Helmikuun lopussa avautunut Helsingin Länsisatama valmistui noin kuukauden etuajassa. Sen miljoonabudjetti alittui noin viidellä prosentilla.
Länsisataman uuden matkustajaterminaalin peruskivi muurattiin marraskuussa 2015. Rakentamisen alkaessa rakennusala oli kuumentunut ja jo resurssipuutteet olisivat voineet aiheuttaa hankkeelle ongelmia. Miksi Länsisatamassa onnistuttiin?
Helsingin Sataman projektinjohtaja Ari Parviainen sanoo taustalla olevan useita syitä. Yhdeksi tärkeimmistä hän nimeää yhteiset tavoitteet, joista sovittiin heti projektin alussa.
”Satamalaiset sekä urakoitsijana toimineen YIT:n työntekijät sitoutuivat tavoitteisiin alusta alkaen ja ulottivat sitoutumisen organisaation läpi aliurakoitsijoihin asti.”
Parviainen tähdentää, että kun tavoitteet ovat kaikkien tiedossa, kaikki tietävät, mihin kunkin tulee pyrkiä. Projekti eteni ja yhteiset tavoitteet omaksuttiin jopa ennakkoon arvioitua helpommin.
”Länsisataman aikataulua kiristettiin, koska uusi laiva valmistui Turun telakalta etuajassa. Tiukka aikataulu toi omat haasteensa, mutta tilanne hoidettiin hienosti. Ehkä tässä auttoi tiedossa ollut päivämäärä, jolloin uusi laiva konkreettisesti oli tulossa liikenteeseen.”
Laiva oli Tallinkin Megastar, joka oli tulossa Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Liikennöinnin alkaessa uudet matkustajakäytävät haluttiin käyttöön.
Isoissa projekteissa on aina mukana yllätyksiä, mutta ne ratkaistiin Parviaisen mukaan yhdessä hyvässä hengessä. Ei sorruttu keskinäiseen syyttelyyn vaan päätettiin nopeasti, miten edetään, ja toimittiin sen mukaisesti.
Urakoitsija teki hankinnat etupainotteisesti
Parviainen sanoo, että ratkaisevaa onnistuneessa aikataulun kirimisessä oli myös urakoitsijan aktiivinen tapa toimia: esimerkiksi hankinnoissa edettiin etupainotteisesti.
Rakennusmarkkinoilla näkyi merkkejä alan kuumenemisesta. Mikäli esimerkiksi kyselyjä ja aliurakoitsijasopimuksia ei olisi tehty ripeästi, aikatauluissa ei todennäköisesti olisi onnistuttu pysymään.
”Etupainotteisuuden ansiosta meillä oli paremmat edellytykset säästää aikaa ja kustannuksia”, Parviainen sanoo.
Hyvin edenneessä projektissa merkityksellistä oli myös hyvä yhteistyö. Lähestymistapa oli puolin ja toisin avoin. Avoimuutta puolestaan edisti Parviaisen mielestä urakoitsijan aloitteesta pidetty alkuvaiheen yhteinen workshop.
Yhteisen aloituksen ja tilaajan tavoitteiden sisäistämisen merkityksellisyyttä korostaa myös YIT:n projektipäällikkö Kalervo Piiroinen. Tilaaja oli hänestä hankintaosaamisessaan aidosti erittäin ammattitaitoinen.
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui koko hankkeen ajan säännöllisesti kerran kuukaudessa, jolloin käytiin läpi työmaan tilanne. Aikataulupalavereja pidettiin kahden viikon välein.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Kerrankin julkinen rakennushanke, joka alitti aikataulunsa ja budjettinsa”
Tuntuu jotenkin oudolta, kun lukee tuolaisen jutun.Siinä kerrotaan hankkeen kannalta aivan normaaleja,jokaiseen hankkeeseen sen eteenpäinviemisen kannalta kuuluvia tärkeitä toimenpiteitä, aivan kuin uusina, juuri keksittyinä asioina.Ollaanko me rakennualalla todella noin pölvästejä, että lähes aina epäonnistutaan juuri noissa asioissa vai johtuuko se muista syistä. Sopii miettiä.
Juurikin noin toimitaan suurimmassa osassa Suomalaisista rakennusprojekteista. Pieni osa menee ns. ”reisille´´mutta juuri niistä kaikenmaailman toimittelijat repii otsikoita ja alasta mitään ymmärtämättömät iltiksen lukijat spekuloi, sekundäärisin argumentein, keskikaljakuppiloissa.
Tässä on menty aivan päinvastaisilla opeilla, mitä Aalto yliopistossa on tutkittu, SUKE-mallia ja big roomia ei tarvittu. Tosin kyseessä on alkeellinen halli.
Kerrotko meille mitä on tutkittu Aalto-yliopistossa?
Tuossahan se lukee, suke ja big room, voiko tätä selkeämmin ilmaista tyhmemmällrkään.
”Etupainotteisuuden ansiosta meillä oli paremmat edellytykset säästää aikaa ja kustannuksia”, Parviainen sanoo.
Tässä on toimittu alkuperäisen mallin mukaan, jos oltaisi menty avoimen rakentamisen malilla, ei näitä edellytyksiä olisi tullut.
Seuraava kysymyksesi on varmaan, että mitä Parviainen sanoi.
Ari P ja Antti M ovatkin loistavia ja osaavia projektijohtajia, joita ei todellakaan kasva joka oksalla. Ilo tehdä töitä tuollaisten osaavien ihmisten projekteissa.