Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusteollisuus, Rakli ja Skol ottivat kantaa betoniongelmaan

Rakennusvalvonnat edellyttävät pääkaupunkiseudulla uusista paikallavaletuista rakenteista lisäselvityksiä.

Rakennusvalvonnat edellyttävät pääkaupunkiseudulla uusista paikallavaletuista rakenteista lisäselvityksiä.

Muutamissa rakennushankkeissa viime aikoina todettujen betonin lujuuspuutteiden johdosta on arvioitu, ovatko betonirakenteiden laadunvarmistuksen nykyiset käytännöt riittäviä. Tiedossa olevat puutteet ovat koskeneet lähinnä pakkas- ja suolarasitukselle alttiina oleviin kohteisiin käytettävää P-lukubetonia ja liittyneet siinä käytettäviin lisäaineisiin sekä laadunvarmistukseen kohteissa. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat edellyttävät nyt rakenteilla olevien kohteiden paikallavalettujen betonirakenteiden lujuudesta tehtäviä lisäselvityksiä.

Rakennusteollisuus RT, RAKLI ja SKOL suosittelevat näissä olosuhteissa rakennushankkeeseen ryhtyvän, pääurakoitsijan sekä rakennesuunnittelijan käynnistävän edellytysten mukaiset toimet mahdollisimman nopeasti. Mainittujen tahojen on hyvä olla asiasta yhteydessä rakennusvalvontaan käytännön toimenpiteiden sopimiseksi.

Helsingin, Espoon ja Vantaan rakennusvalvonnat ovat ilmoittaneet, että ne eivät toimita lopullista rakennekatselmusta, rakennuksen käyttöön hyväksyvää osittaista loppukatselmusta eikä lopullista loppukatselmusta, ennen kuin ovat saaneet asiantuntijalausunnon paikallavalettujen betonirakenteiden vaatimustenmukaisuudesta. Rakennushankkeissa, joissa käyttöön hyväksyvä loppukatselmus on tarkoitus toimittaa loppuvuoden 2016 aikana, sen toimittamisen mahdollisuus arvioidaan hankekohtaisesti alustavan asiantuntijalausunnon perusteella.

MRL 150§:n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä myös muita tarkastuksia, jos se on tarpeen esimerkiksi rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen tiedotteessa toivotaan ensisijaisesti noudatettavan MRL 150 b§:n mukaista toimintatapaa. Tällöin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva asiantuntija tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden.

Asiantuntijana voi toimia esimerkiksi hankkeen vastaava rakennesuunnittelija. Vaihtoehtoisesti se voi olla myös rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva asiantuntija. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi niin ikään hankkia lausunnon riippumattomalta, ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tällöin asiantuntija on ensin hyväksytettävä rakennusvalvonnassa.

Kun asiantuntija on nimetty, hän ilmoittaa tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset voidakseen antaa lausunnon paikallavalettujen kantavien ja jäykistävien betonirakenteiden säännösten ja rakennesuunnitelmien mukaisuudesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa tarpeellisten selvitysten ja tutkimusten teettämisestä pätevällä taholla. Tällaisen tahon löytämiseen voi käyttää apuna Liikenneviraston luetteloa pätevistä tutkimuslaboratorioista ja -konsulteista.

Tutkimusten tulosten perusteella asiantuntija antaa lausunnon, jonka rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy osaksi hankkeen tarkastusdokumentaatiota. Menettelytapa on voimassa toistaiseksi, kunnes se voidaan perustellusti purkaa

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus, Rakli ja Skol ottivat kantaa betoniongelmaan”

  1. Isot rahat kyseessä, joten röntgenkatseella varustettuja vastaavia rakennesuunnittelijoita löytynee ongelmakohteisiin lausumaan mustan valkoiseksi. Ranskassakin Arevan käyttämän takomon laadunhallinta-asiakirjoihin löytyi allekirjoittajat… on tässä aika soppa meillä rakentajilla käsissä, toivottavasti analyyttisyys pysyy osallisilla mielessä.

  2. Liikaa toimijoita, liikaa määräyksiä, liikaa epätervettä bisnesahneutta.

  3. Aivan sairasta.. Miten tällä yhteiskunnalla on varaa ylläpitää tätä korruptiota? Tämän laatuongelman on aiheuttanut Rudus ja betoniteollisuus käyttämällä teollisuuden ylijäämäjätettä betonin kalliimman raaka-aineen tilalla.. ja kuka tästä nyt laitetaan maksumieheksi.. no tietenkin tavallinen kansalainen, veronmaksaja, joka on tämän koko korruptoituneen järjestelmän heittopussi ja maksumies. Jotain rajaa tähän hävyttömyyteen!

    1. Enempi taitaa olla korroosiota kuin korruptiota. Jollei nyt bisneksessä menestymistä lueta korruptioksi.

      Ne meidän itse äänestämämme kansamme edustajat ovat tehneet valinnan kierrätettävien materiaalien puolesta. Jätteeksi vähemmän, kiertoon enemmän. Minusta se on sinänsä viisas päätös kaikkien kannalta.

      Nyt on tutkittava, onko kierrätystavaraa osattu oikein käyttää, ja jos ei olla osattu, niin miten homma korjataan, ja miten tulevaisuudessaa jatketaan. Vai onko ongelma jossain ihan muualla?

  4. Mikä tässä on epäselvää laki on täysin selvä, rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa tästä ja monesta muustakin asiasta lainsäädännön mukaisesti. Aiemmin tilaajilla oli intressi valvoa laatua ihan oma-aloitteisesti. Julkisilla toimijoilla oli yksi kokoaikainen kontrollimesu koko hankkeen ajan ja toinen jeesaamassa sisävalmistusvaiheessa ja lomilla sijaisena. Nykyisin on käyntivalvojat ja liuta rakennusvalvonnan seurantakokouksessa vaatimia erikoisalan valvojia, kukaan ei koordinoi kokonaisuutta eikä yksittäisen valvojan työsuorituksen laatua.
    Nyt kun urakoitsijat ovat pilkkoneet hankkeensa osaurakoihin ja työnjohto valvoo vain näkyvää laatua pitäisi tilaajien panostaa rakennuttamiseen eikä vähentää resursseja.

Vastaa käyttäjälle Julle Pentti Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat