Helsingin pienten asuntojen hinnat nousevat rajusti suhteessa suurempiin asuntoihin. Neliömetristä yksiössä joutuu pulittamaan nyt jo lähes 40 prosenttia enemmän kuin neliömetristä kolmiossa.
Käytännössä yksiöiden raju hinnanousu tarkoittaa sitä, että monien yksinasujien on entistä vaikeampaa selviytyä arjesta ilman yhteiskunnan tukia.
Asuntolainoja myöntävä Hypon tilastojen mukaan ero on kasvanut nopeasti. Vuoden 2008 finanssikriisiin asti suurten ja pienten asuntojen hinnat nousivat kaksikymmentä vuotta lähes käsi kädessä.
Mutta miten kielteisen kehityksen voisi pysäyttää?
”Vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua”
Jos Helsingin kunnallisvaaliehdokkaiden vastauksista muodostetaan keskiarvo, keskenään ristiriitaisista kannoista muodostuu lähinnä vaikeasti ymmärrettävää kakofoniaa. Asia käy ilmi HS:n kuntavaalikoneesta.
Suurista puolueista kokoomuslaisilla tuntuu olevan selkein kanta asiaan. Suurin osa puolueen helsinkiläisistä ehdokkaista haluaisi, että Helsinki vapauttaisi rakentajat kahleista.
Vaalikoneessa pyydetään ottamaan kantaa väitteeseen ”yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua”.
Kokoomuslaisista 34 prosenttia on täysin samaa mieltä sääntelyn purkamista ehdottavan väitteen kanssa. 46 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä.
Esimerkiksi kokoomusnuorten puheenjohtajana tunnetuksi tullut Daniel Sazonov pitää rajoituksia keinotekoisina.
”Helsinki tarvitsee kipeästi pienempiä asuntoja. Niille on valtava kysyntä ja niiden puute nostaa Helsingin vuokratason erityisesti pienempien asuntojen kohdalla erittäin korkeaksi”, Sazonov kirjoittaa.
Kysymys jakaa kuitenkin myös kokoomusta. Esimerkiksi kokoomuksen valtuustoryhmänjohtaja Laura Rissanen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava epäilevät, etteivät markkinat pystyisi ohjaamaan Helsingin tasapuolista kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla.
”Tarve pieniin asuntoihin on suuri. Mutta ei kaupunkia pelkkien yksiöiden varaan voi rakentaa”, Rissanen kirjoittaa.
Koska rakennusliikkeet saavat pienistä asunnoista parhaan hinnan, houkutus rakentaa voimakkaasti yksiövaltaisia taloja on suuri.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti juuri tammikuussa lieventää rakentamiseen liittyvää sääntelyä. Nykyisetkin säännöt vaativat kuitenkin, että vähintään 50 prosentin uusista yksityiselle maalle tehdyistä omistusasunnoista on kolmioita tai suurempia. Säännöstä voidaan poiketa poikkeustapauksissa.
Vihreät empivät sääntelyn purkamista
Muiden suurten ryhmien ehdokkaiden vastaukset menevät niin pahasti ristiin, että vastausten keskiarvo loksahtaa hyvin lähelle vastausvaihtoehtoa ”en osaa sanoa”.
Vihreät ehdokkaat nojaavat keskimäärin hieman kohti sääntelyn purkamista, mutta monet ryhmän nykyisistä johtohahmoista, esimerkiksi Otso Kivekäs, Osmo Soininvaara ja Sanna Vesikansa, asettuvat varovaisesti vastustamaan sääntelyn purkamista.
”Yksiöitä tarvitaan lisää, mutta lapsiperheiden puolustaminen on aina ollut asuntopolitiikan keskeisiä tavoitteita. Helsingin asuntokanta on myös hyvin pienasuntovoittoinen, jota saatetaan joskus vielä katua”, Soininvaara kirjoittaa.
Sdp:n ehdokkaista lähes puolet on jokseenkin eri mieltä sääntelyn purkamista ehdottavan väitteen kanssa.
”Määräyksillä voidaan ohjata, että eri alueille syntyy myös perheasuntoja. Asunnon vaihtamisesta tulee hankalaa, jos asuntokanta on liian yksipuolista”, kirjoittaa Sdp:n Tarja Kantola.
Vasemmistoliitosta taas lähes puolet kannattaa varovaisesti nykyisten sääntöjen muokkaamista.
”Kysyttyjä asuntoja ei pitäisi kieltää nyt”
Asumiskustannukset nousevat etenkin Suomen suurissa kaupungeissa. Se on ongelma paitsi yksilöille myös koko valtiolle. HS kertoi elokuussa, että asumistukia maksetaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin historiassa.
Pienten asuntojen kysyntä on kasvanut Helsingissä, koska myös yhden hengen talouksien määrä on kasvanut. Ilmiön takana on muun muassa kaupungistuminen ja väestörakenteenmuutos.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo uskovansa, että markkinat pystyisivät vastaamaan tilanteeseen nykyjärjestelmää paremmin.
”Pitäisi rakentaa niitä asuntoja, joita ihmiset kaipaavat. Pitäisi mahdollistaa asuntojen yhdistely tulevaisuudessa, ei kieltää kysyttyjä asuntoja nyt”, Brotherus sanoo.
Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell pitää selitystä liian yksinkertaistavana. Hän pelkää, että ilman kaupungin ohjausta uusilta alueilta ei löytyisi lainkaan omistusasuntoja perheille. Yksiöistä kun saa parhaan hinnan. Tälläistä kaupunkia Randell pitää epäterveenä.
”Meidän pitää katsoa vähän pidemmälle”, Randell sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Kuntavaaliehdokkaat näkevät Helsingin pienasuntopulan ratkaisukeinot eri tavalla”
Helsingin asunnoista 60% on yksiöitä ja kaksioita, ja yksinasuvien osuus on jo laskenut usean vuoden ajan, nyt 47%. Kun uusista yksiöistä osa menee majoitustoimintaan 1500 euron kuukausihintaan ja samaan aikaan Itä-Helsingistä myydään kelpoisia kaksioita vähän päälle sadalla tuhannella, voi kyllä päätellä että asetelma on varsin monisyinen. Olisko syytä ottaa nämä segmentoituneet markkinat lähtökohdaksi, muuttaa keskustan liepeiden tyhjiä toimitiloja asuntohotelleiksi niin paljon että tämä toiminta ei enää häiritsisi normaalin asumisen kysyntää.