Janne Saario suunnitteli ensimmäisen skeittipuiston ilman koulutusta

”Vapaus viehätti, sillä ei ole oikeaa tai väärää tapaa skeitata. Urbaani kaupunkiympäristö kiehtoi pikkupoikia, kolusimme sivukatuja ja talojen sisäpihoja, kun etsimme sopivia skeittipaikkoja.”

Saario imeytyi skeittimaailmaan niin sisään, että pääsi lopulta ammattilaiseksi. Hän kiersi ympäri maailmaa skeittikuvauksissa ja tekemässä videoita. Pikkuhiljaa nuorelle miehelle tuli mieleen, että voisihan tässä kuitenkin hankkia ”oikeankin ammatin.”

”Arkkitehtuuri kiinnosti, joten ajattelin ryhtyä arkkitehdiksi. Hain Otaniemeen, mutten päässyt heti sisään. Minut tunnettiin jo hyvin skeittipiireissä, joten sain ilman koulutustakin suunniteltavakseni Helsingin Eläintarhan skeittipuiston. Sen jälkeen leimauduin skeittipuistojen suunnittelijaksi. Se ei haitannut minua yhtään.”

Vihdoin myös sitkeä pyrky korkeakouluun palkittiin, ja Saario pääsi sisään silloiseen Teknilliseen korkeakouluun. Hänestä tuli maisema-arkkitehti, joka suunnittelee skeittiympäristöjä ja -puistoja ympäri maailman. 33-vuotiaalla miehellä on oma yritys, Janne Saario Landscape Architecture.

”Minulle on kaikki kaikessa, että sain rakkaasta harrastuksesta ammatin. Oma intohimoni kohtaa maailman tarpeet, tämä on kutsumus!”

Yrittäjän kiireistä huolimatta Saario ottaa kerran viikossa skeittilaudan ja lähtee tositoimiin.

Luulaja jäi mieleen

Saarion suunnittelemat kohteet vaihtelevat pienistä koulun pihojen elementtirakenteisista skeittipaikoista isoihin skeittipuistoihin. Kyseessä on suunnittelun erikoisalue, joten hän on Suomessa ainoa laatuaan. Euroopassa ja muualla maailmassa hänellä on kollegoja enemmänkin.

Saario on suunnitellut Suomessa skeittipuistoja Helsingin lisäksi muun muassa Espooseen ja Tampereelle. Tällä hetkellä häntä työllistävät muun muassa Kuopioon, Sastamalaan ja Saloon nousevat puistot.

Euroopassa Saario on suunnitellut skeittipuistoja pääasiassa Ruotsiin. Viimeisin kohde on kuitenkin Rotterdamissa. Noin 3000 neliön alue sijaitsee korkeiden kerrostalojen välissä. Parhaillaan Saario suunnittelee Norjan Altaan Jäämeren rannalle skeittipuistoa, joka on tiettävästi maailman pohjoisin.

Kohteistaan Saariolle on jäänyt parhaiten mieleen Ruotsin Luulajan skeittipuisto. Kaupunki antoi paikalliselle skeittiyhdistykselle vapaat kädet tilata haluamansa suunnittelija. Yhdistys valitsi Janne Saarion.

Identiteettiä puisto sai läheisestä terästehtaasta, joka lahjoitti puistolle vanhan valukattilan ja epäonnistuneita valuja. Pigmentoidulla betonilla kuvattiin teräsvalua. Samalla muodostettiin skeittaukseen sopivia veistoksellisia muotoja.

Nuoret mukaan suunnitteluun

Skeittipuiston suunnittelu lähtee siitä, että sitä pitää olla turvallista ja hauska käyttää. Siksi Saarion mukaan on oleellista, että puistojen käyttäjät eli nuoret otetaan mukaan suunnitteluun. Hän havainnollistaa mielellään nuorille suunnitelmia puistojen pienoismallien avulla. Lisäksi hän käyttää suunnittelussa piirustuksia ja 3d-mallinnusta.

”Skeittipaikka on monelle nuorelle yllättävän tärkeä paikka. Itselläkin koulun piha on osa nuoruuden maisemaa, jossa vietti kesäisin jopa satoja tunteja kavereiden kanssa. Siksi sen täytyy olla viihtyisä.”

Puiston arkkitehtuurin pitää Saarion mielestä olla laadukasta, jotta sille syntyy oma identiteetti. Sen pitää olla myös kestävä ja mahdollisimman huoltovapaa.

Skeittipuistojen rakentaminen on haastavaa erikoistyötä. Ne tehdään käsityönä lähes kokonaan paikallavalaen. Ruiskubetonivalua muotoillaan ja hierretään käsin erityisillä työkaluilla.

Suomessa on pari pientä skeittipuistoihin erikoistunutta rakennusyritystä, joiden omistajat ovat skeittauksen harrastajia. Saario painottaa alan kokemusta rakentamisen käsityöluonteen takia.