Kokeile kuukausi maksutta

Osassa urheiluhalleista voi olla piileviä rakennevikoja – lumikuormat ovat silloin kohtalokkaita

”Porvoon harjoitushallin tapaus osoittaa jälleen, että niin kutsutun halliturvallisuuslain mukaiset rakennetarkastukset ovat tarpeen. Kyseisen tyyppiset hallit tulisi nyt viimeistään tarkastaa –ja hyvissä ajoin ennen uusia lumikuormia”, rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä sanoo.

Laajarunkoisia halleja on monissa kunnissa esimerkiksi nuorten jääkiekkohalleina.

Porvoon hallin kaltaisten laajarunkoisten teräshallien määrästä ei ole varmaa tietoa Suomessa. Arviot lukumäärästä liikkuvat 300 hallin tuntumassa.

Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastamisesta tuli voimaan huhtikuun 2015 alussa.

Laki velvoittaa rakennuksen omistajan tarkistuttamaan keskeisten kantavien rakenteiden turvallisuuden neljän vuoden kuluessa. Määräaika on vain kaksi vuotta, jos kysymyksessä on halli, joka on rakennettu niin sanotulla avaimet käteen -toimituksella.

Vastuu on yksin omistajilla eikä viranomaisille ole asiassa tehtäviä tai vastuita.

Porvoo noudatti lakia

Porvoon kaupunki menetteli lain edellyttämällä tavalla ja tilasi selvityksen Sweco Rakennetekniikka Oy:ltä. Selvityksen perusteella vuonna 1998 rakennettu nuorisojäähalli suljettiin käytöstä marraskuun alussa. Syynä on kattorakenne, joka todettiin tarkastuksen perusteella riskirakenteeksi. Riskin muodostaa katolle kertyvä lumikuorma.

Selvityksen mukaan kattorakenteen kantavuus lumikuormalle ei ole riittävä eikä vastaa rakentamisajankohdan normien vaatimuksia.

”Swecon tekemästä raportista selviää, että hallissa on systemaattinen suunnitteluvirhe. Suurin ongelma on hitsattujen nurkkien kapasiteettivaje, joka johtuu liian suurista epäkeskisyyksistä”, kokenut teräsrakenteiden asiantuntija Jouko Lamminen Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo. Hän on selvittänyt asiaa Teräsrakenneyhdistyksen pyynnöstä.

Alimitoitus ongelmana

Hän sanoo raporttiin tutustuttuaan, että osa liitoksista on pahasti alimitoitettu. Rakenteiden kapasiteetti ylittyy suuressa osassa rakenteita 150–400 prosentilla ja pahimmillaan 1500 prosentilla. Rakenne kestää alle 20 kilon lumikuorman neliömetrillä.

”Osa sauvoista pitäisi vaihtaa kokonaan, pelkkä nurkkien vahvistus ei riitä”, Lamminen toteaa.

Hänen näkemyksenään on, että Porvoon harjoitushallin hitsit ovat osin alamittaisia ja rakenteiden suunnittelussa ei ollut noudatettu toteutusajan ohjeistuksia paarteiden ja diagonaalien leveyssuhteista.

”Kaikki tällaiset 2-nivelkehärakenteet samoin kuin 3-nivelkehärakenteet pitäisi tarkistaa. Suosittelen, että hallilaki otettaisiin vakavasti. Uudisrakentamisessa pitäisi käyttää kolmannen osapuolen tarkastuksia. Rakennusvalvontojen pitäisi ottaa tästä koppi ja vaatia sitä”, Lamminen korostaa.

Tarkastamattomuus törkeä laiminlyönti?

Rakennusvalvontojen tiedossa on, ettei lain edellyttämiä selvityksiä ole juurikaan tehty. Laajarunkoisten hallien omistajat ovat ottaneet suuren vastuun.

Nyt on viimeinen hetki ryhtyä toimenpiteisiin ennen kuin jotain ikävää sattuu. Arvosteltaessa esimerkiksi rikosoikeudellisen vastuun törkeyttä sortumistapauksissa, merkitystä voi olla sillä, että lain nimenomaisesti edellyttämiin tarkastuksiin ei ole ryhdytty tai niitä ei ole edes suunniteltu tehtävän.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Osassa urheiluhalleista voi olla piileviä rakennevikoja – lumikuormat ovat silloin kohtalokkaita”

  1. Nämä ongelmat johtunevat usein sitä, että rakennusvalvonassa ei ole osaavia tarkastajia. Jos suunnitelmat toimitetaan rakennustarkastajalle, niin erityisesti isojen hallien ja muiden hyvin vaativien rakenteiden ja rakenneratkaisujen oikeellisuuteen pitäisi jo ennen rakentamista saada riittävä varmuus. Tai sitten pitäisi olla jokin muu toimintatapa, jos rakennusvalvonnassa ei ole kompetenssia tarkistaa laskelmia. En tarkoita, että rakennusvalvonnassa pitäisi alkaa laskemaan uudestaan. Määräaikaistarkastukset ovat hyvä asia, mutta rakenteiden lujuuden toteaminen ei voi olla niiden varassa.

  2. Joka mittaa on pyöritelty optimointi-integraalilla ja säästetty kuljetuskustannuksissa, mutta vanha putkipalkkikirja oli oikeassa detaljeissa. Rautaruukin kirja myi hyvin terästä, eikä aiheuttanut ennenaikaista infarktia.

  3. Rakennuslupaprosessi edellyttää tarkastavalta viranomaiselta pätevyyttä arvioida myös lujuuslaskelmat .
    Tarkastavan viranomaisen tulee koulutukseltaan olla pätevä teräsrakennesuunnitelija tai ymmärtää ulkoistaa prosessi lujuuslaskelmien osalta. Lumikuorman lisäksi voimakkaat tuulet ja myrskypuuskat rasittavat rajusti ja heikentävät liitoskohtia.
    Onnettomuusriskiä voidaan torjua ainoastaan tehokkaalla rakennusvalvonnalla ja lain edellyttämillä tarkastuksilla.
    Myös teräsrakenteen palonkesto on heikko ilman tehokasta suojausta ja turvallisen toiminnan valvontaa.

  4. Tässäpä Inspectalle, Swecolle ja muille insinööritoimistoille hyvä tienestitapa. Rakennus tarkastetaan ja puutteita muka löytyy niin, että käytännössä rakennetaan uusi halli. Urakoita saavat tarkastajille tutut toimijat ja urakoitsijat. Kaikki taputtavat käsiään ja siirtyvät uuden uhrin kimppuun. Kukaan ei voi todentaa kaikkien vikojen olemassaoloa tai korjausmenetelmien tarpeellisuutta.

  5. Kerro tämä vaikka sille maneesiin kuolleelle tytölle. Faktahan on, että Suomessa rakennetuissa hallirakenteissa on rakennus- ja suunnitteluvirheitä ja ne pitää tarkastaa eikä sitä kukaan tee ilmaiseksi. Suurissa rakennuksissa rahallinen menetys romahduksen sattuessa voi olla kohtalaisen suuri, henkilövahingoista puhumattakaan. Tämän kokoiset rakennelmat pitää myös julkisten toimijoiden kilpailuttaa eli ei niihin vaan voi valita naapurin Penaa tekemään ja kääriin fyrkat pois. Yksityinen hallin omistajahan saa ihan itse päättää kenelle rahansa laittaa.

Vastaa käyttäjälle jarmo Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat