Kokeile kuukausi maksutta

Liikenneviraston tutkimista silloista joka kolmannessa lujuuspuutteita

Viime vuonna ilmenneiden betonin lujuuspuutteiden vuoksi Liikennevirasto on tutkinut pistokokeilla 18 maantiesiltaa, jotka on rakennettu vuosina 2011-2016. Kuudessa sillassa ilmeni lujuuspuutteita.

Yksi siltojen lujuusongelmista havaittiin Västersundomin risteyssillassa, joka sijaitsee Kehä 3:n ja Porvoonväylän liittymässä. Liittymän rakennustöitä keväällä 2014.

Sillat sijaitsevat eri puolella Suomea. Jokaisesta sillasta otettiin kuusi näytettä, joista tutkittiin puristuslujuus ja tiheys sekä tehtiin kaksi optista ilmahuokosanalyysiä.

Tutkimuksessa selvisi, että kuusi siltaa ei täytä lujuuden osalta vaatimuksia. Nämä sillat ovat Autovarikon silta Tampereella, Veitikan risteyssilta Rovaniemellä, Suopellonpolun alikulkukäytävä Oulussa, Niemenrannan alikulkukäytävä Oulussa, Västersundomin risteyssilta A Vantaalla sekä Takamäen risteyssilta Seinäjoella.

Yksiselitteistä syytä lujuuspuutteisiin ei Liikenneviraston mukaan ole vielä selvinnyt. Ongelmasilloissa ei ole selvää yhteistä nimittäjää betonin toimittajan, urakoitsijan tai siltatyypin osalta.

Lujuuspuutteet lyhentävät siltojen käyttöikään

Henkilöliikenteen ja elinkeinoelämän normaalikuljetusten on Liikenneviraston mukaan turvallista käyttää siltoja. Lujuuspuutteet näkyvät sillan lyhentyneenä käyttöikänä. Käyttöikä suunnitellaan 100 vuodeksi.

Tutkimukset jatkuvat. Seuraavaksi selvitetään siltakohtaisesti vaadittavat toimenpiteet sekä laajennetaan otantaa.

Seuravaksi tutkitaan lisää siltoja

Liikennevirasto käy alkuvuodesta läpi lisää vuosina 2011-2016 rakennettuja siltoja. Lisäksi näytteenottoa laajennetaan 5-10 vuotta vanhoihin siltoihin. Aikahaarukan laajentamisella saadaan selvyyttä eri lisäaineiden vaikutuksista.

Lisätutkimusten tulokset sekä toimenpidesuunnitelmat selviävät alkuvuodesta 2017. Tehostettua laadunvalvontaa rakennettavien siltojen osalta jatketaan toistaiseksi.

Päivitetty 2.1. klo 15.03, juttuun on lisätty kuva. 

Päivitetty 2.1. klo 16.01, jutun ingressiin on lisätty linkki Liikenneviraston sivuille pistokokeiden tuloksiin. 

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Liikenneviraston tutkimista silloista joka kolmannessa lujuuspuutteita”

  1. Nyt olisi tasapuolista ja oikein kertoa, keiden betoninvalmistajien toimituksia nämä ovat….tähänkin astisessa uutisoinnissa toimittaja on tuotu niin korostetusti esiin. Eikä tämä ole varmaan mikään iso salaisuus, kaikkihan sen toimittajan noilla paikkakunnilla tietää..

  2. Siltoja siporexista?

    Betoniteollisuus on ymmällään betonin lujuuden viimeaikaisista alituksista. Yhtenä vakavasti otettavana syynä on esitetty liiallista ilmamäärää lopullisessa betonirakenteessa. Mistä se sitten johtuu on vielä arvailujen varassa. Samoin on syytä epäillä myös nykyään yleistä betonin pumppaamisesta valuvaiheessa. Ainakin teollisuuslattioiden teossa jotkut rakentajat eivät salli betonin pumppausta. Yhdessä kohteessa pintarakenteen heikko laatu eli pinnan hilseily kuitubetonilattiassa saatiin kuriin kun pumppaamisen sijaan ryhdyttiin käyttämään kuljetinhihnaa pitkien vaakasiirtojen tekemiseksi. Pumppuauto sai porttikiellon työmaalle. Niin tai näin. Systemaattisesta virheestä kuitenkin lienee kysymys tapausten määrästä päätellen.
    .
    Ilmahan on tietyissä rakenteissa hyväksi todettu ja koettu ominaisuus. Pienissä määrissä se parantaa, tai ainakin pitäisi parantaa betonirakenteen säänkestävyyttä. Lähinnä pakkasrapautumisen kestoa. Runsaasti ilmaa sisältävässä betonirakenteessa sen etuina on mm rakenteeseen aikaansaatu keveys.

    Alussa mainitussa siporexissa eli ”kaasubetonissa” runsaan ilmamäärän aiheuttamat rakkulat ja huokoset parantavat sen lämmöneristävyyttä. Nykyisten ankarampien eristysvaatimusten täyttäjänä siporex toimii jo melko huonosti. Toisin oli vielä 1970 luvulla jolloin olin muiden suunnittelutöideni ohessa kyseisten rakenteiden suunnittelijana silloisessa Lohjan Kalkkitehdas Oy Betonilassa. Myöhemmin firman nimi on useiden vaihdosten jälkeen vakiintunut Parma Oy:ksi. Kyseinen rakennusmateriaalikin on pudonnut aikoja sitten valikoimasta pois. Taitaa valmistus olla loppunut koko Suomesta. Siporexin hyvien ominaisuuksien (keveys, lämmöneristävyys) lisäksi sillä oli myös heikkouksia. Matala puristus- ja vetolujuus ensimmäiseksi mainittuina. Lisäksi valmistusmenetelmänsä vuoksi tavanomaista betoniraudoitusta ei voinut ilman hyvää korroosiosuojausta käyttää. Vähemmän mairittelevat lisänimet ”kanankakkabetoni” tai ”murubetoni” se sai jo silloin.

    Käsittääkseni siporexina tunnettua tai sen kaltaista materiaalia vielä jonkin verran käytetään lähinnä pientalojen rakennusmateriaalina. Toimiihan se sekä kantavana että eristävänä rakenteena. Monimutkainen usean materiaalin työ- ym virheille altis rakenne voidaan sillä välttää. Siltojen rakennusmateriaaliksi se ei kyllä sovellu.

  3. Kannattaisi varmaan rakentaa sillat teräksestä?

    1. Teräs on erinomainen materiaali käytettäväksi silloissa. Teräsrakenteen etu kevyenä rakenteena saattaa aiheuttaa ongelmia rakenteen vakavuuden kannalta. Kunhan värähtelyt ja ynnä muut dynaamisen kuormituksen aiheuttamat vaikeudet huomioidaan. Sehän ei liene mikään ongelma nykyaikana. Tietoa on ja nykyaikaiset suunnittelumenetelmät sekä rakentamistekniikat ovat käytettävissä. Kyllä insinöörit osaavat ja diplomi-insinöörit vielä enemmän.

  4. Mielenkiintoiseksi menee tämä lujuusongelmat Rudusta ollaan nyt kyykytetty aika rajusti ja olisi mielenkiintoista tietää onko kaikki missä on lujuusongelmia niin Ruduksen toimittamia ja jos ei ole niin olisi aika julkaista jo muidenkin betonintoimittajien nimiä epäilen vahvasi että kaikki nyt tutkitut kohteet ei ole Ruduksen toimittettuja betoneja.

    1. Taidat Make olla oikeilla jäljillä, eivät ne kaikki Suomen sillat Ruduksen betonista ole. Taisi näistäkin silloista useampikin olla pohjoissuomalaisen perheyrityksen toimittamia. Tiedä häntä miksi toiset yritykset saavat nauttia yksityisyydensuojasta kun toiset heitetään median raadeltaviksi.

  5. Kuten kirjoitin aikaisemmin, olisi reilua nimetä nyt tutkitut tapaukset toimittajineen, kuten tähänkin asti on tehty. Koskee sekä hyviä että huonoja suorituksia. Ei ymmärrä, ketä tämä panttaaminen nyt palvelee…mieleen tulee, että jotain halutaan suojella, kun aikaisemmin haluttiin mustamaalata. Ketä ja miksi ?

  6. Minusta parempi on panttailla tietoa kuin levittää uutisia vähin tuloksin ja perustein mediassa.. Monet ihmiset eivät ymmärrä tässä jutussa/ betonista käytännössä mitään niin eikö olisi parempi aluksi selvittää perinpohjin faktat kun alkaa huutelemaan peräättömyyksiä vähäisten analyysien perusteella?

  7. Mtv uutisissa oli eilen ilalla juttu näistä siltojen lujuusongelmista. 6 sillasta yksi oli Ruduksen toimittama eli on siellä ongelmia muillakin valmistajilla,mutta tiukassa oli muiden toimittamien betonin valmistajien nimet. Olisi kyllä ollut fiksua kun laatuongelma ilmeni niin ensin perusteellisesti tutkia syyt eikä lähteä välittömästi syyttelemään ja varsinkaan nimeämään ketään betonin valmistajaa. Kuitenkin kun näin tehtiin niin on oikeus ja kohtuus Rudustakin kohtaan, että nyt tietoon tulleet lujuusongelmat eivät koske ainoastaan Rudusta. Media voisi tuoda yhtä suuressa mittakaavassa julkisuuteen muidenkin betonintoimittajia koskevat lujuusongelmat.

    1. Kohteisiin betonia on toimitettu neljältä eri valmistajalta, Lemminkäinen Lempäälästä, Rudus Rovaniemeltä, Ruskon Betoni Oulusta sekä JA-KO Betonia Seinäjoelta. mtv

  8. Ihmettelen miksi näitä toimittajia ei voi julkaista, kun kerran tähänkin asti on julkaistu. Ja toisekseen, kyllähän toimittajan kaikki niillä paikkakunnilla tietää joka tapauksessa. Olen samaa mieltä kuin Make, että jotain outoa Ruduksen dissaamisessa on, koska vain sen nimi on mainittu ongelmien osalta. Muita valmistajia on taas nostettu esiin vain positiivisissa yhteyksissä. Esimerkiksi tapaukset Tyks Turussa ja Pasilan Tripla.

  9. Miten näin systemaattinen virhe on voinut tapahtua ?
    tai kyllä minä tiedän syyn. Nykykäytännön mukaan laatu on suoraan suhteessa laatumapin paksuuteen. Kaikenlaista serttiä ja pöytäkirjaa pitää toimittaa mutta ketään ei kiinnosta mitä työmaalla tapahtuu tai mikä on lopputuotteen laatu.

    1. Juuri näin, tilaajaa tuntuu vain kiinnostavan kuinka monta mapillista paperia rakennuttajakonsulti toimittaa kohteesta, olematta päivääkään työmaalla.

  10. YKSI ON JOUKOSTA POISSA: KIVILAJIKKEIDEN ERI MÄÄRÄT. (Laadun parantamisen järjestelmään eivät kuulu yritysten eikä ihmisten syyttely). Kohdistetaan ongelmat työhön ja työtapoihin. Paljon puhutaan, että ilma heikentää laatua. Olisi hyvä mennä syvälle liiallisen ilmamäärän syyhyn. Miksi ilmaa ykskaks jää betonin sisään? Olisi ollut hyvä, kun lopetetaan syyttely. Ilmaa tulee betoniin, kun valmisbetonissa on liikaa vettä. MIKSI VETTÄ ON LIIKAA TOIMITETUISSA BETONEISSA? Syy tiedetään. Laadun parantamisen järjestelmä ei ulotu kiviaineksiin. Kiviainekset otetaan sieltä ja täälä. Kiviainesten millin tarkkaa sisältöä laadun parantaminen ei valvo. Epämääräinen sisältö kiviaineksia otetaan betonin valmistukseen, vaikka ei näin saisi tehdä. 8 eri kivilajikkeessa pitäisi olla tarkasti esim. 0.001-0,125 mm x kiloa. Sateisina aikoina ei kannata siltoja valaa. Kiviaineksien sisällöt ovat hyvin epämäärisiä. 8 eri kivilajiketta ovat siellä ja tällä määriä. Nyt vielä syy miksi vettä menee liikaa valuihin. Kun on liikaa hienoja lajikkeita betonissa – yli laadun varmistuksen – hieno kivilajike vaatii enemmän vettä. Pumput eivät työnnä betonia putkissa eteenpäin. Uskaltakaa tutkia mikroskooppikuvia betonista. Huono laatu – liian paljon hienoainetta betonissa.

Vastaa käyttäjälle Pablo Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat