Karzan Kamalia eli "Tarzania" työssä Betsetin Kyyjärven tehtaalla.

Pienellä noin 1400 hengen paikkakunnalla sijaitsevan yrityksen ei ole ollut helppoa saada työntekijöitä. Suuri osa nuorista suuntaa muualle opiskelemaan ja töihin.

Siksi Betset vastasi kyllä, kun Suomen Punaisen Ristin Saarijärven vastaanottokeskus tarjosi yhtiölle turvapaikanhakijoita työharjoitteluun noin vuosi sitten. Keskuksella on sivupiste Kyyjärvellä. Toimitusjohtaja Lasse Happosen mukaan asiaa mietittiin pitkään ja esityksestä neuvoteltiin myös henkilökunnan kanssa.

”Meillä oli työvoiman tarve, ja jotenkin se oli ratkaistava. Rakentamisen nousu näkyy meilläkin varsinkin seinäelementtien menekissä. Tilauskanta ulottuu ensi vuoden puolelle.”

Turvapaikanhakijat olivat Kyyjärvellä ensin neljän viikon harjoittelussa. Nyt he työskentelevät määräaikaisina vuokratyöfirman kautta. Seinäelementtitehtaalla heitä on kaksi, runkotehtaalla 13.

Kaikkiaan Betsetin tehtaalla Kyyjärvellä työskentelee 180 henkeä. Moni käy tehtaalla töissä pitkienkin matkojen takaa.

Ennakkoluulot hälvenivät

Turvapaikanhakijat perehdytettiin Betsetillä tarkasti muun muassa työaikoihin, palkanmaksuun ja työturvallisuuteen. Vuokratyöfirma ja vastaanottokeskus hoitivat omat perehdytyksensä.

Happosen mukaan yhtiössä on oltu tyytyväisiä turvapaikanhakijoiden työpanokseen, kun huomioidaan heidän lyhyt maassaoloaikansa ja alan työkokemuksensa. Ongelmiakin on ollut, sillä yhteistä kieltä on ollut vaikea löytää ja käsitteistössä on eroavaisuuksia. Ennakkoluulojakin oli maalaispaikkakunnalla tulijoita kohtaan.

”Empatian, pelon ja ennakkoluulojen sekoituksesta on tultu siihen, että Kyyjärvi on halunnut pitää kiinni vastaanottokeskuksesta. Ennakkoluuloista on päästy eroon tutustumalla tulijoihin ja heidän tarinoihinsa.”

Tulijoiden ja isäntien kulttuurit ovat hyvin erilaisia. Happonen painottaa, että se pitää huomioida yrityksen arjessa. Betsetille työllistyneet turvapaikanhakijat tulevat hyvin levottomilta alueilta, Irakista, Syyriasta ja Afganistanista.

”Työntekijää ei ehkä arvosteta heidän kotikulttuureissaan niin paljon kuin Suomessa. Pysyviä työsuhteitakaan ei välttämättä ole. Tämä saattaa johtaa vääriin käyttäytymismalleihin. Työntekijä saattaa sanoa ymmärtäneensä jotain, vaikkei olekaan, koska haluaa säilyttää työpaikkansa.”

Happonen korostaa, että kaikki tämä pitää huomioida johtamisessa. Yksi hyväksi havaittu tapa työn oppimisenkin kannalta on se, että tulijan työparina on kokenut ihminen. Yhden tällaisen työparin muodostavat runkohallissa työskentelevät Juha Reini ja Irakin kurdi Karzan Kamal.

”Sanomme häntä Tarzaniksi. Kaksi kuukautta on nyt työskennelty yhdessä, ja kaikki on sujunut hyvin. Työmotivaatio on miehellä kohdillaan. Käytämme suomea, englantia ja elekieltä”, rauhallinen Reini sanoo ja neuvoo Kamalia raudoituksessa.

Tulijat ovat integroituneet työyhteisöön myös sillä tavalla, että he tervehtivät kaikkia ennen töidensä aloittamista aamulla.

”Ihmisiä kaikki ollaan>”

Linjapäällikkö ja Kyyjärven tehtaan laatupäällikkö Tarmo Pölkki sanoo, että kieliongelmia on ollut, mutta paremmin kieliä osaavat turvapaikanhakijat auttavat niitä huonommin osaavia. Hän myöntää, että johtamisen kannalta tilanne on vaativa.

”Ihmisiähän tässä kuitenkin kaikki ollaan. Tuolla he kylillä menevät, kuten me muutkin.”

Pääluottamusmies Antti Honkalehto sanoo vieressä nyökäten, että tulijoiden ja kantasuomalaisten välit ovat kunnossa. Hän ei ole ainakaan kuullut yhteenotoista tai erimielisyyksistä. ”En kyllä osaa moittia.”

Moni Betsetillä työskentelevistä turvapaikanhakijoista on saanut kielteisen päätöksen, vain yksi myönteisen. Työtilanteesta ja tarpeista riippuen Betset mielellään pitäisi Happosen mukaan nämäkin työntekijät, mutta paljon on kiinni viranomaisista.

Afganistanista Kabulista Suomeen tullut Esma Tullah on yksi heistä, jotka vielä odottavat päätöstään. Hän on työskennellyt Betsetillä viisi kuukautta.

”Olen viihtynyt hyvin. Minua autetaan, jos tarvitsen apua”, englantia ja jo jonkin verran suomeakin puhuva Tullah sanoo.

Hän pakeni sotaa Afganistanista perheensä ja sukulaistensa kanssa. Hän työskenteli vanhassa kotimaassaan painotyöntekijänä. Nyt hän haluaisi jäädä Kyyjärvelle.

”Lapseni käyvät koulua ja ovat asettuneet tänne. Afganistanissa lapsillani ei olisi ollut tulevaisuutta. Täällä on rauhallista.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Betset tukki työvoimavajetta turvapaikanhakijoilla”

  1. Koska näemme näin paljon vaivaa suomalaisten työllistämiseen. Vai onko tässä taustalla yhteiskunnan rahoittama projekti.

    1. Suomalaisia ei saa.millään konstilla töihin.

  2. Enpä kyllä hankkisi periaatteesta tuolta mitään. Sen tietää että hinnan maksaa moninkertaisena työllistämiskuluina yms.

  3. Hieno homma, ahkeria ja luotettavia työntekijöitä. Betsetin työvoiman tarve on valtava sekä akuutti.

  4. kaipa maksavat sitten asumisen ja ruokansa itse

  5. !5-vuotta tuli noita hommia tehtyä ja kun ensimmäinen noita tuli firmaan missä olin töissä, sanoin pomolle, et kun toinen tulee, niin minun työt loppuu samantien ja kun toinen tuli viime viikolla, niin vasara ja surrikoukku putos siihen paikkaan ja sanoin pomolle, et laittaa työtodistuksen postissa. Yksi työtehtävistäni oli perehdyttää uudet työntekijät töihin ja nyt vaan keitti yli.

    1. Missä työmaalla on enää nykyisin pelkkiä Arjalaisia ja Viikinkiä?

  6. Tietojen ??? mukaan aloittaneesta 14:sta kaksi (2) !!! on ”kotoutunut tähän Betset- työpaikkaan. Jokos ne (koneinsinöörit) saavat insinöörin palkkaa?

  7. Onko näistä työsuhteista mitään tarkempaa (anonyymiä) tietoa, montako vielä ja mitä työtehtäviä

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat