Kokeile kuukausi maksutta

”Ei oota tuli vastaukseksi joka puolelta”

Puhe työmaiden työnjohtopulasta kummastuttaa monia. Koulutusta, kokemusta ja työhaluja olisi, mutta ei vain tärppää.

Rakennuslehti pyysi lukijoiltaan kommentteja siitä, millaisia kokemuksia heillä on työmarkkinoista ja työnhausta. Kirjoituksia tuli paljon, kiitos siitä.

”Olen ollut duunaritöissä rakennuksilla yli 15 vuotta. Sitten päätin kouluttautua rakennusinsinööriksi, jotta saisin parempaa työtä, kun ikääkin tulee. Valmistuin – en saanut töitä. Kouluttauduin lisää – en saanut töitä”, Juha Raatikainen sanoo.

”Hain töitä Etelä-Suomea myöten, mutta ei oota tuli vastaukseksi joka puolelta. Palkkatoivomuskaan ei päätä huimannut, koska duunarina sain enemmän. Jossain on vika, koska työ ja tekijät eivät kohtaa. Työvoimapulaa en lähtisi syyttämään.”

Markku Seppänen harmitteli, että ammattitaidolla ei näytä olevan enää merkitystä. ”Tuijotetaan halpaan kuukausipalkkaan ja kuvitellaan, että kasvatetaan junnusta kunnon ammattilainen vasemmalla kädellä!”

Eräs kommentoija linjasi, että nykyään työnjohtajan pitäisi olla ”nuori, nätti, halpa ja omata 50 vuotta kokemusta”.

Toinen kommentoija arvioi yhdeksi työnjohtajapulan syyksi matalaa palkkaa vaatimuksiin nähden. ”Mahdolliset tulospalkkiot leikkaa apumies NN, joka vetää puukolla reiteen, ja loput palkkioista syö verottaja.”

Jos pulaa on, se koskee vain pääkaupunkiseutua, huomautti eräs kommentoija. Muualla on lähinnä työttömyyttä.

PK-yritykset imevät väkeä

Pitkän rakennusalan kokemuksen omaava Juhani Väätäinen huomauttaa, että muutosten seuraaminen sekä uusien ja uudistettujen tuotteiden ja työtapojen opettelu vie aikaa työnjohtotyöltä. Haasteena on myös monikielinen rakennustyömaa.

”Aliurakoitsijoiden työnjohto ei useinkaan ole koulutettua, se osaa työtavat, mutta kiinnostus kokonaisuuteen puuttuu. Esimerkiksi työmaailmoituksen tekeminen, turvallisuus- tai työsuunnitelman laatiminen voi olla ylivoimainen tehtävä. Puutteellinen työnjohto jää aina pääurakoitsijan työnjohdon kontolle.”

Hänen mielestään kysymys onkin, miksi ylipäätään hakeutua työnjohtajaksi. ”Tekemään kaikkien muidenkin työtehtäviä, usein omien työtehtävien kustannuksella ja työpäivien ollessa lähes poikkeuksetta yli 8 tuntia pitkiä.”

Väätäisestä olisi myös mielenkiintoista verrata eri aikakausien opetussuunnitelmia toisiinsa. Mikä on muuttunut? Millaista täydennyskoulutusta aiemmin tutkinnon tehneet tarvitsevat työllistyäkseen?

Eräs kommentoija painotti, että jos porukkaa ei löydy, ongelmia on luultavasti palkkatasossa ja työilmapiirissä. Pienet ja keskisuuret uudet toimijat ovat hänen mukaansa ”vieneet” isoilta taloilta porukkaa. Kilpailukykyiset palkat ja pienempi byrokratia ovat ilmeisesti riittävä syy vaihtamiseen.

”Onnistumisen kokemukset harvassa”

Toinen kirjoittaja sanoi, että hän on työllistynyt hyvin, mutta halu jatkaa vaativissa tehtävissä on nollassa. Hän ei koe nykyisessä tilanteessa rooliaan mielekkääksi.

”Onnistumisen kokemukset ovat liian harvassa, kun aikataulut ovat epärealistiset ja kannattavuus perustuu lisätöihin. Tilaajavastuulaissa uhkaillaan kovilla sakoilla, vaikka asiat olisivat periaatteessa kunnossa. Suunnittelun taso on laskussa. Vallitseva tapa on siirtää vastuu seuraavalle portaalle.”

”Jo toinen sairausloma saman aiheen takia laittoi ajattelemaan asioita uusiksi. Paljonko elinikää pitää lyhentää. Mahtaako työvoimapula johtua tällaisista kokemuksista?”

Erään kommentoijan mukaan iso ongelma on se, ettei työnjohtajille anneta tarpeeksi aikaa valmistautua mihinkään tehtävään. Heidät vain laitetaan johtamaan työtä, jonka papereita ei ole edes ehtinyt käymään läpi.

Pitkään rakennusalalla työskennellyt kirjoittaja harmitteli sitä, että nuoria työnjohtajia opastetaan aivan liikaa kädestä pitäen. Silloin valmius itsenäiseen työskentelyyn on hataralla pohjalla.

”Kahvia keittelevät, mestarin kyljessä roikkuvat työnjohtoharjoittelijat tekevät hallaa sekä itselleen että yritykselleen. Minut heitettiin aikoinaan entisen esimieheni toimesta ”suden suuhun”. Onneksi oli ammattitaitoiset ja kokeneet työntekijät, jotka auttoivat, neuvoivat eivätkä nauraneet, kun kysyin tyhmiä. Ilman oikeaa haastetta ei ikinä kasveta osaavaksi rakennusalan ammattilaiseksi.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “”Ei oota tuli vastaukseksi joka puolelta””

  1. Suurin myytti joka aina otetaan esiin on se että jossain lusmuilee ammattitaitoisia ihmisiä töitä paossa. Jos näitä on vaikka 2-4 % niin voitaisiinko jo alkaa puhua itse asiasta.

  2. Täytyy kysyä itsekin tätä onko yrityksien päättäjien mielipide se lukion käynyt yhtään rakennusalan kokemusta omaava saman arvoinen kuin se jolla on rakennusalalta vaikka 10 vuoden kokemus? työmaa harjoitteluun otetaan mielellään 2200euroa/kk, mutta kuka tuolla rahalla elättää perhettä? Toisaalta alalla pitkään ollut henkilö kun tienaa lähes tai yli 3000€/kk.
    Sitten tehdään näitä lehti juttuja joilla kehitetään muka ”pulaa” tekijöistä… Pitäisi ainakin gryndimaailmassa tajuta välillä tyytyä yhden prosentin pienempään tuottoon ja palkata toimihenkilöt sekä työmiehet kunnon palkoilla se kannattaa jälki on parempaa ja kestävämpää kaikin puolin. Työkenttä tai urakkamaailma ei oikein jakaudu edelleenkään tasan suomessa, sillä pohjois-suomessa esim. Rovaniemellä on erittäin vähän töitä toimihenkilöille, taas pk-seudulla on median mielestä huutava pulatoimihenkilöistä…
    Ehdotus: pk-seudulla olevat yritykset voisivat tarjota esimerkiksi majoitus etuja tai projektimajoitusta niin ongelma ammattilaisista poistuisi tai tasottuisi.. kun projektimajoituksia tarjoavia yrityksiä on niin päivärahan arvolla saisi työpaikan kylkeen majoituksen (hostel) niin ”työvoimapula” loppuisi+ kunnon palkka tuotantopalkkioineen!!

  3. Pitäisikö suomalaisten ymmärtää pikku hiljaa tässä maaseudun taantumavaiheessa se tosiasia, joka ollaan muuallakin tajuttu: kaupungistuminen. Muuttakaa hyvät ihmiset kaupunkeihin tai ainakin kaupunkien lähistöille. Siellä on töitä.

    1. Rakennusalan työttömistä selvä enemmistö asuu kaupungeissa tai niiden lähialueilla jo nykyisin. Jopa rakennusalan määrälliseltä työttömyydeltään isoimmilla alueilla Itä-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä työttömien valtaosa asuu kai kaupungeissa tai niiden läheisyydessä. Jonkinlainen kohtaanto-ongelma alalla kuitenkin on. Itselleni ei ole auennut se, miksi nykyisessä rakentamisbuumissa Uudenmaankin rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä yli 10 % on työttömiä. Yrityksillä on vaikeuksia saada työvoimaa, ja työttömillä on vaikeuksia saada töitä – jopa samojen kaupunkien sisällä. Lisäksi moni on alalla työtön ilman, että on kassan jäsen. Jostain syystä työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Mutta mistä se johtuu?

      Onko kyse siitä, että osa työttömiksi kirjautuvista on esim. terveytensä puolesta oman kokemuksensa mukaan työkyvyttömiä, eikä edes halua ottaa töitä vastaan? Vai onko kyse siitä, että töitä aidosti tehdä haluavia on iso määrä, mutta tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa?

      Työnjohtopuolella yhtenä ongelmana on toki se, että moni työnjohtajana toiminut siirtyy työmailta jossain vaiheessa muihin hommiin. Kysyntää päteville johtokykyisille insinööreille kun on sisätiloissakin.

  4. Kovalla palkalla ei saada laatua sen kummemmin. Eikä liiemmin yritystä tekemiseen. Lähinnä marmatusta siitä, jos jokin asia on omasta mielestä vähän huonosti. Sama pätee niin työläisiin, kuin johtoportaaseenkin.

    Kultalusikka pois puosta ja nöyrällä asenteella töihin. Luottamus siihen tekemiseesi kun kasvaa, niin voi miettiä sitä palkkapolitiikkaa uudemman kerran. Turhan kovat luulot on näillä vastavalmistuneilla, jotka eivät käytännössä osaa vielä yhtikäs mitään. Eikä se työmaakokemus lapion varressa auta siellä työnjohtopuolella kovinkaan paljoa. Vähän on ymmärrystä itse tekemisestä mutta johtamisen saralla se ei auta tippaakaan.

    Lakki kouraan ja nöyrästi sitä omaa uraa luomaan. Ei sitä hetkessä johtajaksi huippupalkalla aleta.

  5. Tämä EK:n ja eri rakennusyritysten luoma kuva työvoimapula johtuu vain siitä, että niiden tavoite on että markkinoilla on paljon työvoimaa tarjolla. Saa halutessaan väkeä töihin, voi potkia pois kun ei tarvitse ja alan palkkataso pysyy surkeana.

  6. Työmaitten vetäjät,mestarit ovat rakennusyrityksen operatiivisessa toiminnassa tärkeimpiä henkilöitä.
    Suomessa miesten keskipalkkapalkka on3700E.
    Työmaitten johtajan asema on vaativa jo sen takia,että rakennusvalvonta edellyttää rakennusluvan saamiseksi pätevää vastaavaa mestaria. Urakkatarjouksen yhteydessä on nimettävä riittävän pätevä vastaava mestari.
    Ei ole kysymys mistään tuntipalkalla haukottelevasta netin läträäjästä.Työ on hyvää pelisilmää,pelotonta vastuuta, vaativaa ymmärrystä taivasalla pakkasen,myrskyjen armoilla,ihmisten tekijöiden turvana tapahtuvaa välitöntä esimiehen toimintaa.
    Sellaista työtä tekevät mestarit.Onneksi niitä ei voi tuoda Puolasta. Vielä.

  7. IT-alalla on TESin mukainen MINIMIpalkka henkilölle, joka osaa suunnittella ja hoitaa omat IT-asiantuntjatyötehtävänsä 3500€/kk . (Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus). Eli aika paha palkkakuoppa on mestareilla vastuihinsa nähden.

Vastaa käyttäjälle JOUNI.Keronen at YritäItseTehdä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat