Kokeile kuukausi maksutta

Infra-ala hamuaa lisää työvoimaa muuntokoulutuksella

Rakennusteollisuus RT on yhdessä infra-alan yritysten kanssa ideoinut uuden muuntokoulutusmallin.

Muuntokoulutuksen lisäksi infra-ala haluaisi lisätä opiskelupaikkoja.

Malli tarjoaa työttömille insinööreille mahdollisuuden uudelleenkouluttautua infra-alalle.

Koulutukseen voivat osallistua myös muun teknisen tai kaupallisen korkeakoulututkinnon suorittaneet työttömät.

Maaliskuussa alkavan työvoimakoulutuksen sisältö on suunniteltu yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutuksessa suoritetaan valittuja osia infra-alan rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta.

Koulutus antaa RT:n mukaan valmiudet toimia infrarakentamisen työnjohtotehtävissä, ei kuitenkaan vastaavana työnjohtajana. Koulutuksen toteuttaa Metropolia Helsingissä. Aloituspaikkoja on korkeintaan 30.

Vastaavaa muuntokoulutusta on suunnitteilla myös talonrakennusalalle.

Harjoittelupaikkoja opiskelijoille tarjoavat Lemminkäinen Infra, NCC Infrastructure, NCC Industry, Skanska Infra, Skanska Asfaltti, SRV Rakennus ja YIT Rakennus.

TAMK lisäisi määriä

RKL:n puheenjohtaja Ari Autio näkee muuntokoulutuksessa kiinnostavia mahdollisuuksia. Hänestä on yhteiskunnallisesti järkevää jatkokouluttaa työttömiä, hyvän pohjakoulutuksen omaavia ihmisiä.

Rakennusala on vaatinut myös koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä työvoimapulan helpottamiseksi. Ammattikorkeakouluissa oli vuonna 2016 esimerkiksi rakennusmestarikoulutuksessa 373 aloituspaikkaa, joista infra-aloituspaikkoja oli 58.

Aution mukaan mestarikoulutuksessa pitäisi olla 500–600 aloituspaikkaa. Nykyinen valmistuvien määrä ei riitä kattamaan edes vuosittaista eläköitymistä.

”Muuntokoulutukseen verrattuna aloituspaikkojen lisääminen on kuitenkin pitkä tie”, Autio sanoo.

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki sanoo, että oppilaitos lisäisi mielellään rakentamisen koulutusmääriä, mutta resurssit eivät nykytilanteessa riitä. Tampereella tiedostetetaan hänen mukaansa hyvin talonrakentamisen ja infran työnjohtopula.

Rakennustekniikan insinöörikoulutuksen aloittaa Tampereella vuosittain 100 nuorisoasteen opiskelijaa ja noin 30 monimuotokoulutuksen opiskelijaa. Infrarakentamisen valitsee suuntautumisvaihtoehdokseen noin 25–35 prosenttia opiskelijoista. Vuosittain infra-alan insinööreiksi valmistuu keskimäärin 25 opiskelijaa. Rakennusmestari-koulutus on nyt painottunut talonrakentamiseen.

”Infran suosio vaihtelee vuosittain. Olemme tyytyväisiä siihen, että suurin osa koulutuksen aloittaneista valmistuu ja kaikki työllistyvät”, Lähteenmäki kertoo.

Infran suosio vaihtelee

Metropoliassa rakennustekniikan koulutusohjelmaan otetaan vuosittain yhteensä noin 150 mestari- ja insinööriopiskelijaa. Näistä noin 20 prosenttia suuntautuu infraan.

”Kaikki myös valmistuvat. Työelämä saattaa hidastaa sitä, mutta onneksi monet työnantajat nykyään vaativat koulutuksen suorittamista loppuun”, lehtori Mika Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan infrakoulutuksen suosio on viime vuosina vaihdellut satunnaisesti. Hänestä infran valitsijoita voisi olla vieläkin enemmän, vaikkei Metropolia ole tilanteeseen tyytymätön.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Infra-ala hamuaa lisää työvoimaa muuntokoulutuksella”

  1. Toivottavasti huutava työvoimapula joskus loppuu. Eikö voisi vaikka ottaa 300 uutta/aloituspaikkaa/oppilaitos.

  2. Vähemmän hauskaahan tässä on se että taas herätään 3-4 vuotta myöhässä. Kun nuo muuntokoulutettavat tai isompien aloituspaikkakiintiöiden kautta tutkinnon saaneet ovat valmistuneet jat/tai tehokkaasti työelämässä, tuo tarve näille henkilöille on talouden syklisyyden kautta huomattavasti pienempi. Varmaan joku 50% näistä menee sitten suurin toivein suoraan kortistoon.

    Vertailukohtana voi käyttää vaikka kaivosalan koulutusta vuosina 2010-2014, jonka jälkeen ala sukelsikin niin vahvasti että peruskaivosmiehiä, panostajia, työnjohtajia, jne. olikin ihan kotitarpeiksi. Ja kun tarjonta on suurempaa kuin kysyntä, voidaankin sitten seuraavaksi katsoa kun alan palkkakehitys mataa ulkomaisiin vertailukohteisiin nähden todella matalalla tasolla.

    Ja ei tätä ei pidä ottaa kommenttina koulutusta vastaan, vaan kommenttina siitä että koulutuspoliittisiin päätöksiin kaivataan paljon pidempää näkymää päätöksenteossa kuin mitä näihin tällä hetkellä sovelletaan. Jos alan huiput/pohjat koetaan keskimäärin neljän vuoden välein, niin vähintään pitää katsoa yhden syklivälin yli. Ikävä kyllä tätä ei tunnuta millään oppivan, kuten ei nytkään keskustelusta päätellen

Vastaa käyttäjälle Rockrock Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat