Kokeile kuukausi maksutta

Skanskalta musta lista asuntojen laatuvirheistä -vältä näitä 10:tä ratkaisua tai materiaalia

Skanska Oy kieltää muovimattojen käytön. Yhtiö on antanut suosituksia muistakin vältettävistä ratkaisuista ja materiaaleista. Muovimatto-ongelmaan haetaan alalla nyt yhteistä ratkaisua.

Vuotavat pihakannet ovat muovimattojen ohella olleet rakentajille eniten murheita aiheuttaneita asioita.

Skanskan musta lista:

Emme toistaiseksi suosittele käytettäväksi asuintiloissa äänieristettyjä pehmennettyjä muovimattoja mahdollisen emissiovaaran vuoksi (2-etyyli 1-heksanoli).

Emme suosittele ohutseinämäisen sähkösinkityn putken käyttöä holvien läpivienneissä, koska se voi syöpyä reagoidessaan kostean alkalisen betonin kanssa.

Käytämme vain vuodonilmaisimilla varustettuja puristusliittimiä ja edellytämme huolellisesti tehdyt ja dokumentoidut painekokeet.

Hormielementtien laatua on valvottava huolellisesti, viemärit kuvataan ennen käyttöönottoa.

Rakenteisiin jäävät viemärit kuvataan ja pohjaviemärit huuhdellaan ennen käyttöönottoa, varmistetaan viemärien oikea tuenta ennen betonivalua.

Pihakansien ja autohallien suunnitelmat tarkastutetaan ulkopuolisella asiantuntijalla.

Terasseille, käännetyille katoille ja pihakansille tehdään mahdollisuuksien mukaan vedenpainekokeet ennen käyttöönottoa.

Olosuhdeharkinta hyväksytään

Aivan kaikissa hankkeissa kaikkialla Suomessa jokaista näistä suosituksista ei Skanskan mukaan välttämättä noudateta, sillä hankkeet ovat erilaisia ja niiden olosuhteet on otettava huomioon. Näiden suositusten mukaiseen suuntaan pyritään kuitenkin etenemään.

Helpointa suositusten noudattaminen on omassa tuotannossa, mutta urakkakohteisiinkin Skanska esittää oman, laadukkaamman vaihtoehdon, jos näkee suunnitelmissa riskejä.

Skanskalla on Suomessa laadun ohjausryhmä, jossa on edustajia Skanskan linjaorganisaatiosta ja tukitoiminnoista. Ryhmän kautta levitetään tietoa laatuun liittyvistä suosituksista ja hyvistä käytännöistä.

Ainakin Lujatalossa on sama käytäntö ja siellä laatupäällikkö kokoaa aktiivisesti virhepankkia vältettävistä ratkaisuista.

Muovimattoja vältetään gryndituotannossa

Skanskan suositus välttää muovimattoja on otettu käyttöön joissakin muissakin rakennusliikkeissä, sillä muovimatot asettavat tiukat vaatimukset betonin kuivumisella ja tässä asiassa on uutisoitu useista ongelmista viime vuosinakin.

Viime joulukuussa MTV kertoi, että Vantaalla ja Espoossa neljän kerrostalon asukkaat olivat joutuneet muuttamaan kodeistaan pois muovimattojen aiheuttamien sisäilmaongelmien takia. Kyseessä oli Saton kohteista, jotka NCC oli rakentanut kuusi vuotta sitten.

”Emme ole ainoa yhtiö, joka on tämän ilmiön kanssa joutunut tekemisiin”, kertoi yhtiön viestintäjohtaja.

Ongelma koskee myös julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja virastotaloja. Jopa rakennusvalvonnan ja kosteusasioiden edelläkävijäkaupungissa Oulussa tapahtui vuosi sitten muovimattoskandaali, kun uudessa hoivakodissa havaittiin, että muovimattoa oli irtautunut wc-tilojen lattiasta. Rakentajana oli Lemminkäinen. Se haluaisi vierittää vastuun muovimattojen toimittajalle ja asentajalle, joka oli hankkeessa pääurakoitsijalle alistettu sivu-urakoitsija. Pääurakoitsija katsoo, ettei sillä ollut velvollisuutta valvoa muiden laatua.

Varsinkin kouluissa urakan valmistumispäivämäärä on ehdoton, mitä edes rakennusvalvonta ei välttämättä ota huomioon omassa päätöksenteossaan. Urakoitsija saattaa siksi miettiä, onko edullisempaa maksaa mahdolliset korjauskustannukset kuin myöhästymisestä aiheutuvat sanktiot.

Julkisessa rakentamisessa siivousvaatimukset ovat lisänneet muovimattojen tiiviysvaatimuksia moninkertaisiksi. Kun samalla välipohjien paksuus on kasvanut, on betonin päällystettävyyskelpoisuuden saavuttamiseksi tarvittava aika pidentynyt merkittävästi. Skanska on joissakin kohteissa tehnyt kylpyhuoneen kololaatan valun osittain lecabetonilla, sillä harva betoniosuus kuivuu paremmin kuin tiivis.

Weberin tekemät mittaukset osoittavat, että ongelmat voitaisiin välttää käyttämällä betonin päällä vähintään viiden millimetrin kerrosta matala-alkalista tasoitetta muovimaton asennusalustana sekä varmistamalla, että betonin suhteellinen kosteus on enintään 93 prosenttia. Tämän rajan alapuolella kosteus liikkuu höyrymuodossa.

Rakennusteollisuus ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat juuri käynnistäneet muovimattojen emissioihin liittyvän laajan tutkimushankkeen, jossa on mukana niin urakoitsijoita kuin muovimattojen valmistajiakin. Siinä haetaan syitä ja ratkaisuja ongelmaan.

”Muovipäällysteisissä lattioissa on ilmennyt kosteudenhallintatoimista huolimatta lattianpäällysteiden, kiinnitysliimojen ja tasoitteiden hajoamista betonin alkalisen kosteuden vaikutuksesta. Tästä johtuen on syntynyt laatuvirheitä, joiden korjauskustannukset ovat yleensä huomattavia, koska pintamateriaaleja, sekä osin myös alusrakenteita, on jouduttu vaihtamaan ja tilojen käyttäjät sijoittamaan väistötiloihin.

Käytäntö on osoittanut, että väärät tuotevalinnat ja sopimattomat tuoteyhdistelmät saattavat aiheuttaa eri materiaalien reagoimisen kemiallisesti keskenään siten, että ne muodostavat terveydelle haitallisia yhdisteitä”, todetaan Rakennusteollisuuden tiedotteessa.

Vuotavia kansia ja halkeilevia lattioita

Toinen viime vuosien ongelma on koskenut pihankansien vuotoja. Siitä ovat kärsineet monet rakennusliikkeet.

Teollisuuslattioiden halkeamat puolestaan on jo ikuisuusaihe. Skanska valitsi Sipoon logistiikkakeskuksen urakkaan latvialaisen erikoisurakoitsijan, jolla on lattian tekoon osaamista ja huolellisuutta.

Myös huonosti toimiva koneellinen ilmanvaihto on edelleen ongelma ja saattaa lisääntyä tekniikan määrän kasvaessa rakennuksissa.

Ikkunoiden huurtumisongelma on tullut esiin matalaenergiarakentamisen myötä, samoin kuin kännyköiden kuuluvuusongelma. Uusia ongelmia pelätään tulevan esiin, kun rakennuksista tehdään entistä tiiviimpiä ja vikaherkempiä.

Rakennuslehti teki vuosi sitten juttusarjan, johon se poimi rakennusliikkeiltä esimerkkejä vältettävistä ratkaisuista. Osa näistä löytyy tuosta Skanskankin listasta.

Rakennusliike Pohjola julkaisi silloin oman listansa tyypillisimmistä virheistä omaperusteisessa asuntotuotannossaan.

Pohjolan virhelista:

Kylpyhuoneiden kaatovalut

Putkivuodot

Autokansien vuodot

Halkeamat seinissä ja katoissa

Pintojen sotkut, kolhut ja naarmut

Parveke- ja porrasovien säädöt

Ikkunoiden säädöt ja huurtuminen

Ilmanvaihdon säädöt

Laatoitussaumojen virheet.

Suurin virhe näkyy peilistä

Skanskan lista on tekniikkalähtöinen, mutta tärkein laatuvirhe löytyy edelleen korvien välistä.

Kiire on laadun pahin vihollinen, tiivistivät näkemyksensä Rakentamisen laatuteko -kilpailun kahdeksan finalistia viime syksynä. Yksi heistä oli Skanskan kokenut mestari. Esimerkiksi muovimattojen ongelma tuli esiin jo 1990-luvun lopulla, kun rakennusliikkeet kiristivät aikataulujaan eikä betoni ehtinytkään enää kuivua ennen mattojen asennusta.

”Työt pitää tehdä kerralla valmiiksi. Tähän pitää luoda mahdollisuus varmistamalla kunnolliset olosuhteet ja antamalla riittävästi aikaa sekä työn tekemiseen, rakenteiden kuivumiseen että ennakkosuunnitteluun. Rakennusliikkeen toimintajärjestelmä antaa sinänsä riittävät eväät laadun tekemiseen, mutta sen lisäksi tarvitaan ammattitaitoa ja –ylpeyttä. Tärkeitä osatekijöitä laadun kannalta ovat myös urakoiden aloituspalaverit, malliasennukset ja kosteudenhallinta”, tiivistivät finalistit pitkän kokemuksensa.

Kosteusvauriot konsultin vastuulle?

Kuivana rakentamisen tärkeyden korostaminen on tänä vuonna rakennusalan tärkein laatuhanke. Sitä on työmailla usein laiminlyöty kaikessa kiireessä.

Oulun rakennusvalvonta on lanseerannut koko maahan Kuivaketju-10 -nimellä kulkevan kosteudenhallintamallin. Uutena ammattilaisena työmaalle tulee sen myötä kosteuskoordinaattori. Tälle ammattikunnalle on selvä tarve, mutta vaarana on, että kokonaisvastuuta yritetään vierittää konsultille. Mikä on konsultin vastuu esimerkiksi, jos tuloksena onkin homekoulu? Konsultin palkkio ei riitä alkuunkaan vastaamaan vahinkoja.

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Skanskalta musta lista asuntojen laatuvirheistä -vältä näitä 10:tä ratkaisua tai materiaalia”

  1. Milloin tää alkaa näkymään käytännössä? Homeongelmia melkein joka talossa, uudet rakennushankkeet myöhästyy, laatu huono ja kustannukset karkaa.

  2. Hyvä, että asioihin suhtaudutaan vakavasti. Pohjolan lista näytti kylläkin sellaiselta joka on tuttu jo vuosien takaa mutta toivottavasti siitä on apua nuorille joilla ei ole vielä kokemusta.

  3. Onhan tästä ammattipiireissä puhuttu jo viimeiset 10 vuotta, mutta ketään (TILAAJIA) ei kiinnosta laatu vaan aikataulu ja nopeus. Itseppähän työnne tilaatte.

    1. Älä yleistä. Meillä on pitkät aikataulu mutta urakoitsijat haluavat luovuttaa etuajassa- Tiedäthän, säästö 8-9

  4. Vai halutaan Oulussa työmaille lisää konsultteja…jep jep
    ”Road to Hell is covered with good intentions”

  5. Se on onnekas, joka saa kämpän, minkä elementit on toimitettu heinäpoutien aikaan.

  6. Odotan innolla Weberin tutkimusten julkaisua. Nykyohjeistus pinnoituskelpoisuuden arviointiin onon toki olemassa, mutta uudet tutkimukset alkaalisuuden vähentämisestä on tervetulleita. Erilaisten vaihtoehtoisien menetelmien käyttöön vaadittava yleinen hyväksyntä vaati mielestäni ensiksi tutkimusten ja niiden tulosten julkaisemisen.

    1. Niin kauan, kun betoni on portlandsementtipohjainen, ei sen alkalisuutta voida pienentää ja hydroksidi-ionit nousevat pintaan (myös silloinkin, kun betonin suhteellinen kosteus on alhainen). Kemiallisesti betonivalmistuksen keskeisin ilmiö onkin betonin kovettuminen Portlandsementin hydrataatioreaktioiden seurauksena. Sivutuotteen muodostuva kalsiumhydroksidi tekee betonista erittäin emäksisen (pH~13) materiaalin. Betonissa on olosuhteista riippuen vaihteleva märä kosteutta ns. huokosvettä, joka sisältää liuennutta kalsiumhydroksidia. Betonin emäksinen kosteus reagoi päällystemateriaalin kanssa verrattain helposti muodostaen koko joukon hajoamistuotteita. Helpoin ratkaisu ongelmaan on vähintään 5 mm:n matala-alkalinen kerros, joka estää hydroksidi-ionien nousun pintaan. Tästä on paljon tutkimuksia olemassa, sekä Suomessa että Ruotsissa (mm. Lundin yliopisto) tehtyjä tutkimuksia.

      1. Tänne voisi varmaankin linkata tutkimukset suoraan luettaviksi niin nähtäisiin mihin ne liittyvät. Alkaalisuuteen vai pinnoittamisen onnistumiseen..

  7. V. 1986 kiinteistöalalla alkaneen työurani aikana olen joskus törmännyt onnistuneisiin rakennushankkeisiin. Ne vain ovat tosi harvinaisia, valitettavasti. Rakennus tehdään vuosikymmeniksi, se pakkaa unohtumaan rakennettaessa kiireellä.

  8. Tässä lähellä on erään kalevalaisen henkilön rakennusliikkeen viime syksynä valmistunut kerrostalo. Julkisivuelementit ovat tiilipäällysteisiä. Lähes joka elementin alimmat vaaleat tiilivarvit ovat muuttuneet muutamassa kuukaudessa tummanruskeiksi. Seinälle on asennettu putkisto, joka johtaa maassa olevaan teräskonttiin. Kertokaa johtuuko tiilien tummuminen siitä, että viemärit ovat jääneet rakentamatta vai onko kyseessä tavanomainen rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukainen rakennusaikana kasteltujen elementtien kuivaus?

    1. Sillä ei taida olla enää lopputuloksen kanssa merkitystä.

      Olisi tullut halvemmaksi purkaa julkisivu terveyshaittojen vuoksi kuin kuivata sitä jälkikäteen jättäen terveyshaitta paikoilleen..

  9. Putkimiehenä iski silmään pari asiaa. Mikään vesi/lämpöputki ei saa olla kosketuksissa betoniin, oli se sitten sinkitty tai ei, sillä putket elää ja raapii ittensä aikanaan puhki, ainakin teoriassa. Niin, betoni myös tosiaa syövyttää. Viemärin kuvauksella ei pysty tarkistamaan kuin kaadot ja mahdolliset tiivisteet, jotka ovat menneet vahingossa putken sisälle, viemäreiden tiiveyden tarkistaisin itse laskemalla vettä viemäreihin ennen kuin ne menevät piiloon.

    1. Ai nii joo, lattialämmitysputket on betonissa, mutta ne ei pääse elämään…

Vastaa käyttäjälle Hese Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat