Kokeile kuukausi maksutta

Onko betonivalutaito kadonnut Turusta ja koko Suomesta?

Työvirheet eivät selitä Turussa Lemminkäisen sairaaalakohteen ja NCC:n pysäköintihallin ongelmia betonin lujuuden kanssa.

Työvirheet eivät selitä Turussa Lemminkäisen sairaaalakohteen ja NCC:n pysäköintihallin ongelmia betonin lujuuden kanssa.

Rakennustyömailla on paljastunut vakavia betonin lujuuden heikkouksia. Tukes selvittää parhaillaan tuoteteollisuuden näkökulmasta näitä puutteita. Se katsoo muun muassa onko prosessissa tai betonimassassa puutteita tai muutoksia, jotka selittäisivät tapaukset.

Turun rakennusvalvonta on kehottanut ympäristöministeriötä hoitamaan saman rakennusvalvonnan suuntaan, jolloin päästäisiin kiinni myös työmaiden ja niiden valvontamenetelmien puutteisiin.

Tällaisia puutteita on Rakennuslehden saamien tietojen mukaan paljon enemmän kuin mitä nyt on ollut julkisuudessa ja ongelmat ovat saattaneet jatkua useita vuosia.  Tukesinkin tiedossa on joitakin uusia tapauksia. Ne ovat omakotitalotyömailta, kun taas Rakennuslehdelle tulleet vielä vahvistamattomat vinkit ovat muutamista suurista kohteista pääkaupunkiseudulta.

Alkuperäisessä jutussa kokenut betonityönjohtaja analysoi lehdissä julkaistujen kuvien pohjalta Turussa mahdollisesti tapahtuneita virheitä. Koska olemme saaneet niistä tarkempia tietoja paikan päältä, olemme poistaneet tämän nyt jo vanhentuneeksi osoittautuneen spekulaation.

Voitte katsoa mitä työmaalla tapahtui jutusta ”Rotankolot  vain paljastivat Turun betoniongelmat – todellinen ongelma on betonin lujuus”

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Onko betonivalutaito kadonnut Turusta ja koko Suomesta?”

  1. Erinomainen artikkeli, jossa vastauksia useimpiin kysymyksiin.

    On mielenkiintoista seurata, mikä kohtalo porakappaleilla tulee olemaan, kun artikkelin jälkeen on kohtalaisen selvää, ettei 32mm raudoitteiden kanssa tule käyttää vastaavan kokoista kiviainesta.

    Porakappaleita ottamalla myös valun ylemmistä osista – selviäisi, vastaako toimitus rahtikirjan sisältöä.

    Myös työtavoissa näyttäisi olevan parannettavaa.

    Turvallisuusnäkökulma on otettava huomioon, mutta onko tuolloin rajusti raudoitettu kova valu junaturvallisuuden ja rakennuksen kannalta paras vaihtoehto?

    Turvallisuuden kannaltahan voisi olla perusteltua käyttää rakennuksen puskurina iskut vastaanottavaa, pehmeämpää ja tarvittaessa korjattavaa kerrosta tai murskepetiä.

    Miten vastaavat kohteet on rakennettu suurnopeusjunien Japanissa?

  2. Kupittaan asemalla junat ajavat aina kutakuinkin kävelyvauhtia.

  3. Kyllä on laadunvalvonta työmailla pettänyt. InfraRYL:n mukaan työmaalla pitäisi joko tehdä betonista koekappaleet valun yhteydessä tai testata kovettuneen betonin lujuus kimmovasarakokeilla. Jos näin olisi tehty, niin ongelma olisi havaittu jo melko pian.

    1. Koekappaleita ei ainakaan väitetä tehdyn.

      Kimmovasaran tarpeesta tai tarpeettomuudesta näytetään päätetyn muotin purkamisen yhteydessä?

      Nimim. ”Seppo” on kirjoittanut aiemmin alle 4mm kivijakeiden suhteista ja niiden merkityksestä.
      32mm tavaraa ei taideta enää pumpata?

      Tässä yhteydessä tulee mieleen kysyä – on punnitseminen masuunikuonan määritykseen yksistään riittävä työkalu betoniseoksia valmistettaessa?

  4. Tilaaja on saanut vastiketta vähille rahoilleen.

  5. Suosittelisin hra. toimituspäällikön ottamaan jokseenkin puolueettomampaa näkökantaa asiaan ennen kuin alkaa syyttelemään kilpaa sekä nuoria että ulkomaalaisia tässä asiassa. Uskomattoman ylimielistä kirjoittamista Rakennuslehdeltä. Kieltämättä valokuvattu harvavalu oli karmivan näköinen, mutta asiallisempien uutislähteiden mukaan sairaalatyömaallekin on saapunut n. 3000m3 heikkolaatuista kuraa.

  6. Jos betonirakenteessa on niin paljon terästä ettei betonia mahdu siihen laittaa, niin eikös nämä teräsraketeet olisi fiksumpi valmistaa konepajalla ja maalata kuin kutoa terästangoista ja rapata betonilla?

  7. Betoni taidetaan nykyään suhteuttaa enemmän pumppausta kuin rakenteen lujuutta silmälläpitäen

  8. Pohjanmaan alueella on ollut viimeisen vuoden aikana useita tapauksia joissa betonilaatan kuivuminen on poikennut totutusta. Kuivuminen on vaatinut jopa 50% pitemmän ajan kuin ennen
    vaikka kuivureita ym. keinoja on käytetty. Onko sementti tai sen lisäaine tähän syynä?
    Nimimerkki kärsimään joutunut urakoitsija

Vastaa käyttäjälle Vieläkin nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat