Ministeri Berner uskoo vankasti väyläyhtiön ratkaisevan liikenneverkon rahoituksen

Tammikuun 19. päivänä virallisesti julkistetun selvityksen perusteella ministeriö ehdottaa, että Liikenneviraston hallinnoima valtion tieverkko siirrettäisiin valtion erityistehtäväyhtiöön vuoden 2018 alusta. Rata- ja vesiväyläverkon osalta jatkettaisiin erillisselvitystä tavoitteena niiden siirtäminen yhtiölle vuoden 2019 alusta.

Yhtiön omistajia olisivat Suomen valtio (65 %) ja maakunnat (35 %). Yhtiön pysyminen valtion omistuksessa turvattaisiin lailla siten, että yhtiön osakkeita saa luovuttaa muille vain eduskunnan suostumuksella.

Yhtiön tehtävänä olisi aluksi valtion tieverkon kunnossapito, korjaukset ja kehittäminen. Yhtiö rahoittaisi toimintansa omalla tulorahoituksella eli liikenneverkon käytöstä kerättävillä maksuilla sekä maltillisella lainanotolla. Tarkoitus on, että liikenteen käyttäjien kokonaisrasitus ei kasvaisi, koska samalla nykyisiä liikenteen veroja, muun muassa autoveroa ja ajoneuvoveroa alennettaisiin.

”Liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista, sillä valtion varat eivät riitä ylläpitämään, saati kehittämään valtion liikenneverkkoa. Rahoituksen puutteesta johtuen meillä on huomattavan iso korjausvelka, joten tilanne on tuskin kenenkään mielestä hyvä. Nyt tarjolla on parannusehdotus, johon kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti ratkaisuihin pyrkien”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Investoinnit haja-asutusalueille, ei kaupunkien katuverkkoon

Yhtiön investoinnit suuntautuisivat valtion liikenneverkkoon pääasiallisesti haja-asutusalueilla, mutta ei kaupunkien katuverkkoihin. Kaupungeissa tehtäisiin edelleen valtion ja kaupunkien välisiä MAL-sopimuksia.

Eduskunnan poliittinen ohjaus rajoittuisi käytännössä liikenneverkkoselontekoon, joka tehtäisiin useammaksi hallituskaudeksi ja päivitettäisiin hallituskausittain. Yhtiötä säädeltäisiin ehdotuksen mukaan lailla, valtion omistajaohjauksella ja kannustimilla. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta, ei valtion omistajaohjausyksikkö.

Yhtiölle määriteltäisiin lailla ja viranomaismääräyksillä liikenneverkon palvelutaso ja kohtuullinen hinnoittelu. Lisäksi yhtiön toiminnan julkisuudesta säädettäisiin lailla siten, että esimerkiksi asiakirjajulkisuus olisi laajempi kuin valtionyhtiöissä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi valvoisi toteutumista, mikä ei edellyttäisi isoja panostuksia uuteen viranomaisvalvontaan.

Ensivaiheessa kiinteät maksut koko maahan

Liikenneverkkoyhtiö keräisi tien käytöstä maksun, jolla rahoitettaisiin yhtiön hallinnoiman valtion liikenneverkon ylläpito ja kehittäminen. Yhtiö tarjoaisi kuluttajille valtakunnallisesti kiinteitä aikaan perustuvia maksuja, esimerkiksi kuukausi- tai vuosimaksuja, jotka eivät vaatisi paikannusta.

Ministerin mukaan ehdotuksen lähtökohta on, etteivät liikenteen kokonaiskustannukset nousisi ja liikenteen käyttäjillä olisi vapaus valita haluamansa palvelu – olipa se pelkkää tienkäyttöä tai liikenteen palvelupaketti. Ensimmäisessä vaiheessa vapautta ei kuitenkaan ole. Kaikki autonomistajat joutuvat maksamaan kiinteää maksua, johon auton käyttökilometrit eivät vaikuta.

Tarkoitus on, että jatkossa palveluoperaattorit tarjoaisivat omia liikenteen palvelujaan. Kiinteiden maksujen rinnalla operaattorit voisivat tarjota myös kilometripohjaiseen hinnoitteluun perustuvia paketteja, siinä tapauksessa että kilpailua on riittävästi. Kilometripohjaiset maksut olisivat kuluttajalle valinnaisia ja vaatisivat ajoneuvon paikantamisen, jotta tiedettäisiin liikkuuko ajoneuvo liikenneverkkoyhtiön tiellä vai kunnallisella tai yksityisellä tiellä. Asiakasmaksut peritään yksityisyydensuojan vaarantumatta

Liikenne- ja viestintäministeriö selvitti ministeri Anne Bernerin johdolla mahdollisen liikenneverkkoyhtiön perustamista. Hallitus päätti käynnistää selvitystyön liikenneverkon kehittämisestä huhtikuussa 2016 julkisen talouden suunnitelman hyväksymisen yhteydessä.