Kokeile kuukausi maksutta

Joensuuhun nousee Suomen korkein puukerrostalo

Suomen korkeimman, 14-kerroksisen puutalon rakentaminen Joensuuhun alkanee toukokuussa.

Joensuun Penttilänrantaan, Ylisoutajan sillan juureen on rakenteilla Suomen korkein, 50 metriä korkea puukerrostalo. Hankkeen rakennuttaja on opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Elli.

Sen rakennuttaa opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Elli ja siihen on suunniteltu 117 asuntoa.

Hanke on materiaaleiltaan pilottikohde, sillä siinä käytetään sekä viilupuu LVL:ää että ristiinliimattua CLT:tä.

Kohteeseen on tehty toiminnallinen palomitoitus. Toiminnallinen palomitoitus on sekä kansallisissa rakentamismääräyksissä että eurooppalaisissa mitoitusohjeissa hyväksytty menetelmä rakennusten paloturvallisuuden ja rakenteiden hyväksyttävän paloteknisen toiminnan varmistamiseen.

Opiskelija-asuntoyhtiö odottaa parhaillaan kohteen rakennuslupakäsittelyä ja uskoo, että rakentaminen päästään aloittamaan loppukeväästä tai alkukesästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Joensuuhun nousee Suomen korkein puukerrostalo”

  1. Onpa ilo lukea näitä tämänsuuntaisia juttuja rakentamisesta. Näitä olenkin jo odottanut yli 40 vuotta , siitä saakka kun valmistuin opistosta.Vihdoinkin aletaan ilmeisesti tajuta se, minkä entisajan rakentajat ovat tienneet puurakentamisessa, tosin silloin pientaloissa, mutta myös ainakin sisustamisessa muissakin rakennuksissa. Puutalo hengittää.
    Olen lapsuuteni ja nuoruuteni asunut Kainuussa 50 – luvun pula-aikana rakennetussa rintamamiestalossa, joka on edelleen topakassa kunnossa, tosin alapohja pääsi huonoon kuntoon huonon tuuletuksen ja rakennuksen käyttämättömyyden vuoksi. Ei ole eikä ole ollut kosteus- tai homeongelmia, lämpöä riitti kun pantiin puuta uuneihin.
    Tässä välillä puu ei ollut rakentajien suosiossa muuna kuin tolppa- ja telinetavarana jos sinäkään. Suomalaista , lajissaan maailman parhainta ja sitkeintä puuta jalostettiin ” hightekkkinä ” selluksi ja kilpailtiin jopa tappioon saakka etelän raaka-aineen halpatuottajien kanssa. Ostettiin mm. huonekalupuutavaraa ulkomailta.
    Onneksi nyt on alettu vähän niinkuin pakon sanelemana ja karvaasti kantapään kautta kokeneina arvostamaan puuta rakennusmateriaalina.Hyvä näin, mutta on tainnut kosteus- ym. homeongelmien kautta harharetki tulla myös meille veronmaksajille maksajille kalliiksi. Tosin niihin on muitakin syitä kuin materiaalit.
    Seuraanpa mielellään jatkoa. Tuntuu olevan halua teollisuudella investoidakin esim.puuelementtituotantoon. Suunnittelu pitäis myös saada innostumaan asiaan. Viranomaispuolellakin lienee asenteet jo muuttuneet mm. palomääräyksissä ym..

    1. Mielestäni on kyseenalaista puhua puutaloa hengittävänä. Lähtökohtaisesti talot tehdään ilmatiiviiksi ja esim. hirsitalot ovat nykypäivänä yhtä ilmatiiviitä kuin pientalot. Ilmalla kestää hyvin kauan kulkea puun läpi.

  2. Ei siitä paljon aikaa ole, kun puutalon ajateltiin palavan hyvin… ja puu palaa tänä päivänä edelleen hienosti.

    1. Enemmän näkyy palavan nuo betonirötisköt jostain syystä ???

      1. Tämä on taas tällaista lobbausmatematiikkaa. Suomalaiset miehet tehtailevat 55% raiskauksista, ulkomaalaisperäiset 45%. Vaihdetaan suomalainen mies ulkomaalaiseen niin raiskaukset vähentyvät.

        Eli kyllä se sosiaalinen asuntotuotanto kun adoptoi tämän puukerrostalohörhöilyn omakseen niin taatusti palot lisääntyvät ja saadaan ainoastaan huonoja kokemuksia.

        Jännä juttu miten tämä puutaloinnostus on lobattu läpi. Puutalo on rakentamiskustannuksiltaan kalliimpi ja elinkaarikustannusten valossa vertailtuna täysin järjetön. ONNEKSI ON MUIDEN RAHOJA JOILLA RAKENNUTELLA!!! (eihän kukaan omia rahojaan tällaiseen typeryyteen laittaisi)

    2. Kannattaa hieman tutkia asioita eikä huudella täällä huuhaata. Katoppa videoita mitenkä hyvin tuo CLT esim palaa. Sehän ei pala oikeastaan ollenkaan vaan kestää jopa kauemmin syttyä kun normaali huoneisto.

    3. Vuan yritäppä sysyttää 15 senttiä paksu ristiinliimattu massiivinen puuelementti. Se ei lähe kosanillakaan. On meinaan kokeiltu ruåtsissa saakka.

  3. Ei ole trendikästä arvostella puukerrostaloa. Arvostelen kuitenkin. Itse asun 2-krs rivitalossa. Välipohja puuta. Välipohjassa ilmeni putki- ja viemärivuoto. Jouduin evakkoon. Kuivaus ja korjaus kesti 6 kk. Vesivahinkojahan tietysti sattuu kaikissa asunnoissa, esim. suihkuun nukahtamisia. Samoin tulipaloja ym. Puukerrostalossa vahinko saattaa aiheuttaa arvaamattomia seuraamuksia: koko talon asukkaat voivat joutua evakkoon. Vuokranantajalta jää saamatta evakkoajalta vuokrat. Ainakaan valtion (Ara) rahalla puukerrostaloja ei saisi rakennuttaa lainkaan. Kivitalossa vahinko rajautuu muutamaan asuntoon.

    1. Opiskelija-asunnot ovat ARA-tuettuja kohteita. Mutta suihkuesimerkki ei vesivahinkoesimerkkinä enää kai uusiin opiskelija-asuntoihin juuri päde. Ainakin suurimmat opiskelija-asuntosäätiöt ja -yhtiöt ovat ottaneet käytännöksi laittaa uudiskohteissa pesutiloihin kaksi kaivoa, koska ovat laskeneet sen tulevan halvemmaksi kuin vesivahinkojen kustannusten (selvityskustannukset + korjauskustannukset + saamatta jäävä vuokra korjausajalta). En tunne tilannetta Joensuussa, mutta jos he ovat yhtään seuranneet, miten toimitaan muualla opiskelija-asuntojen kohdalla, niin laittanevat sinnekin tuplakaivot suihkutiloihin.

      1. On muitakin vesivahinkoja kuin suihkuun nukahtaminen. Yleisin taitaa olla apk:n aiheuttama vesivahinko (johon ei ole keksitty oikein mitään ratkaisua) tai vuoto pesukoneen viemärissä. Jälkimmäistä voidaan ehkäistä kuvaamalla myös kaikki viemäreiden ”oksat”. Kuitenkin vähitellen pesukoneen poistoviemäri tukkeutuu, jos sitä ei pestä puhtaaksi 10 v välein. Hyvä on myös samalla tarkistuskuvata ne.

        1. Onnistuu myös rakennusvaiheessa kivat viat: putkiurakoitsija jättää nuo keittiön altaiden viemäröinnit liittämättä. Asukkaat muuttaa sisään ja vettä valuu joka kerroksessa rakenteisiin. Toinen suosikki on lattiakaivottoman WC:n kylmävesiliitos jotka unohdetaan kiristää ja paukkuvat auki pikkuhiljaa itsestään.

          Sitten on se opiskelijakeittiön klassikko. Kaikki astiat paskaisina lavuaarissa ja vesi jätetty syystä tai toisesta valumaan. Lautanen tukkii pohjaviemärin, ruoantähteet ylivuotoaukon. Vedet lattialle. Tästä variaatio on kissaihmisillä joilla vesi jätetään valumaan kissaa varten. Kissä työntää hanaa vähän isommalle altaaseen putoaa rättipaketti ja ylivuoto 3-4 kerrosta alaspäin.

          Sitten on aina nämä kotikasvattajat joiden tippakastelujärjestelmät leviävät käsiin vuotavat pitkään rakenteisiin.

          Viimeisimpänähän sitten tulee nämä puukerrostaloissa pakolliset sprinklaukset. Ei talo varmasti pala, mutta kastellaan asumiskelvottomaksi.

  4. Puukerrostalolta vaaditaan kuitenkin parempaa palonkestoa kuin betoniselta, joten tuskin tuosta ongelmaa on.

  5. Hyvää profiloitumista Joensuulta, jossa on jo metsäyliopisto.

    Asuntotuotannossa puulle ominaisempi mittakaava on ehkä tiivis ja matala. Eli 1-3 -kerroksinen paritalo, rivari tai pienkerrostalo. Nämä pilvenpiirtäjät on silti hauskoja kokeiluja.

  6. Itse asiassa nämä säätiöiden ja julkisen puolen rakentamishankkeet ovat vain pienimunaisten ja kapeaharteisten johtajien käyttämän isännättömän rahan tolkuttomia pippelinmittauskisoja. No nyt saatiin hetkellisesti hakattua isoin stondis kylän keskelle. Oletteko nyt ylpeitä? Kyllä ne muut on varmasti nyt kateudesta vihreitä kun voi seuraavassa seminaarissa tai ”päivillä” esitellä isoa ja mahtavaa hanketta.

Vastaa käyttäjälle Ilkk Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat