Kokeile kuukausi maksutta

”Raudoittajan ammatti ei houkuttele suomalaisia”

Suomen suurimpiin kuuluva raudoitusliike joutuu hankkimaan raudoittajansa ulkomailta, koska Suomesta työntekijöitä ei vakituisiin työsuhteisiin löydy.

Toimitusjohtaja Tanja Karosella on käsissään liiketoiminta, jota hän on viime vuosina kasvattanut yli 30 prosentin vuosivauhdilla. NJ Rebar eli viralliselta nimeltään Nousujohde Raudoitus Oy on Suomen suurimpiin kuuluva raudoitusliike, joka työllistää noin sata henkeä. Suurin osa työntekijöistä on puolalaisia.

Vuoden 2009 talousromahduksen jälkeen tapahtumajärjestäjästä raudoitusalan kärkiyritykseksi muuttunut NJ Rebar saavutti alle vuodessa aloittamisensa jälkeen jo 100 000 euron kuukausiliikevaihdon. Viime vuonna sen liikevaihto oli 9,3 miljoonaa, ja tälle vuodelle toteutuu noin 12 miljoonaa euroa.

Kasvu on tapahtunut yrityksen omalla kassalla, ja sen takana on Karosen mukaan raudoitusalan kehittymätön liiketoiminta. Karonen on taustaltaan taloushallinnon ammattilainen. Yrityksen työpäällikkönä toimii pitkän raudoituskokemuksen turvin Osmo Töyrylä.

”Kehittymispotentiaalia on paljon, sillä perinteisesti alalla ei ole ollut johtamis- tai liikkeenjohdollista kokemusta. Projektien jälkeen on katsottu, mitä käteen on jäänyt, ja suunnitelmallisuus tai kate- tai kannattavuuslaskenta on jäänyt tekemättä.”

Kilpailu työntekijöistä

Yritys uusi tänä syksynä markkinointinimensä NJ Rebariksi. Sen myötä se pystyy kilpailemaan helpommin kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailu pätevästä työvoimasta on kova, ja tiukimmin samasta työvoimasta kilpailevat norjalaiset ja saksalaiset. NJ Rebar palkkaa raudoittajia lähinnä Puolasta, sillä suomalaisia raudoittajia ei ole saatavilla. Alan koulutusta on ajettu alas 1990-luvulta lähtien.

”Talonrakennusopinnoissa raudoittamista ja betonitöitä on vain muutaman opintopisteen verran. Alalle on aiemminkin tultu perinteisesti kisälli-mestaripolun kautta, mutta nykyään raaka raudoittamistyö ei suomalaisia juuri kiinnosta”, Karonen sanoo.

Helsingin Sanomien haastatteleman Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulaisen mukaan esimerkiksi taannoin Raahessa järjestetty betoniraudoittajan kurssi jouduttiin perumaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Kurssi oli ajateltu ydinvoima- ja tuulivoimarakentamisen tarpeisiin.

Helsingin Kalasataman Redin työmaalla NJ Rebarilla oli parhaimmillaan töissä yli 80 raudoittajaa. Nyt menossa ovat ajotunnelien ja Itäväylän sillan raudoitukset. Työmaavahvuus on 40 henkeä. Harjateräkset NJ Rebarille toimittaa Helsingin tukkumyynti, joka katkaisee ja taivuttaa raudat. Suunnitelmamuutokset ja kiiretoimitukset tehdään yrityksen työmaalla sijaitsevassa sääsuojateltassa.

Viime aikojen suurimpia työmaita ovat olleet Espoon Matinkylän metrokeskuksen noin 3 600 tonnin ja Tapiolan kaupunkikeskuksen ensimmäisen vaiheen noin 2 700 tonnin urakat.

Yhtiön yhteistyökumppani useassa projektissa on Rakennusliike Sierak, joka on erikoistunut paikallavalutekniikoihin ja betonirunkorakenteisiin.

Puolalaiset reissumiehet

Karonen joutuu rekrytoimaan työvoimansa pääasiassa Puolasta, jossa alan ammattitaito on yhä arvossaan. Jokaiselle tarjotaan vakituista työsuhdetta, mutta reissutyöhön tottuneet miehet ovat Suomessa keskimäärin vain 3–6 kuukauden jaksoissa. Enimmillään töissä ollaan vuosi. Miehille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joka työsuhteen alussa on sopimuksen alarajalla. Muutaman kuukauden työnäyttöjen jälkeen palkka nousee, ja lisiä voi tienata esimerkiksi kielitaidolla tai koulutuksiin osallistumalla.

”Puolalaiset ovat ammattitaitoisia ja luotettavia. Moni tienaa Suomessa talorahat, ja jonkin verran saamme heitä tänne takaisinkin. Perheet jäävät kuitenkin aina kotimaahan, vaikka miten houkuttelemme heitä tänne”, Karonen kertoo.

Karosen mukaan virolaiset ovat karsiutuneet työmailta sen vuoksi, että moni haluaa lähteä kotiin jo torstaina ja palata vasta maanantaina. Tiukkoihin aikatauluihin vain kolmen päivän pitkät työrupeamat eivät Karosen mukaan sovellu.

Reissutyön raskaus näkyy työmailla joskus päihdeongelmina. Työaikana on nollatoleranssi, ja työmailla tehdään viikoittain puhallutuksia. Ennakoivaan päihdetyöhön panostetaan ja hoitoon ohjataan tarvittaessa. Päihteet ovat Karosen mukaan alan tabu. Hän joutuu joka kuukausi irtisanomaan vähintään yhden työntekijän päihtymyksen vuoksi.

Korjattu 15.11. palkkatieto.

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “”Raudoittajan ammatti ei houkuttele suomalaisia””

  1. Kyllä kaikkia paskaa rakennuslehtikin alentuu kirjoittaan. Kyllä tekijöitä löytyy, jos löytyy palkanmaksajia.

    1. Tietysti! Olen sama mieltä – jos palkka on vähän isompi kun päiväräha – työntekijät löytyy!

  2. Tekijöillä tarkoittanette suomalaisia raudoittajia. Kertokaa minullekin, mistä niitä löytyy?

  3. Puolalaiset ovat täällä verokortilla jonka tuloraja on 9500€/vuosi eli ennakkoveroprosentti on tällöin tasan yksi (1%)
    Kyllä täällä Suomessakin olisi ammattiväkeä, mutta yrityksen työtapakulttuuri ja palkat ovat sellaiset, että kukaan normaali ei lähde töihin. Sääli sikälikin, että noille Polakeille maksetaan Suomesta lapsilisät yms. Nyt pitäisi ryhdistäytyä ja alkaa etsimään myös Suomalisia tekijöitä. Pidän tilannetta sitten normaalina, kun työvoimasta olisi edes noin 30% kotimaasta.

    1. Tuo lapsilisähomma on ihan EU:n lainsäädännön mukainen asia ja lapsilisät maksetaan ainoastaan työskentelyajalta, lisäksi etuuksia sovitetaan yhteen niin että esim. Puolassa maksettava lapsilisä vähennetään Suomesta maksettavalle. Tällöin etuus ei ole täysi.

      Lisäksi lapsilisä maksetaan ainoastaan mikäli työsoppari on vähintään 4 kuukauden mittainen ja työnteosta maksetaan TESsin mukainen liksa. Sopimuksen päätyttyä etuus katkaistaan.

      Maksettaisiin sinullekkin lapsilisät muihin EU-maihin jos olisit tarpeeksi pätevä työskentelemään ulkomailla.

  4. Taitaa olla niin että töyrylä pistänyt suomalaiset pihalle ja ottanut puolalaisia 10e miehiä tilalle.

  5. Ihan täyttä paskaa!! Alle kympin lähtöliksa ja sit tessin mukaan, ei ihme ettei löydy suomalaisia ”ammattimiehiä”. Kaikkea paskaa tekin julkasette täällä.

  6. Suomalaiset nuoret jää kortistoon. Aloitteleva nuori ei pysty kilpailemaan puolalaisen ammattimiehen kanssa. Mistä löytyy työtä omille nuorille ja partalapsille?

  7. Tuo toiminta täyttä ihmisoikeuksien poljentaa srv.sierak.nj.rebar tutkintaan…..puolan pojat töissä väh 60h viikko ilman ylityö/muita lisiä.raudoittajan urakkapalkka väh.30-40e/h ja tuntityöstä 25e/h varmasti löytyy suomalaisilla ehdoilla suomalaiset tekijät.

  8. Löytyisipä Suomesta yksikin oikea toimittaja joka ottaisi selvää esim.
    ko firman taustoista ja siitä mitä niille polakeille oikeasti maksetaan.
    Rehellisesti toimivat firmat kärsivät kun yrittävät maksaa kaikki maksunsa ja kansantalous kärsii kun veroja ei makseta.Töyrylälle
    tiedoksi että ilmoitus esim Hesariin ja lupaat maksaa kunnon palkan
    päivärahat ja hommaat asunnon niin varmasti saat suomalaisia ammattimiehiä.Näinhän ennenkin toimittiin ei se ole niin vaikeata.,

  9. Eräällä toisella alalla systeeminä se, että ulkomaalaiset ovat käuytännöllisesti katsoen työntekijän asemassa mutta toimivat yrittäjinä. Tällöin voidaan ohittaa kätevästi suomalainen yleissitova työehtosopimus. Kaikissa ns pääfirman julkaisussa kehutaan kuinka noudatetaan työehtosopimusta. Tähän kuvioon liittyy vielä se kuvio jossa ulkomaalaisten työnantaja on suomalainen jobbari… alihanjija siis.

    Tämä on lainmukaista ja toimiva systeemi jossa ulkomaalaiset saavat noin puolet suomalaisten tessien mukaisesta ansiosta.

    Isäntäfirma voi tässä systeemissä karsia osan työnjohtaja porukastaan ja kaikki työntekijänsä kirjanpidostaan.

    Harmi vain että tämä tukkii täysin suomalaisten työntekijöitten tulon alalle.

  10. Kyllä näitä kotimaisten ”ammattimiesten” kirjoituksia on hauska lukea! Ilmeisesti täytyy sukupolven vaihtua, jotta ymmärretään mitä työvoiman liikkuvuus tarkoittaa? Pikkuhiljaa siinä käy niin, että nälkäisemmät kaverit tekevät työt ja muut ilmeisesti hankkivat elantonsa muuten kuin työtä tekemällä…

    Ja mitä tulee TES:sin kiertämiseen niin suosittelen ryhtymään yrittäjäksi ja kokeilemaan. Huomaat aika äkkiä, ettei siitä tule enää mitään. Sellaiseen ei vain yksinkertaisesti ole varaa – ei Töyrylällä, Karosella tai muillakaan.

    Nämä vasemmistolaiset valittajat varmaan yrittäjänäkin kokeilisivat sitä – toivottavasti ei siirry veressä seuraavalle sukupolvelle.

Vastaa käyttäjälle Inframies Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat