Kokeile kuukausi maksutta

Viime vuonna 38 000 asuntoaloitusta, RT:n mukaan huima taso säilyy tänä vuonna  

Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentaminen ei käännykään laskuun tänä vuonna.

 

Kuva: Anne Kurki

Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan vuonna 2016 aloitettiin 38 000 asunnon rakentaminen. RT:n teemakatsauksen mukaan se on 15 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Asuntotuotanto on painottunut vahvasti pieniin kerrostaloasuntoihin ja kasvukeskuksiin. Kerrostaloasuntojen rakentamismäärä kokonaisuudessaan lähestyy tasoa, jolla oltiin viimeksi 1970-luvun maaltamuuton aikaan.

Lokakuun suhdannekatsauksessa RT arvioi viime vuoden aloitusten määräksi 36 000 asuntoa.

Kyselyyn vastanneet RT:n jäsenyritykset odottavat, että asuntoaloitukset pysyvät tänä vuonna viime vuoden tasolla. Yritykset ennakoivat sijoittajien kysynnän hiljenevän hieman tänä vuonna, mutta sen sijaan kotitalouksien kysyntä on vahvistumassa.

Asuntorakentaminen vetää siten ennakoitua paremmin tänä vuonna. Lokakuun suhdannekatsauksessa RT arvioi asuntorakentamisen laskevan 34 000 asuntoon tänä vuonna.

Aloituksissa kyselyhistorian ennätys

Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat laittoivat rakenteille viime vuonna lähes viidenneksen enemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen aloituksia toteutui asuntotuotantokyselyn mukaan yhteensä reilut 12 500. Määrä oli suurin tähänastisen kyselyhistorian eli 2000-luvun aikana.

Vuonna 2017 yritykset arvioivat aloittavansa yhteensä vajaan 12 800 asunnon rakentamisen.

”Asuntorakentamisen piristyminen on ollut nopeaa, ja se on vetänyt koko Suomen taloutta ylöspäin. Tällä hetkellä kysynnän puute ei enää merkittävästi rajoita tuotantoa, ja myynnissä oleva valmiiden asuntojen varasto on pysynyt matalalla tasolla. Nyt rajoittavia tekijöitä ovat tonttikustannukset sekä pula tonteista ja työvoimasta, etenkin kokeneista työnjohtajista”, summaa kyselyn tuloksia Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Kasvun takana on muun muassa kevyt rahapolitiikka, joka on ruokkinut sijoittajien intoa asuntoinvestointeihin. Pakarisen mukaan voidaan arvioida, että jopa runsas kolmannes kerrostalojen uudistuotannosta on päätynyt sijoittajille.

Sijoittajat paitsi rakennuttavat kokonaisia kerrostaloja myös hankkivat asuntoja rakennusyhtiöiden omasta tarjonnasta.

Iso ikäluokka lisää kysyntää

Pakarisen mukaan Suomen talouden viimeaikainen myönteinen kehitys enteilee, että asuntomarkkinoilla pitkään patoutunut kysyntä purkautuu tänä vuonna.  Useat merkit viittaavat siihen, että asuntokaupan tahti kiihtyy ja kannattelee myös asuntorakentamista.

Pakarisen mukaan työllisyyden koheneminen, kuluttajien luottamuksen korkea taso sekä asuntolainojen reaalikorkojen painuminen nollaan saavat suomalaisia taas asuntokaupoille. Nostetut asuntolainat ovat kääntyneet kasvu-uralle ja asuntokauppavuosi on alkanut reippaasti.

”Yhtenä vauhdittavana tekijänä nostaisin esiin vuonna 2010 syntyneiden ikäluokan, joka on suurin sitten vuoden 1996 ja joka aloittaa koulun tänä vuonna. Monet kotitaloudet ovat heikon taloudellisen kehityksen aikana siirtäneet muuttopäätöstään isompaan asuntoon, mutta nyt talouden virkoamisen myötä perheillä on paremmin rahkeita siirtyä tarpeiden mukaiseen asuntoon. Kun muuttopäätöksiä tehdään usein ennen lapsen koulun alkamista, on selvää, että tämä vuosi on vilkasta asunnonvaihtojen aikaa.”

Kaksi kysymystä

Asuntorakentamisessa ja asuntomarkkinoilla on Pakarisen mukaan tänä vuonna kaksi isoa kysymystä: Minne kotitalouksien patoutunut kysyntä purkautuu ja millaisena asuntosijoittajien kysyntä jatkuu.

”On kiinnostavaa, kohdistuuko purkaus yhä kaupunkien keskustoihin vai hakevatko kotitaloudet lisää tilaa keskusta-alueiden liepeiltä. Ainakin omakotitaloille näyttäisi olevan kasvavaa kysyntää, jota tosin jarruttavat tiukat rahoitusehdot”, Pakarinen pohtii.

Pienten kerrostaloasuntojen tuotannon kasvun taustalla ovat tämän vuosikymmenen aikana olleet vahvasti erilaiset sijoittajatahot. Ultramatalat korot yhdessä vuokrien nousuvauhdin kanssa ovat taanneet asuntosijoittamisen suosion.

Pakarinen muistuttaa kuitenkin, että markkinoille valmistuu paraikaa runsaasti uusia asuntoja, joka voi heikentää uusien asuntosijoitusten intoa. Tämä puolestaan vähentäisi asuntojen tuotantoa ja vuokra-asuntojen tarjontaa.

Rakennusteollisuus RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Viime vuonna 38 000 asuntoaloitusta, RT:n mukaan huima taso säilyy tänä vuonna  ”

  1. Voiko mulle joku selittää, miten voi olla tonttipula? Eihän Suomi ole pinta-alaltaan mikään pieni jos vertaa esimerkiksi Britanniaan ja kaiken lisäksi Suomi on harvaan asuttu maa.

    Metsää ja peltoa löytyy vaikka kuinka paljon. Missä ongelmassa me ollaan, kun on tonttipula?

  2. RT:n katsauksissa voisi lopettaa puhumisen pelkistä asuntojen kappalemääristä. Ne ovat kyllä nousussa, mutta neliömäärät ja euromäärät laskevat, sillä asunnot ovat aiempaa selvästi pienempiä. Tämä koskee varsinkin Helsinkiä.

    Vaikka pienistä asunnoista saa kovemman neliöhinnan, niin kate ei välttämättä ole ollut parempi, sillä noita pieniä asuntoja ovat halunneet nimenomaan rahasta tarkat sijoittajat. Siten kate on voinut jopa laskea. Ja kun vielä tonttirahastot ovat vieneet osan tonttikatteestakin, ei rakennusliikkeiden tulokset ole niin hyvät kuin suhdanteista voisi päätellä.

    Suomi on pienten asuntojen rakentamisen suhteen todellinen kummajainen. Edes ilmasto ei selitä tätä. Tanskassa kaavoittaja vaatii 95 neliön asuntokokoa. Grynderit ovat pitäneet Helsingin 75 neliön keskikokovaatimustakin kohtuuttomana. Meillä puhutaan vain yksiöiden tarpeesta, vaikka Helsingissä on suhteellisesti eniten yksiöitä koko maailmassa. Noita yksiöitä ostavat asuntomarkkinoiden suurin ikäluokka, 64-vuotiaat, mutta muille kelpaisivat isommatkin asunnot jos niitä saisi kohtuuhintaan.

    Tonttipulasta kyselijälle voi sanoa, että pulaa on vain Helsingin niemellä. Sinne tunkevat kaikki. Pulaa pahentaa se, että tsaari aikanaa määräsi, että kukaan ei saa rakentaa hänen tornejansa korkeammalle. Kuuliaisina suomalaiset tottelevat edelleen.

  3. Uutisvuodossa Tommi Taberman esitti aikoinaan, että liitytään kaikki Suur-Kauniaisiin, niin sitten kaikilla ovat asiat hyvin, eli väki asuu myös isoissa asunnoissa.

  4. Monta vuosikymmentä homma pyöri hyvin. Kaavoittajaa myöteen maksimoitiin hintaa, rakennettiin pirun hyvällä katteella ja koko ajan liian vähän. EHKÄ ajat ovat muuttumassa….

Vastaa käyttäjälle seppotapio Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat