Kokeile kuukausi maksutta

Infrahankkeiden hinnat karkaavat monesta syystä

Karkaaville hinnoille löytyy yhteinen tekijä.

Länsimetron kustannuksissakin on ollut hankaluuksia, sillä ne ovat nousseet hankesuunnitelman 714 miljoonasta 1186 miljoonaan euroon.

Isojen julkisten hankkeiden, erityisesti infraprojektien kustannusten noususta on puhuttu paljon. Tapetilla ovat olleet muun muassa Länsimetro, Raide-Jokeri, Kruunusiltojen raitiotieyhteys, Tampereen raitiotiehanke ja jo valmistunut Kehärata.

Talonrakennushankkeista eduskuntatalon ja Stadionin peruskorjausten kustannusten nousu ovat myös olleet esillä.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toteutusaikana tapahtuvien kustannusnousujen taustalla olevat tekijät.

Se on yksiselitteistä, että hankesuunnitelmien perusteella tehdyt kustannusarviot pettävät turhan usein.

Mikä siihen sitten johtaa? Hankesuunnittelun epätarkkuus ja pinnallisuus ovat merkittäviä syitä. Kaikkea tarpeellista ei selvitetä.

Infrapolitiikassa on edelleen pula pitkäjänteisyydestä. Poliittinen tahto johonkin hankkeeseen saattaa syntyä nopeastikin, ja hankesuunnitteluun ei silloin ole tarpeeksi aikaa eikä rahaa. Kustannusarviot syntyvät silloin kevyillä perusteilla.

Raide-Jokerin kustannukset kääntyivät nousuun pari kuukautta sen jälkeen, kun Helsingin ja Espoon valtuustot olivat sopineet hankkeesta. Tähän oli apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mukaan syynä kiireisesti tehty hankesuunnitelma, mikä johtui valtion ilmoituksesta osallistua hankkeen rahoitukseen. Kustannukset tarkentuivat vasta päätöksen jälkeen.

Toteutussuunnittelussa asiat tarkentuvat ja kustannukset nousevat siksi luvatusta.

Hankesuunnitteluvaiheessa ei aina myöskään tehdä riittäviä riskikartoituksia. Näin voi sanoa käyneen esimerkiksi Kehäradassa, kun glykolin betonirakenteille aiheuttamia asioita ei osattu ennakoida, vaikka glykolin käyttö lentokentällä oli tiedossa.

Oravanpyörä pyörii

Hyvä kysymys on, miksei päätökseen tuoda hankesuunnittelun jälkeen kustannusarviota, jossa tietyt riskit on jo huomioitu?

Julkisten kustannusarvioiden kanssa ollaan eräänlaisessa oravanpyörässä. Hanke saa helpommin poliitikoilta siunauksen, jos kustannukset ovat alakantissa. Jos kustannusarvioon jää liian suuri hintahaarukka, pelkona on, että urakkahinnoista tulee ylärajan mukaisia. Silloin oravanpyörä käynnistyy.

Monivuotisissa hankkeissa itsestään selvää on, että suhdannevaihtelut ja indeksitarkistukset vaikuttavat hintoihin.

Kaikki alkaa kuitenkin hankesuunnittelusta ja pitkäjänteisestä infrapolitiikasta.

Tarkempia kustannusarvioita saadaan, jos hankesuunnittelu on kunnollista. Se tarkoittaa nykyisistä hankesuunnittelukäytännöistä luopumista. Suunnitteluun ja selvityksiin on oltava riittävät resurssit, vaikkei toteutuksesta vielä ole päätöstä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Infrahankkeiden hinnat karkaavat monesta syystä”

  1. Kiire tehdä metro…? Poliittisen päätöksenteon kiire ? Kiire mihin ? Ymmärtävätkö vaikkapa johtajat Isotalo ja Sauri kuinka tämä ammattitaidottomuus päätöksenteosta toteutukseen raivostuttaa maksajia ?

    1. Poliittisella päätöksenteolla on aina kiire, kun aina ovat jotkin vaalit tulossa.

      Suunnittelu ja kilpailutukset koetaan vain turhaksi paperien pyörittelyksi, jossa ei näkyvää valmista synny. Silti ne ovat aikataulujen ja kustannusten kurissa pitämiseksi ykkösprioriteetin asioita.

      Mutta mitäpä se noita härroja haittaa, vaikka veronmaksajat ovlisivatkin vähän kiukuissaan, ainahan ne jostain mukisevat, kiittämättömät…

  2. Ammatitaidottomuus kyllä , valehtelu itselleen ja veronmaksajille… kyllä, jos ylitetään niin mitä sitten…. ei ole sanktioita
    Nyt kaikenlainen totuudessa pysymättömyys taitaa olla päivän juttu

  3. Kun lukee artikkelin on vaikea ymmärtää miten esimerkiksi kuljetussektori pelaa edelleen 2008 hintatasolla. Mutta valitettavasti lopputekijöille ei jää rahaa kun välikädet ja muut kahmivat rusinat pullasta. Olisko aika saada muutos kuvioihin?

  4. paljon on valtionhallinto saanut aikaan lisäkustannuksia rakentamisen paperisodan jatkuvalla lisäämisellä, normien purkutalkoiden tulos: normeja lisää paljon…

  5. Miksi vähennettäisiin vielä ”paperisotaa”, jos nytkin tullaan mm. seuraaviin johtopäätöksiin:
    Hankesuunnittelussa ”kaikkea tarpeellista ei selvitetä” eikä ”aina ehdä riittäviä riskikartoituksia”? Myöskään siihen ”ei ole tarpeeksi aikaa ja rahaa” eikä suunnitteluun ja selvityksiin käytetä artikkelin mukaan riittäviä resursseja.

    Jätetäänkö riskianalyysit, aikataulut ja kustannusarviot kokonaan pois joutavana paperintuhlauksena ja aletaan vain kaivamaan sitä monttua? Eli missä sitä turhaa paperia on, ja miten se vaikuttaa infrahankkeen menestymiseen tai menestymättömyyteen?

  6. Niinpä, ja suurin syy hintojen karkaamiseen suunnitellusta ei varmasti ole siinä, että infra hankkeiden hintataso arvioidaan hankkeita arvioitaessa tarkoituksella jatkuvasti sellaiselle tasolle jotta niille saadaan hankinta lupa koska muuten niitä ei aloitettaisi?

    Ja täytyy kyllä ihmetellä kuinka julkisten hankintojen verovaroilla rahoitettavien hankkeiden edunvalvonta voi olla tälläisellä tasolla, (paitsi tietysti jos ohjeistus voi niin vaatia…ei kai sentään)valittujen urakoitsijoiden kuitenkin on annettava täydellisesti selvitetty käytäntö melkeimpä jokaisen työntekijänsä mahdollisesti työstä aiheutuvien hikipisaroiden talteen keräämisestä ja niiden kierrätyksestä/ loppukäsittelystä ja siihen liittyen sitä varten hankituista/maksullisista sertifikaateista. Ja jos ei sellaisista halua maksaa milloin minnekkin niin eipä tarvitse sellaisiin urakoihin edes tarjouksia jättääkkään.

Vastaa käyttäjälle Infra rakentamisella suomi nousuun? Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat