Kokeile kuukausi maksutta

Rakenteilla olevan sairaalarakennuksen betonirakenteissa laaja ja vakava lujuusongelma

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) T3-sairaalarakennuksen kansirakenteen perustuksissa ja pystyrakenteissa käytetyssä betonissa on laaja ja vakava lujuusongelma.

TYKS:in T3-sairaalan valutyössä oli ongelmia betonin tiivistämisessä.

Tyksin työmaalla havaittiin laatuongelmia betonin lujuudessa lokakuun puolivälissä ja työmaan betonityöt keskeytettiin viikkoa myöhemmin tilaajan ja urakoitsijan yhteisellä päätöksellä. Betonirakenteista porattiin tarkentavia tutkimuksia varten näytteitä, joita ovat tutkineet Contesta Oy:n ja VTT Servicen betonitekniikkaan erikoistuneet asiantuntijat. Syys-lokakuussa otettiin yhteensä 40 kappaletta näytelieriöitä betonin laadun varmistamiseksi. Sairaanhoitopiirin asiantuntijana on toiminut professori Ralf Lindberg.

Betonista on lujuuden lisäksi tutkittu muun muassa tiheyttä, kokonaisilmamäärää ja rakenteellista koostumusta. Tutkimuksilla on pyritty selvittämään betonin loppulujuutta ja onko lujuuden kehitys jostain syystä hidastunut.

Valmistuneiden asiantuntijalausuntojen perusteella käytetyn betonin loppulujuus ei tule vastaamaan vaatimuksia. Näytteiden vertailulujuusarvot olivat 28–30 MPa (megapascalia), kun vaadittava suunnittelulujuus pitäisi olla 45 MPa. Myös rakenteiden todellisia käyttö- ja onnettomuustilanteiden jännitystiloja on tarkasteltu, eikä alentuneilla lujuusarvoilla saavuteta riittävää varmuuskerrointa.

Vialliset betonirakenteet rakennettava uudelleen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-projektijohtajan Timo Seppälän mukaan tässä tilanteessa rakenteiden korjaaminen ei ole riittävä toimenpide.

”Tutkimuksissa on selvitetty mahdollisuutta vahvistaa rakenteita erilaisilla toimenpiteillä. Niiden tekeminen on kuitenkin vaikeaa, ja selvitysten mukaan ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, että lopputulos vastaisi suunnitelmien mukaista betonirakennetta”, Seppälä sanoo.

Sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto edellyttää, että rakentamisen osapuolet ryhtyvät välittömiin toimenpiteisiin viallisten rakenteiden purkamiseksi ja rakentavat ne uudelleen. T3-työmaan perustus- ja pystyrakenteissa eli betonikannen tukirakenteissa on vialliseksi osoittautunutta betonia yhteensä noin 3000 kuutiota.

Betonin lujuusongelman aiheuttanutta syytä ei ole nyt tehdyissä tutkimuksissa voitu vielä tarkentaa. Asian lisätutkimista jatkavat pääurakoitsija Lemminkäinen Infra Oy ja betonimassan toimittanut Rudus Oy. Ruduksen toimitukseen sisältyy valmisbetonin toimitus ja pumppaus työmaalla valukohteeseen. Betonin valamiseen liittyvät työt tiivistämisineen ja jälkihoitoineen ovat urakoitsijan vastuulla. Syyskuussa tehtiin valutyö, jossa oli ongelmia betonin tiivistämisessä.

T3-sairaalan rakentaminen viivästyy

T3-sairaalan kansiurakan rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2016. Urakan oli määrä olla kokonaisuudessaan valmis 30.11.2017. Tämänhetkisen alustavan arvion mukaan betonin laatuvirheestä aiheutuu noin 8–10 kuukauden viive kansirakenteen valmistumiseen. Sairaalan rakentaminen kansirakenteen päälle pitkittyy saman verran. Vastaavasti U-sairaalasta luopuminen viivästyy.

”Tilanne on erittäin valitettava, mutta olemme tyytyväisiä siitä, että sairaanhoitopiirin laadunvalvonta toimi työmaalla asianmukaisesti ja ongelmiin puututtiin heti kun ne huomattiin. On tärkeää, että asiassa päästään pikaisesti eteenpäin, koska T3-sairaalarakennuksen saaminen käyttöön on sairaanhoitopiirille ja sen henkilöstölle erittäin tärkeää. Odotamme T3:n käyttöönottoa erityisesti puhtaan sisäilman ja tehokkaampien hoitoprosessien takia”, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä toteaa

Setälän mukaan viivästymisestä aiheutuu kustannuksia myös sairaanhoitopiirille, mutta niiden ei pidä siirtyä kuntien ja veronmaksajien kannettavaksi. Sairaanhoitopiiri lähtee kuitenkin siitä, että betonirakenteet toteutetaan sovitun mukaisina ja että laatupoikkeamasta aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset korvataan sille täysimääräisenä. Asian jatkoselvittely on ensisijaisesti pääurakoitsijan ja sen sopimusosapuolien välinen asia.

Kemijärvellä samat vika kesällä

Kesällä Kemijärven rautatiesillan valuissa oli samanlaisia ongelmia, kertoi Yle. Kemijärven Kallaanvaarassa liki valmis rautatiesilta jouduttiin murskaamaan betonivalussa havaitun lujuusongelman vuoksi. Siltaan betonimassan toimittaneessa Ruduksen betonitehtaassa Rovaniemeltä hämmästeltiin Kemijärven tapausta. Siltaa urakoivan VR Trackin mukaan vika johtui betonilaadusta. Se osoittautui liian huokoiseksi. Epäilyt alkoivat kesäkuun mittaustuloksista.  Siinä vaiheessa työt pysäytettiin.

Rakennuslehden toimituspäällikkö Seppo Mölsän pohdinta (eko)sementtiin lisättynyt aineiden, kuten masuunikuonan vaikutuksesta valujen vaikeutumiseen, on tämän jutun linkkinä.

Turun sairaala rakennetaan radan päälle betonikannelle. Rakenteiden pitäisi kestää myös junan törmäys. Siksi raudoitus on poikkeuksellisen tiheä. Se puolestaan edellyttää, että valmisbetonin kiviaineksen raekoon pitää olla riittävän pieni. Esimerkiksi ydinvoimalaitosten paksujen rakenteiden valuissa maksimiraekoko on 8 milliä. Jos raekoko on liian iso, betonimassa ei pääse tunkeutumaan joka väliin. Turussa käytettiin kuitenkin vain normaalia raekokoa.

Mahdollista on, että epäonnistumisiin ei ole yhtä syytä, vaan useiden syiden yhdistelmä. Vaativa betonivalu edellyttää valmisbetonitoimittajan ja betonimiesten hyvää yhteistoimintaa.

Ruduksen Länsi-Suomen aluejohtaja Jari Lehtonen sanoo, että sementtitehtaat ovat siirtyneet ympäristöystävällisemmän sementin tekoon, mikä tarkoittaa, että sementtiin on lisätty erilaisia seoksia. Tarkemmin hän ei osannut niitä eritellä. Esimerkiksi masuunikuonaa tai lentotuhkaa ei Turussa hänen mukaan kuitenkaan olisi käytetty. Tosin tyypillisesti näissä seossementeissä lisäaineet ovat juuri masuunikuona tai kalkkijauhe.

Masuunikuonalla betonin riittävän lujuuden kehittyminen kestää yli 90 vuorokautta, kun normaalisementillä selvitään reilulla 21 vuorokaudella.

Seossementillä on Lehtosen mukaan voinut olla vaikutusta valun epäonnistumiseen, sillä se vaatii paljon huolellisempaa jälkihoitoa työmaalla kuin vanhoilla sementeillä, joihin betonimiehet ovat tottuneet.

Jälkihoito tarkoittaa lämpötilan ja kosteusolosuhteiden hallintaa, jotta lujuus kehittyisi suunnitellusti.

Ruduksella ja sementin valmistajalla Finnsementillä on sama omistaja, CRH.

Tyksin T3-sairaalan rakennushanke

Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa olevat toiminnot

uudisrakennus nousee T-sairaalan yhteyteen junaradan ja Helsinginkadun päälle rakennettavalle betonikannelle

  • T3-sairaalarakennuksen kansirakenne
    • urakoitsija on Lemminkäinen Infra Oy
    • urakkamuotona on tavoitehintainen projektinjohtourakka
    • kannen laajuus on 9 000 neliömetriä
  • T3-sairaalan tunnuslukuja
    • uudisrakennuksen kokonaisala n. 54 000 m2
    • hyötyneliöitä 21 000 m2, kannen pinta-ala 9 000 m2
    • kahdeksan kerrosta
    • voimassa olevan suunnitelman mukaan T3-sairaalan on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä
    • kokonaiskustannukset 158 miljoonaa euroa
      • rakennuskustannukset 140 milj. €
      • muut hankintakustannukset 18 milj.

Tätä artikkelia on kommentoitu 63 kertaa

63 vastausta artikkeliin “Rakenteilla olevan sairaalarakennuksen betonirakenteissa laaja ja vakava lujuusongelma”

  1. Ei menny ihan kun Strömsjössä. Toisaalta taas helpompi piikata kun on …

  2. Betonin valmistamisesta en tiedä juurikaan mitään mutta voisi kuvitella että jokaisesta tuotantoerästä otetaan näyte ja se analysoidaan ennenkuin tuotetta päästetään maailmalle.
    Niin ainakin meillä prosessiteollisuudessa tehdään, meiltä ei lähde yhtään tuotantoerää tavaraa maailmalle ennenkuin se on tarkastettu vaatimuksia vastaavaksi.
    Jos taas virhe tuli tiivistämisessä niin olisiko kannattanut palkata ammattimies täryn varteen sen Virolaisen leipurin sijasta, kas betoni kun tiivistyy vähän eri tavalla kuin taikina, toki leipurin saa halvemmalla.

    1. Moi Eki!

      Näitkö itte että oli eestiläinen hommissa vai kuvitellaan vaan…

      1. Turussapäin on paljon puolalaisia rakennusmiehiä ,joten voi olla sieltäkin.

        1. Ööh miten virolaiset työmiehet voivat vaikuttaa betonitehtaalta tulevan massan laatuun

          1. Jos vika ei ole tehtaalla vaan työmaalla tulee kielitaidosta ongelma.

            Silloin kun olin itse nuori työntekijät opastivat monessakin työvaiheessa myös valuissa, nyt ei välttämättä löydy yhteistä kieltä.

          2. Nuorempi inssi on hyvä ja tulostaa ylläolevan valokuvan valusta, kävelee vanhemman rakennus MIEHEN luo niin se kyllä selittää, missä vika. Jos vaan töiltään kerkiää. Älä nolaa itteäs täällä keskustelupalstoilla. Pliis.

      2. Taisivat valumiehet olla Venäjältä ei Virosta, mutta …..

        1. Taisivat poikien vibrat jäädä kotimaahan noista kuvista päätellen

    2. Miten valmisbetonista ottaa näytteen ennakkoon? Betonihan kovettuu täyteen lujuuteen vasta parin viikon kuluttua valusta.
      Mutta kai betonitehtaalla on kustakin lähteneestä erästä omat koekappaleensa. Elleivät ole nyt hätäpäissään heittäneet niitä roskiin.

      1. Tervehdys
        Tämän on kyllä varsin erikoista. Betonitoimitajathan ovat yleensä sertifioituja. Betonin valmistamisessa oleelista on , että ”resepti ” on oikea . Tämä on hyvin pitkälti automaattinen prosessi eli sen suhteen ei tässä pitäisi olla ongelmaa ja koska prosessi on sertifioitu pitäisi se kaiketi olla myös myöhemmin jäljitettävissä. Reseptissä määritellään betoniin tulevat runkoaineet, lisäaineet , sementtimäärä jne. hyvin tarkasti. Nämä Betonin osaaineet on varastoitu betoniasemalla omiin säiliöihin ja tämä kaikki sisältynee siihen että betoniasemalla on tietyt laatuvaatimukset joita vuosittain tarkastetaan ulkopuolisen tahon toimesta.

        Mitä tulee betonin loppulujuuteen, se nimenomaan riippuu millä reseptillä massa on valmistettu, miten se on kuljetettu ja toisaalta miten se on ”asennettu” . Tätäkin varten on käsitykseni mukaan olemassa laadunvarmistusmenetelmä eli työnjohdolla riittävä todistettu pätevyys.

        Eli kyllä tässä nyt rakentajien osaamista taas yhdellä tapauksella otetaan aika vahvasti syyniin , näkisin että kohteella on nyt vähän isompi haaste ja kannataisi ottaa se kaikkein tärkein kovalevy eli vanhat kunnon aivot käyttöön tässä kun asiaa pohditaan.

        Hölmöläisten hommaa tai ainakin poikkeaman syys tulisi rekisteröidä ja myös kommunikoida ulos tässä kohtaa.
        Toisaalta tästä pitäisi ottaa opit ja ymmärtää myös se , että meille kaikille käy vahinkoja mutta tärkeintä lienee niistä oppia.

        Eri asia on se , että jos asioissa menetellään vilpillisesti / epärehellisesti tavoitellen yksipuolisia etuja. Sihen meillä on suomessa myös lainsäädäntö. Ehkä käsitys rakentajien rehellisyydestä vaihtelee.

        Valitettavan usein , kaikilla tuntuu olevan kiire, mutta joku viisas on joskus sanonut että kiire ilman oikeaa suuntaa ei juurikaan vie asiaa eteenpäin. Tätä kun pohtii ja sen ymmärtää niin saattaa elämä hieman helpottua.

        Oikein hyvää Sunnuntaita terveisin rakennusinsinööri vuosimallia 95.

    3. Taikinan ei kyllä mielestni pitäisi tiivistyä, vaan päinvastoin huokoistua, sen vuoksi käytetään
      leivinhauhetta. Betonimassan ”leivinjauhe” on taas huokostin, joka antaa betonimassalle pakkasen-
      kestävyyttä syntyvien huokosten myötä !
      Kyllä työn huono laatu on suurimmallata osin vibraajan huonoa työn osaamista/ massan vesipitoisuuden oikeudenmukaisuutta. Toisaalta kapeiden/korkeiden pystyrakenteiden vibraaminen (tiivistäminen) on tehtävä aina huolella, eikä esim. liian korkeilla täytöillä kerralaan. On täytettävä muotti keroksina, ja vibrattava myöskin edellinen kerros ns, mukaan tiiveyteen uuden kerroksen kanssa !

  3. Tapahtumaa enempää tuntematta, onhan tuo aikamoinen moka perusrakentamisessa. Luulisi Lemminkäisessäkin jo tunnettavan betonin valaminen ja suojaamiset, sekä laaduntarkkailu. Joku vaan taas petti.

    1. Lemminkäisellä tiedetään.. ottakaa nyt pää pois sieltä.. ihmiset näitä hommia tekee, eikä Lemminkäiset. Firmat palkkaavat nykyään sitä mitä edullisimmin saa.. tässä seuraus.

  4. Mielenkiintoista on, että kesällä tapahtuneesta Kemijärven tapauksestakaan ei tiedetä tuon enempää. Syyksi sanotaan liian huokoinen betoni, mutta minun logiikallani tuo on seuraus eikä syy.

    Turussa sekään ei tunnu olevan selvää, onko virhe mahdollisesti tehty valmisbetonia valmistettaessa vai työmaalla sitä tärytettäessä.

    Vastaavia tapauksia on toki tapahtunut ennenkin. Joskus ammoisina aikoina romahdus seurasi jopa siitä, kun kevät sulatti betonin sideaineena olleen jään.

    1960-luvun alussa kokonainen kerrostalo romahti Lahdessa.

    Vuonna 1981 kaksi miestä kuoli Oulussa, kun rakenteilla olevassa talossa välipohja romahti. Työsauman jäätyminen oli yksi syy, mutta betonissakin paljastui virheitä. Valmisbetonissa oli käytetty notkistinta, joka toimi samalla hidastimena, vaikka noissa olosuhteissa eli 20 asteen pakkasessa, olisi tarvittu pikemminkin kiihdytintä.

    1. Kai silloinkin oli ulkomaalaiset hommissa 😀 😀 😀

    2. Korkeita valuja ei vibrata. Mikään muotti ei nimittäin kestä tätä.

  5. Oleellista on kuka/mikä on ollut betonintoimittaja ?????
    Paperit ja sertit kunnossa; tietysti !
    Suomeksi sanottuna: Kuka vittu on syyllinen ???????

    1. Ahneet osakkeenomistajat jotka palkkaavat opiskelijapoikija ja muita tunareita työmaille.. kun halvalla saa. Aivan oikein Teille.

  6. 1-luokan betonityönjohtajan kurssille voi osallistua, vaikka ei aikoisi hakea pätevyyttäkään. Suunattu sekä työnjohdolle että betonitehtaalle kaverit kurssille ja uusi yritys.

  7. Ai nyt kiistellään kenen vika? No vikahan on Lemminkäisen, se on selvä.

  8. Siis kaksi pientä ongelmaa, huono tiivistys ja heikkolaatuinen betoni. Muutoin on mennyt hyvin. Nyt on sitten varmaan varmuuskertoimella käyttöä.

  9. AMMATTITAIDOTTOMIA HALPOJA VIRON VIBRA POIKIA ,JOILLE EI SAIS ANTAA , KUN VIROLAISEN HUORAN VIBRAATTORI JA LEIKKIÄ SILLÄ LAHEN ETELÄPUOLELLA OMALLA HIEKKALAATIKOLLA. MARKALLA SAA MARKAN TAVARAA!!!! MITÄ SITÄ ENÄÄ VALITTAA

  10. Ruduksella on ollut poskettomasti ongelmia massan juoksevuuden kanssa myös pääkaupunkiseudulla. Oma runkoporukka ja lattiavaluporukka aivan hermoheikkoina kun tavaran laatu riippuu täysin asemasta miltä ”kura” tulee

    Jos lattiamassa ei tule 150mm silmällä olevasta verkosta läpi, niin miten sitten rakennebetoni!

    Tekisi kovasti mieli lähteä näihin ulkomaalaiseen työmaan liittyviin trolleihin kommentoimaan, mutta olkoot.

    1. työmaalla opittu liian helpolle näiden pumppujen kanssa. Jos on massalle kovia kestävyysvaatimuksia juoksevuus ei ole ykkösjuttu, ammattitaitoiset vibramiehet hoitaa massan paikoilleen muotteihin..

  11. Kuvan perusteella valun nostonopeus ei ole ollut alle puolta metriä tunnissa ja massaa ei ole vibrattu, siinä harvavalun primäärit syyt. Lujuuskadon syyhyn tässä pitäisi keskittyä. Itse epäilen hyvin vahvasti sitä, että betoni on jäänyt autoihin liian pitkäksi aikaa ennen muottiin siirtämistä. Silloin lujuus jää kehittymättä. Tuskin Rudus on jättänyt tehtalla sementtiä laittamatta, koska nykyvarmuuskertoimilla se olisi karkea virhe, keskiarvolujuus K45 betonilla koekuutioista mitattuna lienee luokkaa yli 50 MPa helposti.

    1. Itse epäilin myös tuota vaihtoehto, että on ollut autossa liian kauan ja sitoutuminen on ollut jo pitkällä ennen muottiin menoa. 15v. sitten saanut työmaale toisen työmaan jämä kurat (edesvastuutonta betonintoimittajalta), jota kaverit yrittivät valaa ja v..iksihan se meni kun massaa ei saa tiivistymään enää mitenkään ja vettä ei saa lisätä.

  12. Vai olisko 6 metrin rakenne 4 metrin vibralla?

    1. Kyllä tuon kuvan perusteella voi sanoa että vibrat ovat valun aikana olleet muualla kuin muotissa ja korkeintaan pintaa on vain sörkitty.
      Jos perusvalun jälkin on tuota niin mitä olisi mahdolliset reunapalkkien jäljet silloissa ko työporukalla? Lujuusluokka tuo työstöön omat haasteensa.

      Omaa kokemusta on -80 luvulta saakka, vibranvarresta valvojan hommiin.
      Reilut + 200 000 kuution kokemuksella kymmenissä silta ja betonipäällystettyjen teiden infrakohteissa.

  13. Saattoi tuo olla Romanialainenkin, niitä saa kuulemma nykyään samaan hintaan kuin Virolaisia kymmenen vuotta sitten, eikä heilläkään ole koulutusta niihin töihin joihin heitä rakennuksilla palkataan.

  14. Tämän ongelman takaa löytyy paljon tekemätöntä työtä. DI ja RKMM ovat oikeilla jäljillä.

  15. Rapatessa roiskuu ihan kansalaisuudesta riippumatta.

  16. Huolestuttavinta on että miten paljon on keretty tekemään ennenkuin asia tulee oikeasti esille. No hyvä että tuli esille ennen asiakkaita… Jos jälki on yleisestikkin tuon kuvankaltaista, niin kyllä syyttävä sormi aika pitkälti kääntyy työmaalle… Onko vika ollut sitten tiivistämisessä tai betoni on jo alkanut sitoutumaan ennen muottiin menoa.. Nuo on kyllä asioita joihin työmaalla voi ja pitää reagoida… (ei toi jälki kylläs siltä vaikuta, että vettä oltais kauheesti lisäilty). Sitä ei välttämättä aina huomaa jos betonissa on itsessään vika… Tietty jonkun on hyvä aina vähän kattoo, että mitä siellä kuormakirjassa lukee (että olis ainakin sen mukaan sitä mitä pitää)…

    1. Arvaappas kuinka monta kuutioo tota sontaa syntyy vuorokaudessa ton kokoisella työmaalla? Vahingon huomaa vasta kun muotti on purettu!

  17. Joskus aikoinaan porattiin työmaalla koekappaleita. Otin talteen ja käytin mökillä varaston perustuksiin. Hyvin on kestänyt. Eikö valuja enää valvota työmaalla betoni-mesun toimesta ?

  18. Miksi Jussi Mattila tai betoniteollisuus ei lausu mitään aiheesta?

    1. Jussi Mattila tai Betoniteollisuus ei ole ollut mukana näissä hankkeissa, eikä kummallakaan ole myöskään kristallipalloa, jonka pohjalta voisi lausua ohi projektiosapuolten.

  19. Laadunvalvonta ja -tarkkailu pettänyt kohteessa täysin. Eikö 28vrk puristuksia ole otettu lainkaan vaan uskottu sinisilmäisenä, että laatu OK -made in Finland. Lemminkäisen laatujärjestelmä pettänyt täysin kohteessa. Olisi pitänyt tyhmenmänkin huomata ja todeta betonin laatuvirheet pikkaisen aiemmin. Valettu on varmaan jo alkukesästä. 3.000m2 on jo aikamoinen määrä. Monta autoa. Betonointisuunnitelma varmaan unohtunut tehdä ja etenkin työn valvonta ja ohjaus.

  20. Spekulointi virheen syistä on työmaan ulkopuolisena oikeastaan aika turhaa. Mutta kun päätetty purkaa 3000 m3 edestä rakenteita 40 rakennekoekappaleen tulosten perusteella, kyse tuskin on virheestä valussa. Senhän pitäisi olla systemaattisesti pahasti pielessä, enkä tuollaisessa määrässä sitä pidä todennäköisenä. Eiköhän valuporukoitakin ole ollut töissä useampia tuona aikana ja ainakin yhden työmaalla toimineen porukan tiedän ammattilaisiksi. Lisäksi yhden isomman rotankolon takia tuskin vajaan vuoden viivettä työmaalle aiheutetaan tilaajan ja urakoitsijan yhteisellä päätöksellä.

    Säännöllisesti ruuhka-aikaan työmaan ohitse ajavana kuitenkin toivon, että vahingot minimoidaan ja heikosti toimivat liikennejärjestelyt mietitään uusiksi, kun aikataulu petti näin totaalisesti.

  21. Tämä on sitä paljon kehuttua suomalaista rakentamisen laatua. Ottaisivat ammattilaiset Virosta tai Puolasta tekemään, niin onnistuisi kerralla.

  22. Sinne meni Lemminkäisen kartellituomiosta takaisin saamat rahat, No ehtivät ne kuukauden lämmittämään. Toiminta jatkuu osakkeen omistajan kannalta yhtä heikkona kuin ennenkin.

  23. Masuunin hiekkaa käytetty myös entisen ruukin huolto rakennuksen pohja töissä.lattiat on kuin pottupelto..sanoivat aikanaan että alkaa turpoamaan ajan saatosa ku saa kosteutta..käyttävät myös ydinvoimalan anturan valmistuksessa tätä samaa kuonaa..ja nämä kuivissa oloissa testatut kestää mut rakennus työmaalla alkaa ongrlmat tämän jätteen kanssa.

  24. Minua kiinnostaisi kartoittaa tällaisten valuongelmien yleisyys ja sitä kautta syyt niille. Ovatko ne esimerkiksi yleistyneet viime vuosina ja mistä syistä?

    Jos työmaallasi on ollut vastaavanlaisia ongelmia, voit laittaa niistä luottamuksellisesti tietoa sähköpostilla osoitteeseen seppo.molsa@sanoma.fi tai vielä nimettömämmin kirjekuoressa osoitteeseen:

    Rakennuslehti
    Porkkalankatu 20 A 00180 Helsinki
    Pl 100, 00040 Sanoma

    1. Kyl mää kauhiast ihmettele, kenen luvalla noilla Turun työmailla on muotit purettu seinistä ja pilareista,
      kun molemmissa kohteissa ei lujuudet näyttäisi vieläkään olevan riittävia edes muottien purkuun. Taitaa olla poikein lämpömittarit kalroinninin tarpeessa…. Olisko tässä jotain jutun aihetta Sepolle ?

      1. Napakymppi ! Mitenkähän lienee jälkihoito (se on sitä lämpöa ja kosteutta, jota se betoni tarvitsee kovettuakseen) hoidettu ? Lieneekö pressun pressua työmaalla, ei ainakaan kuvissa ole näkyny.
        Voi Pyhä Sylvi tätä ammattiatitoa….

  25. Ottakaa ny perkele lisää vitrolaisia töihin kun noinhyvin onnistuu. TERVEISIN ALALLA OLLUT 38 v

  26. Betonin laatuongelmat johtuvat, kun kiviainesten määriä ei tarvitse punnita betonissa.
    Laatu vaihtelee tunneittain Suomessa, koska laki ei velvoita tarkkaan kiviainesten
    punnintaan. Kun atomivoimalan perustuksia tai maantiesiltoja valetaan, jokainen
    betonikuorma on onnesta kiinni. Kun tein betoneille laatujärjestelmää, betonin laatu
    paranee pienistä asioista: punnitaan tarkasti eri kiviainekset eli mistä betoni valmistuu.

    Betonin laatu paranee huippuunsa pienellä teolla: Suurempaan betonin osa-ainekseen
    huomio. Kiviaineksen sisällöt ovat jo alussa laatuvirheitä täynnä, kun betonia
    valmistetaan. Mistä kiviainekset otetaan, rakennusvirheet pystytään ennakoimaan
    jo vuosia etukäteen. Rakentaminen on kallista, tarkkuutta pitää tuoda rakentamiseen.

    On surullista, kun rakennusalalla ei keskustella, mistä ongelmat johtuvat. Mitä ongelmista seuraa? 45 kommentissa oli osa asiaa. Rakennusala antaa turvaa ja
    tulevaisuutta suomalaisille – myös tulevaisuudessa. Lukijat tietävät, että tulevaisuuden
    tapahtumat eivät ole ihailtavia. Maailma ei paista kaikille hyvää. Rakennusihmisten on ryhdistäydyttävä – pystyyn.

    1. Seppo Korpelalla kannattaisi perehtyä siihen, miten ja minkälaisilla laitteilla betonia valmistetaan nykyaikaisella betoniasemalla.

    2. Kerrotko Korpela minne tämän laatujärjestelmän olet laatinut? Aika outoa (ja jopa vaarallista) jos laatujärjestelmän laatija ei tunne edes perusasioita.

  27. Rakenteisiin tulevan betonin osa-aineet on pitänyt mitata punnitsemalla jo vuosikymmeniä. Näin tapahtuu jokaisella betoniasemalla Suomessa.

    Mitä tulee itse kiviainekseen, sen on oltava CE-merkittyä. Kiviainekseen liittyvä suurin epävarmuus on sen kosteuspitoisuus. Sitäkin seurataan jatkuvasti betonia valmistettaessa. Kiviaineksen mukana betoniin tuleva vesimäärä vähennetään betoniin lisättävästä vesimäärästä.

    Nyt esillä olevissa kohteissa betonin lujuutta on mitattu rakenteista irrotetuista porakappaleista. Silloin lopputulos ei riipu suinkaan yksin betonin koostumuksesta. Lujuustasoon vaikuttaa merkittävästi myös työnsuoritus, eli valutyön onnistuminen, betonin tiivistäminen ja jälkihoito, eli betonin kovettumisen aikana vallinnut lämpötila ja kosteus. Myös rakenteeseen esimerkiksi kuivumisesta, lämpötilaeroista tai näytteenotosta syntyneet pienetkin säröt ja halkeamat voivat heikentää merkittävästi työmaalta irrotetuista näytteistä mitattavaa betonin lujuutta.

    Nyt porakappaleista ollaan tekemässä kovin suoria päätelmiä työmaalle toimitetun betonin laadusta.

    1. Olen iloinen, että Suomen satojen miljardien kansallisomaisuuden
      laadusta keskustellaan. Rakennusten laatuasiat ovat olleet esillä
      jo kymmenen vuotta. Betonin laatu on yksi laatutekijä.

      Laadun parantamisessa täytyy olla kaikkien osapuolten mukana:
      työntekijät, alihankkijat, johtajat – pysyvästi joka kuukausi.
      Annan takuun, että rakennusalan ihmisillä on pysyvästi tulevaisuutta
      edessä.

      Betonin laadun parantamisessa on yksi arka asia. Laatukeskusteluissa on
      käyty jo läpi seuraavat laadun osatekijät: ulkomaalaiset työntekijät,
      suomalaiset työntekijät, sementti, masuunikuona, hidastimet, työtapa,
      tiivistäminen, kuivumisen hidastaminen, oikean betonisisällön tilaus,
      työn johtaminen…

      On hyvä, että laadun parantamisessa mennään syvemmälle – mutta
      ei unohdeta sitä yhtä arkaa keskustelun aihetta. Alle 4 millin kiviainesten
      osuus betonissa. Alle 4 millin kiviaineksissa pitää olla 5 eri lajiketta – ja huippu
      tarkasti kiloja. Alle 4 millin kiviainekset määräävät laadun betoniin. Yli
      4 millin kiviaineksilla on pieni vaikutus laatuun.

      Mennään laadun parantamisessa eteenpäin, ei pysähdytä. Suomessa on
      suunnitteilla mm. 130 metriä korkea betonitalo, 400 metriä pitkä silta.
      Luottamus ja varmuus syntyvät 5 kivilajikkeen kilon tarkasta jaosta –
      betonireseptin mukaan.

      Allianssisopimusta tarvitaan, ja silloin näytetään neuvottelupöydässä
      katteet, ongelmat, heikkoudet, vahvuudet. Yhdessä päätetään: me
      selviämme rakennushankkeista ja jaetaan onnistumisen bonukset kotiin!

      1. Paljonko Seppo <4 millin kivikoossa ryssimällä voi vaikuttaa betoniin lujuuteen (oletan, että tarkoitat sitä "laadusta" puhuessasi)?

