Hovioikeus alensi yhtiöiden korvausvastuuta asfalttikartellissa

Hovioikeuden kunnille tuomitsemat korvaukset vaihtelevat vajaasta 20 000 eurosta lähes 5 miljoonaan euroon. Vastaajat on tuomittu korvausvastuuseen seuraavasti.

Lemminkäinen Oyj on tuomittu maksamaan korvauksia kaikkiaan 25 kunnalle yhteensä lähes 16 miljoonaa euroa sekä valtiolle runsaat 4 miljoonaa euroa. 11 kunnan kanne on hylätty.

Lemminkäiselle palautetaan noin 14 miljoonaa euroa

Niiden 25 kanteen osalta, joissa Lemminkäinen oli ainoa vastaaja, hovioikeus määräsi Lemminkäisen maksamaan korvauksia 18 kantajalle pääomamäärältään yhteensä noin 6 miljoonaa euroa, joka on noin 9 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä käräjäoikeus oli määrännyt, kertoo Lemminkäinen omassa tiedotteessaan.

Lisäksi hovioikeus antoi päätökset 12 muun kanteen osalta, joissa vastaajina oli Lemminkäisen lisäksi muita asfalttialan yrityksiä. Näiden kanteiden osalta hovioikeus määräsi vastaajat maksamaan korvauksia 8 kantajalle pääomamäärältään yhteensä noin 14 miljoonaa euroa, joka on noin 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä käräjäoikeus oli määrännyt. Näiden kanteiden osalta Lemminkäisen maksuvelvollisuus on osittain yhteisvastuullista muiden vastaajien kanssa.

VLT Tradingin Oy:n (ent. Valtatie Oy), joka on konkurssissa, osalta kaikkiaan viidellä kunnalla on vahvistettu oleva siltä korvaussaatavia, joiden yhteismäärä on runsaat 9 miljoonaa euroa, ja valtiolla on vahvistettu olevan korvaussaatavaa yhtiöltä runsaat 700.000 euroa. Kahden kunnan kanne on hylätty.

Skanska Asfaltille ei kustannusvaikutuksia

Skanska Asfaltti Oy on tuomittu maksamaan korvauksia kaikkiaan neljälle kunnalle yhteensä runsaat 1,7 miljoonaa euroa ja valtiolle runsaat miljoona euroa. Neljän kunnan kanne on hylätty.

”Arviomme mukaan päätöksellä ei ole Skanska Asfaltti Oy:lle kustannusvaikutuksia, sillä kunnat joutuvat palauttamaan yritykselle suunnilleen saman verran kuin yritys joutuu maksamaan valtiolle”, toteaa Skanska Oy:n lakiasiainjohtaja Kirsi Palviainen.

SA-Capital Oy (ent. Savatie Oy) on tuomittu maksamaan valtiolle korvausta noin 1,7 miljoonaa euroa. Kolmen kunnan kanne on hylätty.

NCC Roads Oy:hyn, Asfaltmix Oy:hyn ja Super Asfaltti Oy:hyn kohdistetut vaatimukset on hylätty. Myös purkautuneeseen, jatketussa selvitystilassa olevaan Interasfaltti Oy:hyn kohdistetut vaatimukset on hylätty.

39 kunnan ja valtion kanteet käsittelyssä

Helsingin käräjäoikeuden ja Helsingin hovioikeuden käsiteltävänä on ollut kaikkiaan 39 kunnan sekä valtion vahingonkorvausvaatimukset, jotka perustuvat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa toimineen asfalttikartellin aiheuttamiin vahinkoihin Lemminkäinen Oyj:tä, Skanska Asfaltti Oy:tä, NCC Roads Oy:tä, Interasfaltti
Oy:tä, VLT Trading Oy:tä, Asfaltmix Oy:tä, SA-Capital Oy:tä ja Super Asfaltti Oy:tä vastaan.

Käräjäoikeus arvioi 28.11.2013 tuomiossaan kartellin olemassaoloa ja laajuutta korkeimman hallinto-oikeuden seuraamusmaksuasiassa 29.9.2009 antaman päätöksen perusteella. Käräjäoikeus katsoi, etteivät korvausvaatimukset olleet miltään osin vanhentuneet. Käräjäoikeus hyväksyi kuntien vahingonkorvausvaatimukset pääosin.

Käräjäoikeus hylkäsi valtion kanteen kokonaan sillä perusteella, että se katsoi valtion olleen tietoinen asfalttikartellista ja Tielaitoksen tuotannon tiettynä aikana myös osallistuneen kartellin toimintaan.

Osa korvausvaatimuksista vanhentunut

Hovioikeus katsoi, että osa kantajien korvausvaatimuksista oli vanhentuneita. Hovioikeus on arvioinut vanhentumiskysymyksiä korkeimman oikeuden äskettäisen ennakkopäätöksen KKO 2016:11 perusteella.

Kysymystä kilpailunrajoitusten olemassaolosta hovioikeus arvioi sille esitetyn näytön perusteella. Hovioikeus katsoi, että vuodesta 1994 paikallisesti ja ainakin vuodesta 1997 valtakunnallisesti aina maaliskuuhun 2002 saakka useat asfalttialan yritykset olivat soveltaneet kilpailunrajoituksia, jotka olivat vaikuttaneet päällystystöitä koskeneiden tarjouskilpailujen lopputulokseen ja hintatasoon ja aiheuttaneet näin tilaajille korvattavaa vahinkoa.

Tielaitosta ei pidetty tietoisena kartellista

Valtion kanteen osalta hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Tielaitos olisi ollut tietoinen  kilpailunrajoituksista ja eräiden Tielaitoksen tuotannon toimihenkilöiden osallistumisesta
kilpailunrajoituksiin. Valtio ei siten ollut hyväksynyt menettelyä ja mahdollisen vahingon aiheutumista.

Hovioikeus on hylännyt ne kantajien vaatimukset, jotka ovat kohdistuneet sellaisiin yrityksiin, jotka eivät ole olleet tekemisissä kilpailunrajoitusten kanssa vaan ovat kartellin jälkeen hankkineet joidenkin kilpailunrajoituksiin osallistuneiden yritysten liiketoiminnan tai osakekannan.

Osa vaatimuksista on hylätty kilpailunrajoituksia tai vahingon olemassaoloa koskevan näytön tai vahingon ja vastaajayhtiön toiminnan välisen syy-yhteyden puuttumisen vuoksi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Teemu Paasikoski, Elina Setälä ja Ari Siltama. Valmistelijoina ovat toimineet asessori Jenny Öberg ja viskaali Anne Miettinen.