        Eikös jopa Perä-Hikiän kuppaisimmillakin betoniasemalla osata sentään kiviainesseulaa käyttää ja käytetäänkin? Massan suhteuttaminen opetetaan betonitekniikan peruskursseilla, joten miten asiassa pystyy mukamas olennaisesti ryssimään "alle 4 millin kivikoon hitusissa" kuten esität?

        Tietysti jos se hienoaines on savea tai silttiä….mutta ei kait nyt sentään?

        Niin ja valettua massaa on peräti 3000 kuutiota. Eikös tuosta tule useampi sata autollista tavaraa? Joten ihan sillä homma ei selity, että yksi kesäpoika vähän vibras huonosti tai yksi autollinen massaa tehtiin heikommin. Jossan mättää nyt ja kunnolla?

        Tiettävästi Kemijärven tapauksessa tehtaalla otetut koekuutiot olivat lujuudenkehitykseltään kunnossa. Joten vika on täytynyt tulla joko kuljetuksen seurauksena tai työmaalla.

  28. Paljonkos oikeasti vibraamisella on vaikutusta varsinaiseen betonimassaan jos massa on tuoretta, autossa pyörinyt ja pumpulla valettu.

    Ymmärrän kyllä hieromasauvan tarkoituksen massan tasaisen jakautumisen levittäjänä raudoitetussa muotissa, mutta nyt kiinnostaa nimenomaan vaikutus itse massaan, jos näytelieriöt eivät raudoittamattomissakaan kohdissa saavuta kuin 40% tavoitelujuudesta.

    Tänä kesänä on aivan turha puhua mistään betonin jälkihoidosta, olosuhteet ovat olleet lähes täydellisiä ulkona valetuile rakenteille, eikä taatusti 3000 m3 sutta synny yhdellä ulkolaisella tai liian kokemattomalla kotimaisellakaan nuorella, kyllä vika on vain ja ainoastaan massassa. Se on nimenomaan ollut betonin voittokulun tae vuosisatoja, että sitä voi apinakin valaa kesämökkioloissa ja silti tuppaa priimaa tulemaan. Nyt jos yhtäkkiä 30 vuoden kokemuksella emme enää osaa valaa tavallista betonia, niin miten ihmeessä muut pärjää?

    1. Onneksi tästä uudesta betonista on jo pitkä, peräti seitsemän vuoden kokemus.

  29. On tainnut olla pudotuskorkeuskin hiukan yli metrin?

  30. TS:n kuva otettu sen jälkeen, kun valuvirhe piikattu auki. Rakennuslehden kuva ennen piikkausta.

  31. Minua vaivaa tuossa työmaalla käsittämätön meininki.Eihän tuollaisista valuista voi ottaa luotettavaa näytettä rakenteissa kovettuneesta betonista. Mistä kohti se otetaan.
    Betonimassan laatuun sinällään olen tottunut luottamaan.Aina se on kovettunut,saavuttanut reilustikin loppulujuutensa työmaa oloissa.Viileys on vain hyväksi. Ei tietenkään jäätyminen.
    Lopullisen lujuuden tuleminen kestää,jos muotteja ei ole lämmitetty. Mutta tiivistettävä massa on.Tiivistystyökalu vibra nimeltään on oikeissa käsissä hyvä peli. Tässä on sanottava Rahikaisen tavoin ,että minä kun en oikein tuosta kemiapuolesta tiedä muuta kun a-puolelta. En ole eläessäni kuvitellutkaan näkeväni tuollaista valujälkeä.. Ja vielä että se kuvataan lehtiin ympäri maailmaa. Tulipa taas kusta kintuille kunnolla.Kuuntelin mielenkiinnolla kansalaisten ei rakentajien mielipiteitä tästäkin kahinasta.Lehtiä on luettu. Rakentajat myyvät betonin sijaan pelkkää ilmaa. Miten se kura voidaan pumpata niin ylös kerrostalon päälle. YM.Kyllä ne taas tietävät asioiden oikean laidan.
    Tässä tapauksessa myös betonoinnin jälkihoito meni kirjaimellisesti pieleen.
    Muuten missä piileksii taas RTK.Ei ole pahemmin näkynyt kommenteja.Entä ammattiliitot.

  32. Kuka ottaa vastuun ja maksaa kulut, jotka tulevat veronmaksajalle?
    Rakentaja vastuuseen ja käräjille, ellei maksua veronmaksajalle tule!
    Päättäjät jotka tämän tilanneet vastuuseen myöskin ellei selvitystä ala tulla.

Vastaa käyttäjälle Diplomi-insinööri Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat